Sosiaalisen median luova hyödyntäminen teollisuudessa

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen uskoo, että Suomen tietovarantojen avaaminen eli avoin data tulee vähitellen käytännöksi niin julkisella puolella kuin yksityisellä puolella. ”Avoimessa datassa on kyse läpinäkyvyyden lisäämisestä, innovaatioiden ja uusien liiketoimintaideoiden ruokkimisesta sekä hallinnon tehostamisesta. Meillä on Suomessa sekä tietoa että käyttäjäyhteisöä, joten yhdistetään nämä vahvuudet”. Ylen Uutisissa Outi Parikka nostaa esille että toinen uusia mahdollisuuksia antava voima on Suomen hallituksen mukaan niin sanottu joukkoistaminen (engl. crowdsourcing). Urpilainen toteaa jutussa joukkoistamisen mahdollisuuksista: ”kaikki viisaus ei istu viranomaisten, yritysjohtajien ja politiikkojen päässä. On paljon muuta potentiaalia jota voisi hyödyntää”.

Maailmalla joukkoistamisen mahdollisuudet on huomattu myös teollisuudessa ja B2B-yrityksissä. Esimerkiksi laivanrakentaja Lürssen Werft on joukkoistanut mega-aluksen oven vaimennukseen liittyvää suunnittelua kilpailuna hyödyntäen GrabCAD-yhteisöä. Junanvalmistaja Bombardier puolestaan järjesti oman YouRail – joukkoistamisalustan avulla sisustussuunnittelukilpailun tulevaisuuden junien designista sekä ammattilaisille että loppukäyttäjille, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena oli suorien asiakkaiden parempi palveleminen innovatiivisten ja visionääristen ratkaisujen kautta. Osallistuminen oli loppukäyttäjille ja ei-ammattilaisten tehty helpoksi Bombardierin tarjoaman 3D-konfiguraattorityökalun avulla, jonka käyttäminen ei vaatinut ammattitaitoa tai aikaisempaa suunnitteluosaamista. Lisäksi kilpailuun oli mahdollista osallistua lähettämällä itse tehty design (itse valituilla työkaluilla). Myös hyvin pienet ja juuri aloittaneet yritykset ovat hyödyntäneet joukkoistamista omassa liiketoiminnassaan ja uusien tuotteiden kehittämisessä. Esimerkiksi startup-yritys Autonomous Marine Systems on joukkoistanut autonomisen mittausaluksen seuraavan protototyypin, Robotboat Mark VI, valmistamisen rahoituksen amerikkalaisen Kickstarter-palvelun avulla.

Olin puhumassa Kaleidoskooppi-hankkeen 25.9.2012 järjestämässä Teollisuuden luovuuden polku seminaarissa suomalaisten ja kansainvälisten edelläkävijäyritysten sosiaalisen median luovasta hyödyntämisestä teollisuudessa, jossa kävin edellä mainittuja ja muita esimerkkejä läpi mm. joukkoistamisen ja tietovarantojen avaamisen näkökulmasta.

Tietovarantojen avaamista ja joukkoistamista ei pitäisi kuitenkaan nähdä (aina) erillisinä keinoina. Usein juuri näiden keinojen yhdistelmä voi tuottaa parhaat lopputulokset. On sanottu, että LUOVUUS koostuu sanoista LUOVU ja UUS. Esimerkiksi laivanrakentaja Lürssen Werft tapauksessa oli kyse juuri tästä, luovuttiin jostain vanhasta eli tässä tapauksessa yrityksen aikaisemmin visusti itsellä pitämistä suunnitelmista ja piirustuksista (CAD-malleista) ja luovutettiin nämä GrabCAD-yhteisön käyttöön, jolloin saatiin lopputuloksena aivan uusia ja ennalta arvaamattomia ratkaisuja yrityksen tunnistamaan ongelmaan käyttäen hyödyksi yrityksen aikaisempia tuotoksia.

Aiheesta käydään myös keskustelua Some Teollisuudessa LinkedIn-ryhmässä. Voit kommentoida tai kertoa omista havainnoistasi ryhmässä.

