Sosiaalisen median luova hyödyntäminen teollisuudessa

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen uskoo, että Suomen tietovarantojen avaaminen eli avoin data tulee vähitellen käytännöksi niin julkisella puolella kuin yksityisellä puolella. ”Avoimessa datassa on kyse läpinäkyvyyden lisäämisestä, innovaatioiden ja uusien liiketoimintaideoiden ruokkimisesta sekä hallinnon tehostamisesta. Meillä on Suomessa sekä tietoa että käyttäjäyhteisöä, joten yhdistetään nämä vahvuudet”. Ylen Uutisissa Outi Parikka nostaa esille että toinen uusia mahdollisuuksia antava voima on Suomen hallituksen mukaan niin sanottu joukkoistaminen (engl. crowdsourcing). Urpilainen toteaa jutussa joukkoistamisen mahdollisuuksista: ”kaikki viisaus ei istu viranomaisten, yritysjohtajien ja politiikkojen päässä. On paljon muuta potentiaalia jota voisi hyödyntää”.

Maailmalla joukkoistamisen mahdollisuudet on huomattu myös teollisuudessa ja B2B-yrityksissä. Esimerkiksi laivanrakentaja Lürssen Werft on joukkoistanut mega-aluksen oven vaimennukseen liittyvää suunnittelua kilpailuna hyödyntäen GrabCAD-yhteisöä. Junanvalmistaja Bombardier puolestaan järjesti oman YouRail – joukkoistamisalustan avulla sisustussuunnittelukilpailun tulevaisuuden junien designista sekä ammattilaisille että loppukäyttäjille, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena oli suorien asiakkaiden parempi palveleminen innovatiivisten ja visionääristen ratkaisujen kautta. Osallistuminen oli loppukäyttäjille ja ei-ammattilaisten tehty helpoksi Bombardierin tarjoaman 3D-konfiguraattorityökalun avulla, jonka käyttäminen ei vaatinut ammattitaitoa tai aikaisempaa suunnitteluosaamista. Lisäksi kilpailuun oli mahdollista osallistua lähettämällä itse tehty design (itse valituilla työkaluilla). Myös hyvin pienet ja juuri aloittaneet yritykset ovat hyödyntäneet joukkoistamista omassa liiketoiminnassaan ja uusien tuotteiden kehittämisessä. Esimerkiksi startup-yritys Autonomous Marine Systems on joukkoistanut autonomisen mittausaluksen seuraavan protototyypin, Robotboat Mark VI, valmistamisen rahoituksen amerikkalaisen Kickstarter-palvelun avulla.

Olin puhumassa Kaleidoskooppi-hankkeen 25.9.2012 järjestämässä Teollisuuden luovuuden polku seminaarissa suomalaisten ja kansainvälisten edelläkävijäyritysten sosiaalisen median luovasta hyödyntämisestä teollisuudessa, jossa kävin edellä mainittuja ja muita esimerkkejä läpi mm. joukkoistamisen ja tietovarantojen avaamisen näkökulmasta.

Tietovarantojen avaamista ja joukkoistamista ei pitäisi kuitenkaan nähdä (aina) erillisinä keinoina. Usein juuri näiden keinojen yhdistelmä voi tuottaa parhaat lopputulokset. On sanottu, että LUOVUUS koostuu sanoista LUOVU ja UUS. Esimerkiksi laivanrakentaja Lürssen Werft tapauksessa oli kyse juuri tästä, luovuttiin jostain vanhasta eli tässä tapauksessa yrityksen aikaisemmin visusti itsellä pitämistä suunnitelmista ja piirustuksista (CAD-malleista) ja luovutettiin nämä GrabCAD-yhteisön käyttöön, jolloin saatiin lopputuloksena aivan uusia ja ennalta arvaamattomia ratkaisuja yrityksen tunnistamaan ongelmaan käyttäen hyödyksi yrityksen aikaisempia tuotoksia.

Aiheesta käydään myös keskustelua Some Teollisuudessa LinkedIn-ryhmässä. Voit kommentoida tai kertoa omista havainnoistasi ryhmässä.

Radikaalit innovaatiot – voiko asiakas tai käyttäjä olla innovaattori?

Discontinuous Innovations Project – Integrating customer and user into innovation (DIP II) – projektissa on tutkittu radikaaleja innovaatioita erityisesti asiakas- ja käyttäjälähtöisyyden näkökulmasta. Projektin päätösseminaari järjestettiin Dipolissa perjantaina 25.5.2012.

