Reidar Wasenius SoMe:n tärkeydestä yrityksille @ Mind Club/MediaCity 8.2.2012

  • Vuosien varrella jotakin on tapahtunut. Ennen lapset leikkivät tietokoneilla, nykyään aikuisetkin heittelevät lampailla toisiaan.
  • Elokuva “Ghost” on paras esimerkki kommunikoinnista.
  • Ennen kyläyhteisö oli yhteisöllistä viestintää, tiedotusvälineet ovat harrastaneet ohjattua informaationjakelua, some on vanhaan palaamista tästä breshneviläisestä valvonnasta.
  • Edelleen tarvitaan toimittajia tai muita päteviä ihmisiä jotka osaavat kiteyttää olennaisen. Toimitustalot tosin voivat kadota.
  • Neljä eri kategoriaa FB käyttäytymiselle. 1. Vain lähimmät ystävät(20-50) 2. Valitut ystävät (50-300) 3. Kaikki jotka tunnen (300-2000) 4. Kaikki jotka haluavat olla ystäviäni(Vaikken niitä tuntisikaan)
  • Informaatiokanava vaiko suhteiden ylläpitoa? Todellinen turvaverkko koostuu niistä jotka tietävät mitä minä teen.
  • SoMe on taikapeili. Kannattaa aina katsastaa sieltä ennen asiakastapaamista mitä hänen elämään kuuluu. Tapaamisessa voi sitten mennä suoraan asiaan.
  • Toisaalta organisaatioilla on haaste rajata mitä työyhteisöstä SoMessa voi tiedottaa. Totuus paljastuu sieltä.
  • Huomion hakeminen netissä on raakaa peliä ja kilpailu kovenee kaiken aikaa.
  • Hyödyntäkää SoMe:a verkostoitumiseen. Älkää hävittäkö kontakteja. Täällä pitää näkyä ja tulla nähdyksi.
  • Nestlen fb-sivusto on esimerkki oppikirjasta miten EI pidä esittää itseään SoMe:ssa.

Tietospagetin johtaminen – innovaatiojohtamisen oppeja Wellingtonista

Uudessa-Seelannissa, Wellingtonissa 29.11.–2.12. järjestetty ISPIM symposiumi, kokosi paikalle noin 120 innovaatiojohtamisen ammattilaista, tutkijoita, konsultteja ja yritysjohtajia eri puolilta maailmaa. Innovaatiotapahtuma järjestetään vuosittain ja nyt oli kyseessä neljäs kerta. Sen järjestää alan kansainvälinen järjestö ISPIM, International Society for Professional Innovation Management.

Professori John Bessant avasi keynote-puheenvuorossa (Managing knowledge spaghetti – the challenge of open collective innovation) innovaatiojohtamisen problematiikkaa: nykyaikana on yhä enenevissä määrin teknistä tietämystä, markkinatietämystä ja lainopillista tietämystä, mikä pitäisi pystyä punomaan yhteen – innovaatioksi. Uusi teknologia on tuonut innovaatiojohtamiseen täysin uuden ulottuvuuden, esimerkiksi Facebookissa on jo 800 miljoona ihmistä, jotka yhdessä muokkaavat ja ajavat muutosta useilla eri sektoreilla. Chesborough:n mukaan tietorikkaan maailman perushaaste, myös isoissa organisaatioissa, on se, että ”kaikki älykkäät ihmiset eivät työskentele meillä”. Avoimen innovaation toimintatavat tuovat tähän ratkaisuja. Avoin innovaatio ei sinänsä ole mikään uusi keksintö, esimerkiksi jo Napoleonin aikaisessa Ranskassa hyödynnettiin innovaatiokilpailuja uusien innovaatioiden kehittämisessä. Napoleon julkisti 1866 innovaatiokilpailun, jonka tarkoituksena oli tuottaa halvempi maidon korvike. Tämän kilpailun tuloksena keksittiin margariini.

