Social Network Analysis of CMAD2013 Twitter Data

Community Manager Appreciation Day is celebrated around the world. In Finland, this is the 3rd year community managers are getting together in person for a day long event and use #CMADfi to share the day’s activities. One of the segments is Tools and Coffee hour. The hangout will include guests to take a look at where tools for community managers started, how they advanced to what we use today and where we see them going in the future. If you are a community manager of any type, you won’t want to miss this hour.

Tim McDonald, Director of Community at The Huffington Post, Founder at My Community Manager is the organizer of the global #CMADfi #CMAD Hangout. Tim builds communities, not networks, through building individual relationships that create movements. Director of Community at The Huffington Post. A passionate member of #NoKidHungry Social Council, striving to end childhood hunger in the US. Believer of connecting people with a purpose. Connect with Tim on Twitter at @tamcdonald or on Google+.

The Hangout includes a presentation on Social Network Analysis of CMAD2013 Twitter Data, to illustrate the previous year’s #CMAD event in Finland and to give an overview of visual analytics available for community managers today and in the future.

To learn more about the event visit Community Manager Appreciation Day blog and Community Manager Tools Live from #CMADfi #CMAD blog post on event details.

Visit cmad.fi for the official web pages for Community Manager Appreciation Day in Finland.

Digitaalinen suunnittelu ja valmistus –seminaari Helsingissä 2.10.2013

Älykkäät koneet -klusteri ja sosiaalinen media teollisuudessa –verkosto järjestävät keskiviikkona 2.10. klo 9.30–11.30 Helsingin Messukeskuksen Teknologia 2013 tapahtuman (www.teknologia13.fi) yhteydessä seminaaritila 102:ssa digitaalinen suunnittelu- ja valmistus -seminaarin.

Tilaisuudessa käydään keskustelua alan viimeaikaisesta kehityksestä ja kuullaan esimerkkejä sosiaalisen median tarjoamista ratkaisuista esiin nousseisiin haasteisiin.

9:30 Avaussanat: Harri Kuusela, Hermia Oy

9:35 Valmistavan teollisuuden ja teollisen Internetin vaikutus innovaatio- ja kilpailukykyyn: Kaija Pöysti ja Harri Lakkala, Intosome Oy

9:55 Katsaus aihealueen yhteistyöhön ja tutkimukseen Suomessa, SOITA- ja SOILA –hankkeiden tuloksia  sekä esimerkkicase –kirjaston esittely: Hannu Kärkkäinen ja Jari Jussila, Tampereen teknillinen yliopisto / Novi

10:15 Asiantuntijavälityksestä vääntöä suunnitteluun: Mats Lindholm, eWork Nordic Oy

10:35 INDEMP -digitaalinen tuotekehitysalusta, FICANET –pinnoituksen ja korroosioneston asiantuntijapalvelu: Virpi Messman ja Rainer Jakobsson, Innopark Programmes Oy

10:55 Ajatusjohtajuus ja arvon tuottaminen asiakkaille: Sari Aapola, Keynotes Oy

11:15 Kuinka tästä eteenpäin: Timo Rainio, Hermia Oy

Seminaarin aiheista käydään jo vilkasta keskustelua osoitteessa: http://linkd.in/someteollisuudessa

Tule kuulemaan kuinka pääset mukaan yhteistyöhön, kertomaan kehittämistarpeistasi ja sopimaan yhteistyöstä!

Ilmoittaudu mukaan 27.9. mennessä
Tilaisuus on maksuton.

B2B in Social Media inspired by SXSW.

I attended SXSWedu for a presentation about UX testing and how the end users should be implemented in the design process of any digital solution. I stayed in Austin for the interactive part of SXSW as well with the intention to attend sessions with any kind of associations towards B2B and social media. It surprises me what a small role this still plays in the B2B communication at this day and age. While lot of the networking naturally continues on twitter, LinkedIn etc, there were not that many sessions that directly presented examples of successful B2B social media communication. One session I attended was called A2Z of B2B. While every letter stood for an important aspect of B2B business, the letter S did not directly stand for Social Media but for “social”. By this the presenters meant advertising, media monitoring, content and analytics. They complemented this explanation by noting that “B2B has been really slow picking up on Social Media”.