Seminaarin pääpuhujana oli innovaatioiden ja yrittäjyyden professori John Bessant Exeter yliopistosta. Bessant korosti erityisesti epäjatkuvan innovaation haastetta. Epäjatkuvissa innovaatioissa pelikenttä muuttuu. Bessant kertoi esimerkkinä jäämarkinnoista, jonka aikana pohjoisamerikkalaiset yritykset tekivät menestyvää liiketoimintaa viemällä jäätä mm. Indonesiaan. Kuljetuksen jälkeen 60 % jäästä oli vielä käyttökelpoista. Inkrementaalisten innovaatioiden avulla vientiyritykset kykenivät kasvattamaan voittoansa, niin kauan kuin jääkaappi keksittiin. Jääkaapin keksiminen teki jäämarkkinat tarpeettomaksi ja synnytti uudet markkinat.

Uudet teknologiat avaavat aina uusia mahdollisuuksia epäjatkuville ja radikaaleille innovaatioille. Kuluttajayritys Threadless on esimerkki yrityksestä, joka on onnistunut rakentamaan radikaalin liiketoimintamalli-innovaation sosiaalisen median ympärille. Lähtökohtaisesti uudella yrityksellä oli t-paitamarkkinoille lähtemiseen kaksi ongelmaa: 1) miten pieni yritys voisi tehdä niukoilla resursseilla tehokkaasti markkinointitutkimusta, jotta tietäisi mitä asiakkaat haluavat, ja 2) mistä pieni yritys saisi kustannustehokkaasti riittävät suunnitteluresurssit, joilla toteutettaisi asiakkaiden toivomuksia. Threadless onnistua ratkaisemaan toimialaan liittyvät kaksi ongelmaa nerokkaalla tavalla: antaa asiakkaiden suunnitella t-paidat ja äänestää mitkä t-paidat kannattaisi valmistaa.

Uuden teknologian avulla myös markkinajohtajat voivat uudistua ja kehittää omaa liiketoimintaansa. Bessant kertoo esimerkkinä kuluttajayrityksistä Legon, joka on onnistunut valjastamaan uuden teknologian kasvun moottoriksi. Legon avoimien suunnittelutyökalujen avulla kuka tahansa voi rakentaa oman Lego-mallin verkossa. Suunnittelutyökalun myötä lapsista ja myös uutena käyttäjäryhmänä aikuisista on tullut Legon suunnittelijoita. Jos käyttäjän luoma malli saa paljon suosiota, Lego valmistaa niitä myös suuressa mittakaavassa markkinoille.

Bessant ei erityisemmin avannut, minkälaisia uusia radikaaleja tai epäjatkuvuus innovaatioita B2B-yritykset ovat kyenneet luomaan hyödyntämällä sosiaalista mediaa ja yhteisöjä omassa liiketoiminnassaan. SOITA-hankkeen näkökulmasta tutkija Nina Koivisto BIT Research Centrestä esitteli kuitenkin kiinnostavaa tekeillä olevaa tutkimusta, jossa on tunnistettu yhteensä 230 erilaista crowdsourcing sivustoa, joista useita on hyödynnetty B2B-kontekstissa. Tilaisuudesta tarkemmin BIT Research Centren sivuilla.

Tietoperusteista arvon luontia sosiaalisen median avulla

JP-Kunnallissanomien pitkäaikainen päätoimittaja Matti Käkelä toteaa Jalasjärven ja Peräseinäjoen paikallislehdessä 10.5.2012 sosiaalisen median olevan tänä päivänä hyvin suosittu ja vahva vaikuttaja. Uudesta asiasta ei kuitenkaan hänen mielestä ole kyse:

“Itse koen tehneeni koko urani ajan töitä sosiaalisessa mediassa, lähellä ihmistä ja tiiviissä vuorovaikutuksessa heidän kanssaan. Saamme päivittäin palautteen onnistumisesta ja epäonnistumisesta sekä lehteen kohdistuvista toiveista ja odotuksista. Palaute, kommentit, vinkit ja vihjeet tulevat mitä erilaisimmissa tilanteissa – kaupan kassalla, lenkillä tai vaikkapa erilaisissa harrastuksissa.”