Sosiaalinen media tuo aivan uudenlaisia mahdollisuuksia järjestää globaaleja innovaatiokilpailuja. Bessant mainitsee esimerkkinä Netflix:n kaikille avoimen innovaatiokilpailun, jossa 1 miljoonan dollarin palkintoa vastaan kehitettiin entistä tarkempi algoritmi elokuvasuosituksien tekemiseen – kuinka paljon tulisit tykkäämään tietystä elokuvasta perustuen käytettävissä olevaan tietoon elokuvapreferensseistä. Maailmalle on syntynyt myös uudenlaisia innovaatiotoimijoita – välittäjäorganisaatioita, kuten InnoCentive, jotka yhdistävät ratkaisuja tarvitsevia ja ongelmanratkaisijoita. Bessant kokee, että innovaatioiden välittäjäorganisaatiota ei käytetä niinkään ulkoistamaan innovaatiotoimintaa, vaan lisäämään tai täydentämään yrityksen omaa tutkimusta ja tuotekehitystä. Uusien avoimen innovaation käytäntöjen mukana tulee kuitenkin myös uusia haasteita. Esimerkiksi Procter & Gamble, jonka tutkimus ja tuotekehityksestä on ulkoistettu 50 %, on joutunut kokonaan uudelleen ajattelemaan IPR-toimintansa. Bessant kuvaa tämän uudenlaisen ajattelumallin implikaatioita seuraavalla tavalla – mitä P&G:n edustaja sanoo ensimmäisenä kohdatessaan ulkopuolisen innovaattorin: ”Shut up! Before you open up, let’s make a non-disclosure agreement”. Avoimen innovaation toimintatapojen ja IPR-kysymysten kohdatessa tarvitaan hänen mukaan tila, jossa ajatuksia voidaan vaihtaa immateriaalioikeudet huomioon ottaen. Tällainen tarvittava tila toimii kuten ilmalukko, se on ympäristöstä eristetty tila joka mahdollistaa tietämyksen / ideoiden vaihtamisen.

SeOPPI 3/2011

Viimeisimmässä SeOPPI 3/2011 – eLEARNING IN FINLAND lehdessä on SOITA-hankkeen kirjoitus: Facilitating learning from customers by social media in business–to–business sector. TTY:n ja Innoparkin yhteistyönä syntyneessä kirjoituksessa kuvataan kuinka asiakkailta oppimista voidaan fasilitoida sosiaalisessa mediassa B2B-yrityksissä. Artikkeli on ladattavissa eOppimiskeskuksen sivuilta.

Digital Competence and Learning 2011

DCL-konferenssin Twitter-arkistosta voi seurata Sosiaalinen media innovaatiotoiminnassa ja asiakasrajapinnassa esityksen ja muiden esitysten herättämiä kommentteja sekä keskusteluja mm. sosiaalisen median yrityskäytössä. Muita projektin kannalta kiinnostavia esityksiä olivat mm. Ari Lampelan (Google Finland) Sosiaalinen media yhteistyön ja innovaation perustana, Marko Suomen (Konecranes) Some-ratkaisu yrityksen sisällä – kokemuksia käyttöönotosta, Janne Ruohiston (Intunex) Parvityöskentely organisaation sisällä: mahdollisuuksia vai mahdottomuuksia? ja Antti Isokankaan (Sulava Oy) Sosiaalinen media ja tietotyön vallankumous.

DCL ’11 – Sosiaalinen media innovaatiotoiminnassa ja asiakasrajapinnassa

Professori Hannu Kärkkäinen Tampereen teknillisestä yliopistosta kertoo torstaina, 3.11. DCL ’11 (Digital Competence and Learning) – konferenssissa, millaisia mahdollisuuksia ja hyötyjä sosiaalinen media tarjoaa erityisesti business-to-business -yritysten näkökulmasta.

Esitys on seurattavissa livena myös verkon kautta oheisen linkin kautta. Esitys pidetään välillä 13.00-13.30. Tervetuloa seuraamaan!

 

It’s More Social Business Than Social Media – konferenssikuulumisia Philadelphiasta

Philadelphiassa, USA:ssa järjestettiin 28.-29.9. B2B-yrityksille suunnattu B2B Corporate Social Media Summit, johon osallistuivat TTY:ltä SOITA-projektin tutkijat Maija Leino ja Jani Lyytikkä. Philadelphiassa järjestetty konferenssi oli vuoden ainoa täysin B2B-kontekstiin keskittynyt sosiaalisen median konferenssi, joten jo benchmarkkauksen kannalta sen sisältö vaikutti hyvinkin mielenkiintoiselta. Konferenssissa kuultiin yritysten käytäntöjä sosiaalisen median hyödyntämisessä, mm. SAP, Caterpillar, Boeing, IBM, Microsoft, BASF. Kahden päivän aikana käytiin läpi sosiaalisen median strategiaa, toimintatapoja, suunnittelua, asiakkaiden osallistamista sekä mittaamista. Konferenssista jäi käteen monia case-esimerkkejä sosiaalisen median implementoinnista asiakasrajapinnassa ja käytäntöjä sosiaalisen median hyötyjen mittaamiseen.