All of my descriptions from the sessions I attended are found on both MediaCity Facebook page https://www.facebook.com/mediacityfinland?ref=hl

and also on our blog at http://mediacityfinland.posterous.com/

A personal reflection from SXSWedu was that it is within the digitalization of the education that we are creating the foundations for future B2B business through social media. The shift from “traditional” education to digital education is at hand. In just a few years the market will bee flooding with not onnly educational software, but also tools for communication between students, teachers, schools and parents. This in my opinion is going to change the way future employees conduct business. If the new ways of communicating are implemented in school, there are no good reasons to change to something that is no longer relevant.

While the transformation from traditional education to digital will bee filled with challenges, there lies a lot of opportunities to prepare the students for tools and practices that they will need in the future.

Kuuntele asiakasta verkossa

Muutossignaalit-hanke järjesti Kuuntele asiakasta verkossa –sosiaalinen media liiketoiminnan kehittämisen apuna –seminaarin 31.1.2013 Porissa. Aloitin seminaarin puhumalla asiakkaista ja käyttäjistä B2B-yritysten innovaattoreina sosiaalisessa mediassa. Kävin läpi erilaisia tutkimuksia käyttäjälähtöisyyden merkityksestä yrityksien liiketoiminnalle, sosiaalisen median mahdollisuuksista tukea asiakastarpeisiin liittyvää tiedon hankintaa ja vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa, sekä sosiaalista mediaa hyödyntävien yrityksien kokemista sosiaalisen median käytön hyödyistä ja haasteista.

Kaija Pöysti jatkoi kertomalla Kilpailukyky 2.0: Yhteisöllinen toimintatapa yrityksissä –teemasta. Kaija nosti muun muassa esille, että toisin kuin muissa yrityksen investointipäätöksissä, sosiaaliseen mediaan liittyvissä investointipäätöksissä yritysjohto perustaa päätöksiään liialti iltapäivälehdissä oleviin kirjoituksiin tai toisen käden kokemuksiin, esimerkiksi omien lapsien sosiaalisen median käytöstä. Kaija toi esille useita tutkimuksia ja esimerkkejä kuinka sosiaalisen median ja yhteisöllisten toimintatapojen avulla voidaan parantaa kilpailukykyä yrityksissä.

Kati Keronen puhui ensin aiheesta miksi yrityksen ei kannata sulkea silmiään somelta ja myöhemmin iltapäivästä kuinka tehokkaasti alkuun sosiaalisen median hyödyntämisessä. Katin puheiden välissä Toni Laturi valotti sosiaalisen median käyttöä yksilön näkökulmasta:  Sosiaalinen media on helppoa – kunhan uskaltaa heittäytyä mukaan.

Taas CMAD-tapahtumaa järjestämässä

SOITA-hanke järjesti viime vuonna Euroopan ensimmäisen CMAD-tapahtuman. Tänä vuonna CMAD:eja järjestetään Euroopassa jo kaksi, toinen Pariisissa ja toinen Tampereella.

SOITA-hanke on ollut aktiivisesti järjestämässä toistakin tapahtumaa. CMAD:ia oli mukana järjestämässä aktiivinen vapaaehtoisten joukko ja maanantaina päästään maaliin, kun 150 community manageria ja muita asiasta kiinnostuneita ihmisiä kokoontuu Rosendahliin.

Tilaisuus on aivan täynnä, mutta sitä voi seurata myös etänä videostriimin avulla. Tervetuloa mukaan! Lähetä meille terveisiä esim. Twitterissä tai Facebookissa!

