Joukkoistaminen ja sen hyödyntäminen B2B-yritysten innovaatiotoiminnassa

Posted on by

Innovoinnin merkitys yritysten liiketoiminnalle on ollut keskustelun aiheena akateemisessa tutkimuksessa jo pitkän aikaa. 2000-luvun vaihteessa alkanut paradigmauudistus kohti avoimempia innovointikäytäntöjä on saanut lukuisat yritykset avaamaan innovaatioprosessejaan ja ottamaan huomioon yhä enemmän tuotekehityksessä myös organisaation ulkopuolisen osaamisen ja tietämyksen. Avoimen innovaation hengessä syntyi myös joukko toimintamalleja ja käsitteitä, jotka auttavat organisaatioita ymmärtämään joukkojen voiman liiketoimintaa tukevana tekijänä.

Eräs avoimen innovaation ja kollektiivisen älykkyyden periaatteisiin nojaava käsite on joukkoistaminen, joka nousi nopeasti teknologisen kehityksen ja erityisesti Web 2.0-teknologian sosiaalisten ominaisuuksien avulla alan tutkimuksen kesipisteeseen. Ideologisesti joukkojen voiman hyödyntäminen ei ole uusi ilmiö, mutta Web 2.0-teknologiaan nojaava joukkoistamisen käsite on vasta löytämässä paikkaansa muiden avoimen innovaation konseptien keskuudessa. Liiketoiminnan näkökulmasta joukkoistamisen teoreettisen määrittelyn ja luokittelun lisäksi on kuitenkin tärkeää tunnistaa sen soveltuvuus liiketoimintaa tukevana menetelmänä arvioimalla joukkoistamisen avulla saatavia hyötyjä ja lisäarvoa.

Kandidaatintutkielmassani joukkoistamisen soveltuvuus kohdistettiin B2B-yritysten innovaatiotoimintaan, joka on vielä tässä vaiheessa varsin uusi tutkimuskohde. Tutkielmassa analysoitiin ensin alan kirjallisuuden avulla joukkoistamista käsitteenä ja prosessina sekä tutkittiin toimintamallien sopivuutta B2B-innovoinnin näkökulmasta. Tutkielmassa tuotiin esiin keskeisiä joukkoistamisen toimintatapoja, joita monet B2B-markkinoilla toimivat yritykset ovat jo hyödyntäneet. Näitä esimerkkejä analysoimalla joukkoistamisen osoitettiin tuottavan B2B-innovointiin lisäarvoa esimerkiksi kustannusten alenemisen ja tuotekehityksen nopeutumisen sekä yleisen joustavuuden muodossa. Joukkoistamisen avulla voitiin saavuttaa myös paremmin organisaation ulkopuolisia osaajia tai merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Tutkielma ladattavissa: www.tut.fi/soita/julkaisut

Sosiaalisen median luova hyödyntäminen teollisuudessa

Posted on by

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen uskoo, että Suomen tietovarantojen avaaminen eli avoin data tulee vähitellen käytännöksi niin julkisella puolella kuin yksityisellä puolella. ”Avoimessa datassa on kyse läpinäkyvyyden lisäämisestä, innovaatioiden ja uusien liiketoimintaideoiden ruokkimisesta sekä hallinnon tehostamisesta. Meillä on Suomessa sekä tietoa että käyttäjäyhteisöä, joten yhdistetään nämä vahvuudet”. Ylen Uutisissa Outi Parikka nostaa esille että toinen uusia mahdollisuuksia antava voima on Suomen hallituksen mukaan niin sanottu joukkoistaminen (engl. crowdsourcing). Urpilainen toteaa jutussa joukkoistamisen mahdollisuuksista: ”kaikki viisaus ei istu viranomaisten, yritysjohtajien ja politiikkojen päässä. On paljon muuta potentiaalia jota voisi hyödyntää”.