Tietospagetin johtaminen – innovaatiojohtamisen oppeja Wellingtonista

Uudessa-Seelannissa, Wellingtonissa 29.11.–2.12. järjestetty ISPIM symposiumi, kokosi paikalle noin 120 innovaatiojohtamisen ammattilaista, tutkijoita, konsultteja ja yritysjohtajia eri puolilta maailmaa. Innovaatiotapahtuma järjestetään vuosittain ja nyt oli kyseessä neljäs kerta. Sen järjestää alan kansainvälinen järjestö ISPIM, International Society for Professional Innovation Management.

Professori John Bessant avasi keynote-puheenvuorossa (Managing knowledge spaghetti – the challenge of open collective innovation) innovaatiojohtamisen problematiikkaa: nykyaikana on yhä enenevissä määrin teknistä tietämystä, markkinatietämystä ja lainopillista tietämystä, mikä pitäisi pystyä punomaan yhteen – innovaatioksi. Uusi teknologia on tuonut innovaatiojohtamiseen täysin uuden ulottuvuuden, esimerkiksi Facebookissa on jo 800 miljoona ihmistä, jotka yhdessä muokkaavat ja ajavat muutosta useilla eri sektoreilla. Chesborough:n mukaan tietorikkaan maailman perushaaste, myös isoissa organisaatioissa, on se, että ”kaikki älykkäät ihmiset eivät työskentele meillä”. Avoimen innovaation toimintatavat tuovat tähän ratkaisuja. Avoin innovaatio ei sinänsä ole mikään uusi keksintö, esimerkiksi jo Napoleonin aikaisessa Ranskassa hyödynnettiin innovaatiokilpailuja uusien innovaatioiden kehittämisessä. Napoleon julkisti 1866 innovaatiokilpailun, jonka tarkoituksena oli tuottaa halvempi maidon korvike. Tämän kilpailun tuloksena keksittiin margariini.

Sosiaalinen media tuo aivan uudenlaisia mahdollisuuksia järjestää globaaleja innovaatiokilpailuja. Bessant mainitsee esimerkkinä Netflix:n kaikille avoimen innovaatiokilpailun, jossa 1 miljoonan dollarin palkintoa vastaan kehitettiin entistä tarkempi algoritmi elokuvasuosituksien tekemiseen – kuinka paljon tulisit tykkäämään tietystä elokuvasta perustuen käytettävissä olevaan tietoon elokuvapreferensseistä. Maailmalle on syntynyt myös uudenlaisia innovaatiotoimijoita – välittäjäorganisaatioita, kuten InnoCentive, jotka yhdistävät ratkaisuja tarvitsevia ja ongelmanratkaisijoita. Bessant kokee, että innovaatioiden välittäjäorganisaatiota ei käytetä niinkään ulkoistamaan innovaatiotoimintaa, vaan lisäämään tai täydentämään yrityksen omaa tutkimusta ja tuotekehitystä. Uusien avoimen innovaation käytäntöjen mukana tulee kuitenkin myös uusia haasteita. Esimerkiksi Procter & Gamble, jonka tutkimus ja tuotekehityksestä on ulkoistettu 50 %, on joutunut kokonaan uudelleen ajattelemaan IPR-toimintansa. Bessant kuvaa tämän uudenlaisen ajattelumallin implikaatioita seuraavalla tavalla – mitä P&G:n edustaja sanoo ensimmäisenä kohdatessaan ulkopuolisen innovaattorin: ”Shut up! Before you open up, let’s make a non-disclosure agreement”. Avoimen innovaation toimintatapojen ja IPR-kysymysten kohdatessa tarvitaan hänen mukaan tila, jossa ajatuksia voidaan vaihtaa immateriaalioikeudet huomioon ottaen. Tällainen tarvittava tila toimii kuten ilmalukko, se on ympäristöstä eristetty tila joka mahdollistaa tietämyksen / ideoiden vaihtamisen.