Osuvalla ilmiön kuvauksella Käkelä nostaa esille kaksi keskeistä ulottuvuutta millä tavalla sosiaalinen media mahdollistaa jatkuvan parantamisen ja innovoinnin työyhteisössä: välitön palaute ja tiivis vuorovaikutus asiakkaiden kanssa. Palaute on keskeistä kaikkien yrityksien arvon luomisessa. Välitön yhteys yrityksen ja asiakkaan tarpeiden välillä parantaa arvon luomista ja lisää innovaatioita. Vuorovaikutus on toinen keskeinen sosiaalisen median ulottuvuus, jossa sosiaalisaation kautta hiljainen tieto välittyy asiakkailta yritykselle ja toisinpäin.

Kaksi muuta keskeistä ulottuvuutta, jotka havainnollistavat erityisesti sosiaalisen median tuomia uusia mahdollisuuksia jatkuvassa parantamisessa ja innovoinnissa asiakasrajapinnassa ovat informaatiorikkaus ja erilaisten toimijoiden osallistaminen. Informaatiorikkaus kuvaa informaation kykyä muuttaa ymmärrystä tietyllä aikavälillä. Kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus on informaatiorikkainta, koska se mahdollistaa useiden vihjeiden, esimerkiksi ruumiinkielen ja kasvonilmeiden, samanaikaisen havainnoinnin. Esimerkiksi virtuaalimaailmat, kuten Second Life, mahdollistavat kasvokkaista vuorovaikutusta vastaavan virtuaaliympäristön, jossa vuorovaikutus voi olla hyvin informaatiorikasta. Tärkeä ulottuvuus on myös erilaisten toimijoiden osallistaminen. Useasti perinteisillä valmistavilla teollisuusyrityksillä ei ole suoraa yhteyttä tuotteiden loppukäyttäjiin. Sosiaalisen median avulla myös valmistavat teollisuusyritykset voivat kuitenkin osallistaa loppukäyttäjiä ja muita toimijoita mukaan kehittämiseen. Esimerkiksi ilmailu- ja rautatieliikennevalmistajia Bombardier järjesti avoimen YouRail – sisustussuunnittelukilpailun tulevaisuuden junien designista sekä ammattilaisille että loppukäyttäjille. Sen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli suorien asiakkaiden parempi palveleminen innovatiivisten ja visionääristen ratkaisujen kautta. Suunnittelukilpailuun oli mahdollista osallistua lähettämällä joko itse tehtyjä designeja tai luomalla uusia designeja Bombardierin tarjoamalla 3D-konfiguraattorityökalulla. 2500 henkilöä osallistui innovaatiokilpailuun, jonka tuloksena oli yhteensä noin 4300 designia, 8500 kommenttia ja 26000 arviointia designeista. Tuotekehitykseen saatujen merkittävien lisäresurssien lisäksi, kilpailu toi Bombardierille huomattavasti julkisuutta eri medioissa, paransi ymmärrystä loppuasiakkaiden erilaisista tarpeista, ja edisti kuvaa Bombardierista innovatiivisena ja asiakaslähtöisenä yrityksenä.

SOITA-hankkeessa kehitetty Social Customer Learning malli kuvaa millä tavoin sosiaalinen media mahdollistaa arvon luomista jatkuvassa parantamisessa ja innovoinnissa yritysten asiakasrajapinnassa. Malli on kehitetty erityisesti B2B-yrityksien näkökulmasta, ja sitä on havainnollistettu erilaisten B2B-yritysesimerkkien avulla. SCL-malli on esitelty International Journal of Management, Knowledge and Learning lehden ensimmäisessä numerossa. B2B-esimerkkejä on avattu lisäksi mm. Valokynä 1/2012 artikkelissa: Sosiaalisesta mediastako hyötyä teollisissa business-to-business- yrityksissä? (ostettavissa Lehtiluukusta) ja Projektitoiminta 1/2012 artikkelissa: Sosiaalinen media valjastetaan projektiliiketoiminnan käyttöön.

Sosiaalisen median iltapäivä Design Factoryllä joulukuussa 2011

Joulukuussa Suomen Tuotannonohjausyhdistys STO ry:n jäseniltaa vietettiin Design Factoryllä sosiaalisen median parissa. Illan kuluessa tutustuttiin Design Factoryyn, kuultiin SOITA-projektin tutkijoilta (professori Hannu Kärkkäinen ja projektipäällikkö Jari Jussila) uusimpia esimerkkejä sosiaalisen median käytöstä teollisuudessa. Lisäksi lopuksi ryhmätyönä käytiin läpi henkilökohtaisia haasteita sosiaalisen median käytölle ja pohdittiin miten käyttöä voitaisi edistää ja hyödyntää työpaikoilla. Iltaa emännöi Minna Takala INSCO – Innovation in Sourcing Competences -projektista BIT Tutkimuskeskuksesta. Illan tuloksia on esitelty Suomen Tuotannonohjausyhdistys STO ry:n jäsenlehdessä (Maaliskuu 2012/1) .