Maailmalla joukkoistamisen mahdollisuudet on huomattu myös teollisuudessa ja B2B-yrityksissä. Esimerkiksi laivanrakentaja Lürssen Werft on joukkoistanut mega-aluksen oven vaimennukseen liittyvää suunnittelua kilpailuna hyödyntäen GrabCAD-yhteisöä. Junanvalmistaja Bombardier puolestaan järjesti oman YouRail – joukkoistamisalustan avulla sisustussuunnittelukilpailun tulevaisuuden junien designista sekä ammattilaisille että loppukäyttäjille, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena oli suorien asiakkaiden parempi palveleminen innovatiivisten ja visionääristen ratkaisujen kautta. Osallistuminen oli loppukäyttäjille ja ei-ammattilaisten tehty helpoksi Bombardierin tarjoaman 3D-konfiguraattorityökalun avulla, jonka käyttäminen ei vaatinut ammattitaitoa tai aikaisempaa suunnitteluosaamista. Lisäksi kilpailuun oli mahdollista osallistua lähettämällä itse tehty design (itse valituilla työkaluilla). Myös hyvin pienet ja juuri aloittaneet yritykset ovat hyödyntäneet joukkoistamista omassa liiketoiminnassaan ja uusien tuotteiden kehittämisessä. Esimerkiksi startup-yritys Autonomous Marine Systems on joukkoistanut autonomisen mittausaluksen seuraavan protototyypin, Robotboat Mark VI, valmistamisen rahoituksen amerikkalaisen Kickstarter-palvelun avulla.

Olin puhumassa Kaleidoskooppi-hankkeen 25.9.2012 järjestämässä Teollisuuden luovuuden polku seminaarissa suomalaisten ja kansainvälisten edelläkävijäyritysten sosiaalisen median luovasta hyödyntämisestä teollisuudessa, jossa kävin edellä mainittuja ja muita esimerkkejä läpi mm. joukkoistamisen ja tietovarantojen avaamisen näkökulmasta.

Tietovarantojen avaamista ja joukkoistamista ei pitäisi kuitenkaan nähdä (aina) erillisinä keinoina. Usein juuri näiden keinojen yhdistelmä voi tuottaa parhaat lopputulokset. On sanottu, että LUOVUUS koostuu sanoista LUOVU ja UUS. Esimerkiksi laivanrakentaja Lürssen Werft tapauksessa oli kyse juuri tästä, luovuttiin jostain vanhasta eli tässä tapauksessa yrityksen aikaisemmin visusti itsellä pitämistä suunnitelmista ja piirustuksista (CAD-malleista) ja luovutettiin nämä GrabCAD-yhteisön käyttöön, jolloin saatiin lopputuloksena aivan uusia ja ennalta arvaamattomia ratkaisuja yrityksen tunnistamaan ongelmaan käyttäen hyödyksi yrityksen aikaisempia tuotoksia.

Aiheesta käydään myös keskustelua Some Teollisuudessa LinkedIn-ryhmässä. Voit kommentoida tai kertoa omista havainnoistasi ryhmässä.

Sosiaalinen media asiakaskokemuksessa

Posted on by

Julkaisimme Helsingissä järjestetyssä julkistamistilaisuudessa torstaina 14.6. yhdessä viestintätoimisto Ali Consultingin kanssa tekemämme selvityksen sosiaalisen median hyödyntämisestä suomalaisissa yrityksissä ja sen yhdistämisestä asiakaskokemukseen. SOITA-hankkeen professori Hannu Kärkkäinen sekä tutkijat Jari Jussila ja Jani Multasuo osallistuivat selvityksen tekemiseen.

Selvitystä varten haastateltiin yhteensä 20 suomalaista pääasiallisesti sosiaalisen median edelläkävijä- tai aktiivikäyttäjäyritystä useilta eri toimialoilta sekä kerättiin näkemyksiä ja mielipiteitä lähes 70 yritykseltä verkkokyselyn muodossa. Selvityksen punainen lanka rakentuu sosiaalisen median yrityskäytön ympärille muodostuneisiin ja käyttöä estäviin tai hidastaviin yleisiin väärinymmärryksiin ja myytteihin, joita käsitellään selvityksessä kerätyn materiaalin avulla.