Konferenssin ensimmäisen päivän teemat korostivat etenkin sosiaalisen median strategian merkitystä sen menestyksekkääseen käyttöönottoon liittyen. Onnistunut strategia lähti liikkeelle usein asiakkaiden kuuntelemisen ja johdon sitouttamisen kautta. Muita keskeisiä strategiaan sisältyviä kohtia olivat mittareiden valinta, asiakkaiden “kuuntelu”, testaus ja benchmarkkaus. Esimerkiksi Citibank ja BASF aloittivat sosiaalisen median käyttöönoton prosessin johdon sitouttamisella. Johdon sitouttaminen helpottaa suunnattomasti sosiaalisen median käyttöönottoa yrityksen sisällä, kun motivointi ja tuki tulee ylimmästa johdosta saakka. Sosiaalisen median selkeä strategia viestii paljon toisaalta sen käyttöön liittyvistä haasteista että sen tuomista mahdollisuuksista. Haasteena nähdään usein erilaiset negatiiviset mielikuvat, joita sosiaaliseen mediaan liittyy. Negatiiviset mielikuvat heikentävät sosiaalisen median käytön motivaatiota ja ovat usein pullonkaulana sen menestymiselle. Tämän takia jopa varsinaisia liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamista tärkeämpänä osana sosiaalisen median suunnittelussa nähdäänkin sen laajamittainen levittäminen organisaation sisällä ja henkilöstön sitouttaminen sen käyttämiselle.

Ensimmäisen päivän teemoihin liittyi lisäksi asiakkaiden sitouttaminen (engagement) sosiaalisen median käyttöön ja somen tuomat liiketoimintahyödyt organisaation ulkoisessa käytössä. Yleisimmät hyödyt B2B- yrityksillä liittyivät brändin rakennukseen, markkinointiin ja asiakaspalveluun. Monissa yrityksissä oli hyödynnetty somea myös liidien keräämisessä sekä innovoinnissa. Esimerkiksi Caterpillar oli saavuttanut liiketoiminnallisia hyötyjä liidien keräämisessä sekä asiakaspalvelussa erityisesti blogeilla ja sosiaalisilla verkostoilla. Mielenkiintoisen tästä esimerkistä teki varsinkin yrityksen toimiala ja yrityksen konservatiivisuus. Innovointiin liittyen IBM, SAP ja Intuit olivat saavuttaneet parhaiten hyötyä sosiaalisen median käytöstä. SAP:illa on ollut jo pitkään käytössä SAP community network, joka on eri alan asiantuntijat yhdistävä yhteisö, jossa keskustelua käydään muun muassa uusista tuoteideoista ja parannusehdotuksista. Hieman samanlainen yhteisö on käytössä myös IBM:lla. Intuitin tapauksessa innovointia on tapahtunut lähinnä tuotepohjaisten blogien kautta, joihin asiakkaiden on mahdollista kommentoida omia ajatuksiaan.

Toisen päivän teemoihin liittyi etenkin sosiaalisen median mittaaminen ja sen käytön seuranta.  Monilla yrityksillä on käytössä samoja mittareita, esimerkiksi AT&T, Cisco, SAP ja HP seuraavat kaikki kvantitatiivisista mittareista käyttäjien määrää, kommenttien määrää, “tykkäyksiä”, keskustelujen määrää ja sivuilla kävijöiden määrää. Cisco käyttää lisäksi kvalitatiivisia mittareita, missä he seuraavat enemmän keskustelujen laatua ja niiden tasoa. Yritykset korostivat myös sosiaalisen median jatkuvan seurannan tärkeyttä. Yritysten pitää olla selvillä, mistä yhteisöissä tai blogeissa puhutaan: niin yrityksen omilla foorumeilla kuin niiden ulkopuolellakin. Esimerkiksi DELL valvoo päivittäin yli 26 000 keskustelumainintaa, joissa yritys mainitaan.

Kaksipäiväinen konferenssi ja kaikki sen sisältämät esimerkit osoittivat kokonaisuudessaan, että sosiaalinen media ei ole enää  marginaali-ilmiö B2B- puolella. Ehkä osuvin kommentti koko ilmiöön liittyen tulikin IBM:n Sandy Carterilta: “It’s more social business than social media”. Voidaankin sanoa, että termi “social business” kuvaa jopa vielä paremmin sitä potentiaalia, mitä sosiaalisen median hyödyntämiseen yrityksissä tällä hetkellä ja tulevaisuudessa liittyy.

Yritysjohtajien huippuseminaarissa kurkistetaan tulevaisuuteen

Työelämä muuttuu, mutta muuttuko ihminen? Miten teollisuusyritystä johdetaan tulevina vuosina ja miten johtaja vastaa muutoshaasteisiin? Helsingin Messukeskuksessa 5.10.2011 pidettävä huippuseminaari saa yritysjohtajat kurkistamaan tulevaisuuteen. Toimitusjohtaja Ari Rahkonen Microsoftilta puhuu aiheesta Matkalla työn tulevaisuuteen. Professori Hannu Kärkkäinen Tampereen teknillisestä yliopistosta puolestaan kertoo miten sosiaalinen media uudistaa teollisten yritysten toimintatapoja, liiketoimintaa ja johtamista. Kauppatieteen tohtori, SITRAn yliasiamies Mikko Kososen aiheena on Johtamisen uudet haasteet. Seminaarin moderaattorina toimii Tekniikka&Talous -lehden päätoimittaja Terho Puustinen. Katso koko ohjelma: www.teknologia11.fi