Joukkoistaminen ja sen hyödyntäminen B2B-yritysten innovaatiotoiminnassa

Innovoinnin merkitys yritysten liiketoiminnalle on ollut keskustelun aiheena akateemisessa tutkimuksessa jo pitkän aikaa. 2000-luvun vaihteessa alkanut paradigmauudistus kohti avoimempia innovointikäytäntöjä on saanut lukuisat yritykset avaamaan innovaatioprosessejaan ja ottamaan huomioon yhä enemmän tuotekehityksessä myös organisaation ulkopuolisen osaamisen ja tietämyksen. Avoimen innovaation hengessä syntyi myös joukko toimintamalleja ja käsitteitä, jotka auttavat organisaatioita ymmärtämään joukkojen voiman liiketoimintaa tukevana tekijänä.

Eräs avoimen innovaation ja kollektiivisen älykkyyden periaatteisiin nojaava käsite on joukkoistaminen, joka nousi nopeasti teknologisen kehityksen ja erityisesti Web 2.0-teknologian sosiaalisten ominaisuuksien avulla alan tutkimuksen kesipisteeseen. Ideologisesti joukkojen voiman hyödyntäminen ei ole uusi ilmiö, mutta Web 2.0-teknologiaan nojaava joukkoistamisen käsite on vasta löytämässä paikkaansa muiden avoimen innovaation konseptien keskuudessa. Liiketoiminnan näkökulmasta joukkoistamisen teoreettisen määrittelyn ja luokittelun lisäksi on kuitenkin tärkeää tunnistaa sen soveltuvuus liiketoimintaa tukevana menetelmänä arvioimalla joukkoistamisen avulla saatavia hyötyjä ja lisäarvoa.

Kandidaatintutkielmassani joukkoistamisen soveltuvuus kohdistettiin B2B-yritysten innovaatiotoimintaan, joka on vielä tässä vaiheessa varsin uusi tutkimuskohde. Tutkielmassa analysoitiin ensin alan kirjallisuuden avulla joukkoistamista käsitteenä ja prosessina sekä tutkittiin toimintamallien sopivuutta B2B-innovoinnin näkökulmasta. Tutkielmassa tuotiin esiin keskeisiä joukkoistamisen toimintatapoja, joita monet B2B-markkinoilla toimivat yritykset ovat jo hyödyntäneet. Näitä esimerkkejä analysoimalla joukkoistamisen osoitettiin tuottavan B2B-innovointiin lisäarvoa esimerkiksi kustannusten alenemisen ja tuotekehityksen nopeutumisen sekä yleisen joustavuuden muodossa. Joukkoistamisen avulla voitiin saavuttaa myös paremmin organisaation ulkopuolisia osaajia tai merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Tutkielma ladattavissa: www.tut.fi/soita/julkaisut

Sosiaalisen median luova hyödyntäminen teollisuudessa

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen uskoo, että Suomen tietovarantojen avaaminen eli avoin data tulee vähitellen käytännöksi niin julkisella puolella kuin yksityisellä puolella. ”Avoimessa datassa on kyse läpinäkyvyyden lisäämisestä, innovaatioiden ja uusien liiketoimintaideoiden ruokkimisesta sekä hallinnon tehostamisesta. Meillä on Suomessa sekä tietoa että käyttäjäyhteisöä, joten yhdistetään nämä vahvuudet”. Ylen Uutisissa Outi Parikka nostaa esille että toinen uusia mahdollisuuksia antava voima on Suomen hallituksen mukaan niin sanottu joukkoistaminen (engl. crowdsourcing). Urpilainen toteaa jutussa joukkoistamisen mahdollisuuksista: ”kaikki viisaus ei istu viranomaisten, yritysjohtajien ja politiikkojen päässä. On paljon muuta potentiaalia jota voisi hyödyntää”.