Tarkoituksenamme ei ole niinkään todistaa myyttejä suoranaisesti oikeiksi tai vääriksi, vaan pikemminkin oikoa aihealueeseen liittyviä yleisiä väärinkäsityksiä ja yksinkertaistuksia, herättää keskustelua aihepiiriin liittyen, ja tuoda esiin erilaisia ja ennakkoluuloja rikkovia ja innovatiivisia tapoja hyödyntää sosiaalista mediaa nimenomaisesti suomalaisten yritysten liiketoiminnassa. Tällaisia esimerkkejä on jo pitkään kaivattu, koska olemassa olevat esimerkit ovat paljolti amerikkalaisista IBM:n ja Googlen tapaisista suuryrityksistä, eivätkä sellaisenaan ole uskottavia ja toimivia suomalaisissa yrityksissä. Keskeisimpinä aihepiireinä myyttien kautta esiin nostetaan sosiaalisen median käytännössä saavutetut hyödyt erilaisissa yrityksissä, sosiaalisen median soveltuvuus yrityskäyttöön erityisesti B2B-sektorilla, sekä sosiaaliseen median erilaiset riskit ja tietoturvallisuus.

Selvityksestä kävi ilmi, että useat yritykset ovat jo menestyneesti hyödyntäneet sosiaalista mediaa oman liiketoimintansa tukena ja uusia menetelmiä ja työkaluja kehitetään koko ajan. Ilahduttavaa on että erityisesti B2B- yritykset näyttävät selvästi aktivoituneen sosiaalisen median hyödyntämisessä, ja innovatiivisia ja erilaisia hyödyntämistapoja nousi esille runsaasti. Näyttää myös siltä, että sosiaalisen median käytön laajentuessa ja monipuolistuessa saadut hyödyt vahvistuvat ja tulevat paremmin esille. Osaltaan saadut hyödyt sekä lisääntyneet positiiviset käyttökokemukset myös murtavat sosiaalisen median hyödyntämiseen liittyviä selvityksessä tunnistettuja aiempia myyttejä.

Laajempina kokonaisuuksina selvityksessä nostetaan esiin kolme johtopäätöstä. Ensimmäisessä näistä keskustellaan sosiaalisen median liiketoiminnallisten hyötyjen mittaamisen haasteellisuudesta ja sen vaikutuksista ylimmän johdon suhtautumiseen sosiaalista mediaa kohtaan. Toisena johtopäätöksenä korostetaan sosiaalisen median työkalujen ja toimintamallien vaikutusta tiedon määrän kasvun lisäksi erityisesti myös tiedon jalostusarvon lisääntymiseen. Kolmantena, johtopäätöksenä selvityksessä korostetaan sosiaalisen median hyödyntämisen merkitystä erityisesti B2B-sektorilla, sillä vaikka sosiaalisen median hyödyntäminen on perinteisesti koettu tärkeäksi kuluttajayritysten keskuudessa, saattaa sen hyödyntäminen B2B-yrityksissä olla vielä sitäkin tärkeämpää.

Sosiaalinen media asiakaskokemuksessa

Lue lisää suomalaisten yritysten kokemuksia ja kommentteja Sosiaalinen media asiakaskokemuksessa –selvityksestämme oheisen linkin kautta ladattavasta raportista:

Sosiaalinen media asiakaskokemuksessa -selvitys on saanut varsin mukavasti näkyvyyttä mediassa: muiden muassa Yle Uutiset, Markkinointi & Mainonta sekä Tietoviikko uutisoivat selvityksestä omilla verkkosivuillaan. Pääset lukemaan uutiset alla olevista linkeistä:

Yle Uutiset:
http://yle.fi/uutiset/sosiaalinen_media_tulee_yritysten_arkeen/6182666?origin=rss

Markkinointi & Mainonta:
http://www.marmai.fi/uutiset/miten+sosiaalista+mediaa+mitataan+ndash+yritysjohtajat+epaluuloisia/a816376

Tietoviikko:
http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/some+ei+ole+viela+liiketoiminnan+strateginen+valine/a816716

Näkemyksiä asiakaskokemuksesta ja sen mittaamisesta – Questback asiakastapahtuma

Posted on by

Questback järjesti Espoon keilarannassa keskiviikkona 6.6. asiakastilaisuuden johon ilmoittautumisjärjestyksessä mahtui mukaan 120 yrityksen edustajaa. Aiheena oli “näkemyksiä asiakaskokemuksesta ja sen mittaamisesta” Tapahtuman moderaattorina toimiva Tuomas Enbuske ja tilaisuuden järjestäjä, Questback ottivat tietenkin itselleen melko näkyvän roolin dialogissa eikä muille osallistujille jäänyt tarpeeksi mahdollisuuksia osallistua keskusteluun. Joitakin ajatuksia kuitenkin nousi pinnalle, sekä b2c että b2b asiakaskokemusten keräämisen tiimoilta.

Ensimmäisessä puheenvuorossa mm Jukka Nupponen, Questback Finlandin toimitusjohtaja sekä Elina Liehu CodeBakersista jakoivat omia näkemyksiään. Nupposen puheenvuorosta voi nostaa muutaman sitaatin joka myös MediaCityn toimintatapojen valossa kuulostivat mielenkiintoisilta. Näin siis Nupponen: “Ilman mittausta ei voida analysoida, eikä kehittää.” “Mitä ei ole mitattu, sitä ei ole olemassa eikä sitä voi kehittää.” Nupponen esitteli myös kuvan laskevasta käyrästä jossa ostopäätöksen tekijöinä ovat ensin brandi, seuraava vaihe eli ostokokemus karsii suurimman osan ostajista pois. Ja lopuksi vielä kokemus tuotteesta tekee oman rajauksensa. Näin syntyy yli 80% hävikki mahdollisista ostotapahtumista ja tähän tietoon, miksi asiakkaat eivät ole tyytyväisiä, siihen halutaan eri kyselyillä päästä käsiksi.

Idea on kaiken aikaa pyrkiä lähemmäksi asiakasta ja niitä kohtaamisia joita oston yhteydessä tapahtuu jotta kerätty tieto on mahdollisimman relevanttia. MediaCityn näkökulmasta katsottuna tässä mielipiteiden keräämisen menetelmässä kuitenkin aina puuttuu se taattu objektiivisuus sekä tiedostamattomuus siitä kenen asialla kysymyksiä esitetään. Tähän aspektiin liittyen ei valitettavasti keskustelua syntynyt.

CodeBakersin Elina Liehun puheenvuorosta voi nostaa esimerkiksi kommentin “Mitä aikaisemmin asiakassuhteessa ilmenee ongelmia, sen parempi. Hoitamalla ne syntyy vahvempi luottamus. Hyvän tuottajan tunnistaa siitä että se reagoi aina poikkeamiin.” Tämä pätee etenkin b2b puolella.

Myöhemmin myös Erika Stude valaisi miten monopoliyrityksessä kuten ALKO asiakaspalveluun panostaminen on ollut tärkeää ja isossa asemassa. Jopa niin että tutkimusluvut ovat kääntyneet päälaelleen. Nykyään Studen mukaan 2/3 asiakkaista haluavat ostaa viininsä mielummin ALKOsta kuin marketista. Tuomas Enbuske heitti myös kommentin ilmoille joka sisälsi termin “SoMeähky”. Tähän suhtauduttiin tietenkin melko pyörein sanakääntein, mutta havaittavissa oli että tämä on aluetta johon on vaikea mennä yrityksenä mukaan ja tehdä asiat ns. oikein.

