Tietospagetin johtaminen – innovaatiojohtamisen oppeja Wellingtonista

Uudessa-Seelannissa, Wellingtonissa 29.11.–2.12. järjestetty ISPIM symposiumi, kokosi paikalle noin 120 innovaatiojohtamisen ammattilaista, tutkijoita, konsultteja ja yritysjohtajia eri puolilta maailmaa. Innovaatiotapahtuma järjestetään vuosittain ja nyt oli kyseessä neljäs kerta. Sen järjestää alan kansainvälinen järjestö ISPIM, International Society for Professional Innovation Management.

Professori John Bessant avasi keynote-puheenvuorossa (Managing knowledge spaghetti – the challenge of open collective innovation) innovaatiojohtamisen problematiikkaa: nykyaikana on yhä enenevissä määrin teknistä tietämystä, markkinatietämystä ja lainopillista tietämystä, mikä pitäisi pystyä punomaan yhteen – innovaatioksi. Uusi teknologia on tuonut innovaatiojohtamiseen täysin uuden ulottuvuuden, esimerkiksi Facebookissa on jo 800 miljoona ihmistä, jotka yhdessä muokkaavat ja ajavat muutosta useilla eri sektoreilla. Chesborough:n mukaan tietorikkaan maailman perushaaste, myös isoissa organisaatioissa, on se, että ”kaikki älykkäät ihmiset eivät työskentele meillä”. Avoimen innovaation toimintatavat tuovat tähän ratkaisuja. Avoin innovaatio ei sinänsä ole mikään uusi keksintö, esimerkiksi jo Napoleonin aikaisessa Ranskassa hyödynnettiin innovaatiokilpailuja uusien innovaatioiden kehittämisessä. Napoleon julkisti 1866 innovaatiokilpailun, jonka tarkoituksena oli tuottaa halvempi maidon korvike. Tämän kilpailun tuloksena keksittiin margariini.

Sosiaalinen media tuo aivan uudenlaisia mahdollisuuksia järjestää globaaleja innovaatiokilpailuja. Bessant mainitsee esimerkkinä Netflix:n kaikille avoimen innovaatiokilpailun, jossa 1 miljoonan dollarin palkintoa vastaan kehitettiin entistä tarkempi algoritmi elokuvasuosituksien tekemiseen – kuinka paljon tulisit tykkäämään tietystä elokuvasta perustuen käytettävissä olevaan tietoon elokuvapreferensseistä. Maailmalle on syntynyt myös uudenlaisia innovaatiotoimijoita – välittäjäorganisaatioita, kuten InnoCentive, jotka yhdistävät ratkaisuja tarvitsevia ja ongelmanratkaisijoita. Bessant kokee, että innovaatioiden välittäjäorganisaatiota ei käytetä niinkään ulkoistamaan innovaatiotoimintaa, vaan lisäämään tai täydentämään yrityksen omaa tutkimusta ja tuotekehitystä. Uusien avoimen innovaation käytäntöjen mukana tulee kuitenkin myös uusia haasteita. Esimerkiksi Procter & Gamble, jonka tutkimus ja tuotekehityksestä on ulkoistettu 50 %, on joutunut kokonaan uudelleen ajattelemaan IPR-toimintansa. Bessant kuvaa tämän uudenlaisen ajattelumallin implikaatioita seuraavalla tavalla – mitä P&G:n edustaja sanoo ensimmäisenä kohdatessaan ulkopuolisen innovaattorin: ”Shut up! Before you open up, let’s make a non-disclosure agreement”. Avoimen innovaation toimintatapojen ja IPR-kysymysten kohdatessa tarvitaan hänen mukaan tila, jossa ajatuksia voidaan vaihtaa immateriaalioikeudet huomioon ottaen. Tällainen tarvittava tila toimii kuten ilmalukko, se on ympäristöstä eristetty tila joka mahdollistaa tietämyksen / ideoiden vaihtamisen.

Comments are closed.