Maailmalla joukkoistamisen mahdollisuudet on huomattu myös teollisuudessa ja B2B-yrityksissä. Esimerkiksi laivanrakentaja Lürssen Werft on joukkoistanut mega-aluksen oven vaimennukseen liittyvää suunnittelua kilpailuna hyödyntäen GrabCAD-yhteisöä. Junanvalmistaja Bombardier puolestaan järjesti oman YouRail – joukkoistamisalustan avulla sisustussuunnittelukilpailun tulevaisuuden junien designista sekä ammattilaisille että loppukäyttäjille, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena oli suorien asiakkaiden parempi palveleminen innovatiivisten ja visionääristen ratkaisujen kautta. Osallistuminen oli loppukäyttäjille ja ei-ammattilaisten tehty helpoksi Bombardierin tarjoaman 3D-konfiguraattorityökalun avulla, jonka käyttäminen ei vaatinut ammattitaitoa tai aikaisempaa suunnitteluosaamista. Lisäksi kilpailuun oli mahdollista osallistua lähettämällä itse tehty design (itse valituilla työkaluilla). Myös hyvin pienet ja juuri aloittaneet yritykset ovat hyödyntäneet joukkoistamista omassa liiketoiminnassaan ja uusien tuotteiden kehittämisessä. Esimerkiksi startup-yritys Autonomous Marine Systems on joukkoistanut autonomisen mittausaluksen seuraavan protototyypin, Robotboat Mark VI, valmistamisen rahoituksen amerikkalaisen Kickstarter-palvelun avulla.

Olin puhumassa Kaleidoskooppi-hankkeen 25.9.2012 järjestämässä Teollisuuden luovuuden polku seminaarissa suomalaisten ja kansainvälisten edelläkävijäyritysten sosiaalisen median luovasta hyödyntämisestä teollisuudessa, jossa kävin edellä mainittuja ja muita esimerkkejä läpi mm. joukkoistamisen ja tietovarantojen avaamisen näkökulmasta.

Tietovarantojen avaamista ja joukkoistamista ei pitäisi kuitenkaan nähdä (aina) erillisinä keinoina. Usein juuri näiden keinojen yhdistelmä voi tuottaa parhaat lopputulokset. On sanottu, että LUOVUUS koostuu sanoista LUOVU ja UUS. Esimerkiksi laivanrakentaja Lürssen Werft tapauksessa oli kyse juuri tästä, luovuttiin jostain vanhasta eli tässä tapauksessa yrityksen aikaisemmin visusti itsellä pitämistä suunnitelmista ja piirustuksista (CAD-malleista) ja luovutettiin nämä GrabCAD-yhteisön käyttöön, jolloin saatiin lopputuloksena aivan uusia ja ennalta arvaamattomia ratkaisuja yrityksen tunnistamaan ongelmaan käyttäen hyödyksi yrityksen aikaisempia tuotoksia.

Aiheesta käydään myös keskustelua Some Teollisuudessa LinkedIn-ryhmässä. Voit kommentoida tai kertoa omista havainnoistasi ryhmässä.

Sosiaalinen media asiakaskokemuksessa

Julkaisimme Helsingissä järjestetyssä julkistamistilaisuudessa torstaina 14.6. yhdessä viestintätoimisto Ali Consultingin kanssa tekemämme selvityksen sosiaalisen median hyödyntämisestä suomalaisissa yrityksissä ja sen yhdistämisestä asiakaskokemukseen. SOITA-hankkeen professori Hannu Kärkkäinen sekä tutkijat Jari Jussila ja Jani Multasuo osallistuivat selvityksen tekemiseen.

Selvitystä varten haastateltiin yhteensä 20 suomalaista pääasiallisesti sosiaalisen median edelläkävijä- tai aktiivikäyttäjäyritystä useilta eri toimialoilta sekä kerättiin näkemyksiä ja mielipiteitä lähes 70 yritykseltä verkkokyselyn muodossa. Selvityksen punainen lanka rakentuu sosiaalisen median yrityskäytön ympärille muodostuneisiin ja käyttöä estäviin tai hidastaviin yleisiin väärinymmärryksiin ja myytteihin, joita käsitellään selvityksessä kerätyn materiaalin avulla.