Yhteenvetona voi todeta että jos esimerkiksi lentolippua ostaessa syntyy jopa 200 kohtaamispistettä joista monessa voi mitata tyytyväisyyttä ja sosialisen median hyödyntäminen ostoprosessissa lisääntyy kaiken aikaa, on aina vain tärkeämpää että niin tuotteet kuin myös palvelukanavat ja ostokokemus ovat toimivia ja miellyttäviä asiakkaan mielestä. Halusin tietää miten asiakastyytyväisyyden tutkimisessa hyödynnetään vastaavia metodeja kuin mitä MediaCity tarjoaa. Tämän tapahtuman ja keskustelun perusteella tiedostamattomien kokemusten ja tunnetilojen mittaamisesta olisi suuri hyöty pareman asiakaskokemuksen luomisessa. Niin b2c kuin myös b2b asiakassuhteissa.

 

Radikaalit innovaatiot – voiko asiakas tai käyttäjä olla innovaattori?

Posted on by

Discontinuous Innovations Project – Integrating customer and user into innovation (DIP II) – projektissa on tutkittu radikaaleja innovaatioita erityisesti asiakas- ja käyttäjälähtöisyyden näkökulmasta. Projektin päätösseminaari järjestettiin Dipolissa perjantaina 25.5.2012.

Seminaarin pääpuhujana oli innovaatioiden ja yrittäjyyden professori John Bessant Exeter yliopistosta. Bessant korosti erityisesti epäjatkuvan innovaation haastetta. Epäjatkuvissa innovaatioissa pelikenttä muuttuu. Bessant kertoi esimerkkinä jäämarkinnoista, jonka aikana pohjoisamerikkalaiset yritykset tekivät menestyvää liiketoimintaa viemällä jäätä mm. Indonesiaan. Kuljetuksen jälkeen 60 % jäästä oli vielä käyttökelpoista. Inkrementaalisten innovaatioiden avulla vientiyritykset kykenivät kasvattamaan voittoansa, niin kauan kuin jääkaappi keksittiin. Jääkaapin keksiminen teki jäämarkkinat tarpeettomaksi ja synnytti uudet markkinat.

Uudet teknologiat avaavat aina uusia mahdollisuuksia epäjatkuville ja radikaaleille innovaatioille. Kuluttajayritys Threadless on esimerkki yrityksestä, joka on onnistunut rakentamaan radikaalin liiketoimintamalli-innovaation sosiaalisen median ympärille. Lähtökohtaisesti uudella yrityksellä oli t-paitamarkkinoille lähtemiseen kaksi ongelmaa: 1) miten pieni yritys voisi tehdä niukoilla resursseilla tehokkaasti markkinointitutkimusta, jotta tietäisi mitä asiakkaat haluavat, ja 2) mistä pieni yritys saisi kustannustehokkaasti riittävät suunnitteluresurssit, joilla toteutettaisi asiakkaiden toivomuksia. Threadless onnistua ratkaisemaan toimialaan liittyvät kaksi ongelmaa nerokkaalla tavalla: antaa asiakkaiden suunnitella t-paidat ja äänestää mitkä t-paidat kannattaisi valmistaa.

Uuden teknologian avulla myös markkinajohtajat voivat uudistua ja kehittää omaa liiketoimintaansa. Bessant kertoo esimerkkinä kuluttajayrityksistä Legon, joka on onnistunut valjastamaan uuden teknologian kasvun moottoriksi. Legon avoimien suunnittelutyökalujen avulla kuka tahansa voi rakentaa oman Lego-mallin verkossa. Suunnittelutyökalun myötä lapsista ja myös uutena käyttäjäryhmänä aikuisista on tullut Legon suunnittelijoita. Jos käyttäjän luoma malli saa paljon suosiota, Lego valmistaa niitä myös suuressa mittakaavassa markkinoille.