Tietospagetin johtaminen – innovaatiojohtamisen oppeja Wellingtonista

Uudessa-Seelannissa, Wellingtonissa 29.11.–2.12. järjestetty ISPIM symposiumi, kokosi paikalle noin 120 innovaatiojohtamisen ammattilaista, tutkijoita, konsultteja ja yritysjohtajia eri puolilta maailmaa. Innovaatiotapahtuma järjestetään vuosittain ja nyt oli kyseessä neljäs kerta. Sen järjestää alan kansainvälinen järjestö ISPIM, International Society for Professional Innovation Management.

Professori John Bessant avasi keynote-puheenvuorossa (Managing knowledge spaghetti – the challenge of open collective innovation) innovaatiojohtamisen problematiikkaa: nykyaikana on yhä enenevissä määrin teknistä tietämystä, markkinatietämystä ja lainopillista tietämystä, mikä pitäisi pystyä punomaan yhteen – innovaatioksi. Uusi teknologia on tuonut innovaatiojohtamiseen täysin uuden ulottuvuuden, esimerkiksi Facebookissa on jo 800 miljoona ihmistä, jotka yhdessä muokkaavat ja ajavat muutosta useilla eri sektoreilla. Chesborough:n mukaan tietorikkaan maailman perushaaste, myös isoissa organisaatioissa, on se, että ”kaikki älykkäät ihmiset eivät työskentele meillä”. Avoimen innovaation toimintatavat tuovat tähän ratkaisuja. Avoin innovaatio ei sinänsä ole mikään uusi keksintö, esimerkiksi jo Napoleonin aikaisessa Ranskassa hyödynnettiin innovaatiokilpailuja uusien innovaatioiden kehittämisessä. Napoleon julkisti 1866 innovaatiokilpailun, jonka tarkoituksena oli tuottaa halvempi maidon korvike. Tämän kilpailun tuloksena keksittiin margariini.

Sosiaalinen media tuo aivan uudenlaisia mahdollisuuksia järjestää globaaleja innovaatiokilpailuja. Bessant mainitsee esimerkkinä Netflix:n kaikille avoimen innovaatiokilpailun, jossa 1 miljoonan dollarin palkintoa vastaan kehitettiin entistä tarkempi algoritmi elokuvasuosituksien tekemiseen – kuinka paljon tulisit tykkäämään tietystä elokuvasta perustuen käytettävissä olevaan tietoon elokuvapreferensseistä. Maailmalle on syntynyt myös uudenlaisia innovaatiotoimijoita – välittäjäorganisaatioita, kuten InnoCentive, jotka yhdistävät ratkaisuja tarvitsevia ja ongelmanratkaisijoita. Bessant kokee, että innovaatioiden välittäjäorganisaatiota ei käytetä niinkään ulkoistamaan innovaatiotoimintaa, vaan lisäämään tai täydentämään yrityksen omaa tutkimusta ja tuotekehitystä. Uusien avoimen innovaation käytäntöjen mukana tulee kuitenkin myös uusia haasteita. Esimerkiksi Procter & Gamble, jonka tutkimus ja tuotekehityksestä on ulkoistettu 50 %, on joutunut kokonaan uudelleen ajattelemaan IPR-toimintansa. Bessant kuvaa tämän uudenlaisen ajattelumallin implikaatioita seuraavalla tavalla – mitä P&G:n edustaja sanoo ensimmäisenä kohdatessaan ulkopuolisen innovaattorin: ”Shut up! Before you open up, let’s make a non-disclosure agreement”. Avoimen innovaation toimintatapojen ja IPR-kysymysten kohdatessa tarvitaan hänen mukaan tila, jossa ajatuksia voidaan vaihtaa immateriaalioikeudet huomioon ottaen. Tällainen tarvittava tila toimii kuten ilmalukko, se on ympäristöstä eristetty tila joka mahdollistaa tietämyksen / ideoiden vaihtamisen.