Bessant ei erityisemmin avannut, minkälaisia uusia radikaaleja tai epäjatkuvuus innovaatioita B2B-yritykset ovat kyenneet luomaan hyödyntämällä sosiaalista mediaa ja yhteisöjä omassa liiketoiminnassaan. SOITA-hankkeen näkökulmasta tutkija Nina Koivisto BIT Research Centrestä esitteli kuitenkin kiinnostavaa tekeillä olevaa tutkimusta, jossa on tunnistettu yhteensä 230 erilaista crowdsourcing sivustoa, joista useita on hyödynnetty B2B-kontekstissa. Tilaisuudesta tarkemmin BIT Research Centren sivuilla.

Tietoperusteista arvon luontia sosiaalisen median avulla

Posted on by

JP-Kunnallissanomien pitkäaikainen päätoimittaja Matti Käkelä toteaa Jalasjärven ja Peräseinäjoen paikallislehdessä 10.5.2012 sosiaalisen median olevan tänä päivänä hyvin suosittu ja vahva vaikuttaja. Uudesta asiasta ei kuitenkaan hänen mielestä ole kyse:

“Itse koen tehneeni koko urani ajan töitä sosiaalisessa mediassa, lähellä ihmistä ja tiiviissä vuorovaikutuksessa heidän kanssaan. Saamme päivittäin palautteen onnistumisesta ja epäonnistumisesta sekä lehteen kohdistuvista toiveista ja odotuksista. Palaute, kommentit, vinkit ja vihjeet tulevat mitä erilaisimmissa tilanteissa – kaupan kassalla, lenkillä tai vaikkapa erilaisissa harrastuksissa.”

Osuvalla ilmiön kuvauksella Käkelä nostaa esille kaksi keskeistä ulottuvuutta millä tavalla sosiaalinen media mahdollistaa jatkuvan parantamisen ja innovoinnin työyhteisössä: välitön palaute ja tiivis vuorovaikutus asiakkaiden kanssa. Palaute on keskeistä kaikkien yrityksien arvon luomisessa. Välitön yhteys yrityksen ja asiakkaan tarpeiden välillä parantaa arvon luomista ja lisää innovaatioita. Vuorovaikutus on toinen keskeinen sosiaalisen median ulottuvuus, jossa sosiaalisaation kautta hiljainen tieto välittyy asiakkailta yritykselle ja toisinpäin.

Kaksi muuta keskeistä ulottuvuutta, jotka havainnollistavat erityisesti sosiaalisen median tuomia uusia mahdollisuuksia jatkuvassa parantamisessa ja innovoinnissa asiakasrajapinnassa ovat informaatiorikkaus ja erilaisten toimijoiden osallistaminen. Informaatiorikkaus kuvaa informaation kykyä muuttaa ymmärrystä tietyllä aikavälillä. Kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus on informaatiorikkainta, koska se mahdollistaa useiden vihjeiden, esimerkiksi ruumiinkielen ja kasvonilmeiden, samanaikaisen havainnoinnin. Esimerkiksi virtuaalimaailmat, kuten Second Life, mahdollistavat kasvokkaista vuorovaikutusta vastaavan virtuaaliympäristön, jossa vuorovaikutus voi olla hyvin informaatiorikasta. Tärkeä ulottuvuus on myös erilaisten toimijoiden osallistaminen. Useasti perinteisillä valmistavilla teollisuusyrityksillä ei ole suoraa yhteyttä tuotteiden loppukäyttäjiin. Sosiaalisen median avulla myös valmistavat teollisuusyritykset voivat kuitenkin osallistaa loppukäyttäjiä ja muita toimijoita mukaan kehittämiseen. Esimerkiksi ilmailu- ja rautatieliikennevalmistajia Bombardier järjesti avoimen YouRail – sisustussuunnittelukilpailun tulevaisuuden junien designista sekä ammattilaisille että loppukäyttäjille. Sen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli suorien asiakkaiden parempi palveleminen innovatiivisten ja visionääristen ratkaisujen kautta. Suunnittelukilpailuun oli mahdollista osallistua lähettämällä joko itse tehtyjä designeja tai luomalla uusia designeja Bombardierin tarjoamalla 3D-konfiguraattorityökalulla. 2500 henkilöä osallistui innovaatiokilpailuun, jonka tuloksena oli yhteensä noin 4300 designia, 8500 kommenttia ja 26000 arviointia designeista. Tuotekehitykseen saatujen merkittävien lisäresurssien lisäksi, kilpailu toi Bombardierille huomattavasti julkisuutta eri medioissa, paransi ymmärrystä loppuasiakkaiden erilaisista tarpeista, ja edisti kuvaa Bombardierista innovatiivisena ja asiakaslähtöisenä yrityksenä.

SOITA-hankkeessa kehitetty Social Customer Learning malli kuvaa millä tavoin sosiaalinen media mahdollistaa arvon luomista jatkuvassa parantamisessa ja innovoinnissa yritysten asiakasrajapinnassa. Malli on kehitetty erityisesti B2B-yrityksien näkökulmasta, ja sitä on havainnollistettu erilaisten B2B-yritysesimerkkien avulla. SCL-malli on esitelty International Journal of Management, Knowledge and Learning lehden ensimmäisessä numerossa. B2B-esimerkkejä on avattu lisäksi mm. Valokynä 1/2012 artikkelissa: Sosiaalisesta mediastako hyötyä teollisissa business-to-business- yrityksissä? (ostettavissa Lehtiluukusta) ja Projektitoiminta 1/2012 artikkelissa: Sosiaalinen media valjastetaan projektiliiketoiminnan käyttöön.

Sosiaalisen median iltapäivä Design Factoryllä joulukuussa 2011

Posted on by

Joulukuussa Suomen Tuotannonohjausyhdistys STO ry:n jäseniltaa vietettiin Design Factoryllä sosiaalisen median parissa. Illan kuluessa tutustuttiin Design Factoryyn, kuultiin SOITA-projektin tutkijoilta (professori Hannu Kärkkäinen ja projektipäällikkö Jari Jussila) uusimpia esimerkkejä sosiaalisen median käytöstä teollisuudessa. Lisäksi lopuksi ryhmätyönä käytiin läpi henkilökohtaisia haasteita sosiaalisen median käytölle ja pohdittiin miten käyttöä voitaisi edistää ja hyödyntää työpaikoilla. Iltaa emännöi Minna Takala INSCO – Innovation in Sourcing Competences -projektista BIT Tutkimuskeskuksesta. Illan tuloksia on esitelty Suomen Tuotannonohjausyhdistys STO ry:n jäsenlehdessä (Maaliskuu 2012/1) .

Reidar Wasenius SoMe:n tärkeydestä yrityksille @ Mind Club/MediaCity 8.2.2012

Posted on by
  • Vuosien varrella jotakin on tapahtunut. Ennen lapset leikkivät tietokoneilla, nykyään aikuisetkin heittelevät lampailla toisiaan.
  • Elokuva “Ghost” on paras esimerkki kommunikoinnista.
  • Ennen kyläyhteisö oli yhteisöllistä viestintää, tiedotusvälineet ovat harrastaneet ohjattua informaationjakelua, some on vanhaan palaamista tästä breshneviläisestä valvonnasta.
  • Edelleen tarvitaan toimittajia tai muita päteviä ihmisiä jotka osaavat kiteyttää olennaisen. Toimitustalot tosin voivat kadota.
  • Neljä eri kategoriaa FB käyttäytymiselle. 1. Vain lähimmät ystävät(20-50) 2. Valitut ystävät (50-300) 3. Kaikki jotka tunnen (300-2000) 4. Kaikki jotka haluavat olla ystäviäni(Vaikken niitä tuntisikaan)
  • Informaatiokanava vaiko suhteiden ylläpitoa? Todellinen turvaverkko koostuu niistä jotka tietävät mitä minä teen.
  • SoMe on taikapeili. Kannattaa aina katsastaa sieltä ennen asiakastapaamista mitä hänen elämään kuuluu. Tapaamisessa voi sitten mennä suoraan asiaan.
  • Toisaalta organisaatioilla on haaste rajata mitä työyhteisöstä SoMessa voi tiedottaa. Totuus paljastuu sieltä.
  • Huomion hakeminen netissä on raakaa peliä ja kilpailu kovenee kaiken aikaa.
  • Hyödyntäkää SoMe:a verkostoitumiseen. Älkää hävittäkö kontakteja. Täällä pitää näkyä ja tulla nähdyksi.
  • Nestlen fb-sivusto on esimerkki oppikirjasta miten EI pidä esittää itseään SoMe:ssa.

SOITA juhlisti community managereita

Posted on by

Tämä blogipostaus on julkaistu alunperin Piilotetussa aarteessa.

Maantantaina teimme historiaa viettämällä Community Manager Appreciation Dayta ensimmäistä kertaa Suomessa, mistä kerroinkin jo aiemmin. Tilaisuus järjestettiin hyvin nopealla aikataululla, mikä näkyi ilmoittautuneiden määrässä – kiinnostusta asiaan oli kyllä sitäkin enemmän. Avasin tilaisuuden näillä kalvoilla:

Cmadfi avaus

View more presentations from Hidden treasure – Piilotettu aarre
Minkä jälkeen Hannu Kärkkäinen ja Jari Jussila kertoivat mm. viime aikaisista tutkimuksista, SOITA-hankkeesta sekä CMAD:iin ilmoittautuneiden vastauksista.
Cmad esitys Kärkkäinen Jussila
View more presentations from Hannu Kärkkäinen

Meitä community managereita kiehtoi työssämme mm. jatkuva oppiminen, verkostoituminen ja vaikuttamismahdollisuudet.

Tämän jälkeen osallistujat esittelivät itsensä ja kertoivat omista yhteisöistään ja odotuksistaan päivälle. Ruuan jälkeen jatkoimme kalamaljamaista keskustelua – aiheiksi nousivat mm.

  • termit: ollaanko nettikätilöitä, verkostokoordinaattoreita, yhteisömanagereita vai mitä?
  • mikä tekee yhteisöstä yhteisön
  • ongelmatilanteet yhteisöissä
  • miten suomalaiset community managerit löytävät toisensa ja miten verkostointitapaamisten kanssa jatketaan
  • yhteisön jäsenten ja niiden fasilitaattoreiden tekniset valmiudet työkaluvalinnoissa
  • miten ja minne kerätään kaikkia palvelevia case-kuvauksia ja millä motivoidaan ihmiset niitä jakamaan

Sovimme myös, että seuraava community managereiden livetapaaminen tapahtuu Sometimen yhteydessä. Perustimme myös LinkedIniin uuden ryhmän suomalaisille community managereille: Community Managers in Finland.

Jännityksellä odotamme, mitä tuleman pitää :) .

Illalla poikkesin vielä Dellin järjestämässä CMAD-tapahtumassa Google+:ssa. Tuollaiseen tapahtumaan plussa on omiaan: siellä jaettiin nimittäin Hangoutia, johon oli kutsuttu aiheesta keskustelemaan mm. CMAD:in isä Jeremiah Owyang  ja Patrick O’Keefe, jonka kirjasta Managing Online Forums on tullut minulle tärkeä.

Livevideota sai katsoa G+:n kautta, mutta kommentointia tehtiin pääasiassa Twitterissä ja Facebookissa, mikä teki seuraamisesta aika sekavan kokemuksen. Ehkäpä palaan taltioinnin pariin vielä myöhemmin.