Tarkoituksenamme ei ole niinkään todistaa myyttejä suoranaisesti oikeiksi tai vääriksi, vaan pikemminkin oikoa aihealueeseen liittyviä yleisiä väärinkäsityksiä ja yksinkertaistuksia, herättää keskustelua aihepiiriin liittyen, ja tuoda esiin erilaisia ja ennakkoluuloja rikkovia ja innovatiivisia tapoja hyödyntää sosiaalista mediaa nimenomaisesti suomalaisten yritysten liiketoiminnassa. Tällaisia esimerkkejä on jo pitkään kaivattu, koska olemassa olevat esimerkit ovat paljolti amerikkalaisista IBM:n ja Googlen tapaisista suuryrityksistä, eivätkä sellaisenaan ole uskottavia ja toimivia suomalaisissa yrityksissä. Keskeisimpinä aihepiireinä myyttien kautta esiin nostetaan sosiaalisen median käytännössä saavutetut hyödyt erilaisissa yrityksissä, sosiaalisen median soveltuvuus yrityskäyttöön erityisesti B2B-sektorilla, sekä sosiaaliseen median erilaiset riskit ja tietoturvallisuus.

Selvityksestä kävi ilmi, että useat yritykset ovat jo menestyneesti hyödyntäneet sosiaalista mediaa oman liiketoimintansa tukena ja uusia menetelmiä ja työkaluja kehitetään koko ajan. Ilahduttavaa on että erityisesti B2B- yritykset näyttävät selvästi aktivoituneen sosiaalisen median hyödyntämisessä, ja innovatiivisia ja erilaisia hyödyntämistapoja nousi esille runsaasti. Näyttää myös siltä, että sosiaalisen median käytön laajentuessa ja monipuolistuessa saadut hyödyt vahvistuvat ja tulevat paremmin esille. Osaltaan saadut hyödyt sekä lisääntyneet positiiviset käyttökokemukset myös murtavat sosiaalisen median hyödyntämiseen liittyviä selvityksessä tunnistettuja aiempia myyttejä.

Laajempina kokonaisuuksina selvityksessä nostetaan esiin kolme johtopäätöstä. Ensimmäisessä näistä keskustellaan sosiaalisen median liiketoiminnallisten hyötyjen mittaamisen haasteellisuudesta ja sen vaikutuksista ylimmän johdon suhtautumiseen sosiaalista mediaa kohtaan. Toisena johtopäätöksenä korostetaan sosiaalisen median työkalujen ja toimintamallien vaikutusta tiedon määrän kasvun lisäksi erityisesti myös tiedon jalostusarvon lisääntymiseen. Kolmantena, johtopäätöksenä selvityksessä korostetaan sosiaalisen median hyödyntämisen merkitystä erityisesti B2B-sektorilla, sillä vaikka sosiaalisen median hyödyntäminen on perinteisesti koettu tärkeäksi kuluttajayritysten keskuudessa, saattaa sen hyödyntäminen B2B-yrityksissä olla vielä sitäkin tärkeämpää.

Lue lisää suomalaisten yritysten kokemuksia ja kommentteja Sosiaalinen media asiakaskokemuksessa –selvityksestämme oheisen linkin kautta ladattavasta raportista:

Sosiaalinen media asiakaskokemuksessa -selvitys on saanut varsin mukavasti näkyvyyttä mediassa: muiden muassa Yle Uutiset, Markkinointi & Mainonta sekä Tietoviikko uutisoivat selvityksestä omilla verkkosivuillaan. Pääset lukemaan uutiset alla olevista linkeistä:

Yle Uutiset:
http://yle.fi/uutiset/sosiaalinen_media_tulee_yritysten_arkeen/6182666?origin=rss

Markkinointi & Mainonta:
http://www.marmai.fi/uutiset/miten+sosiaalista+mediaa+mitataan+ndash+yritysjohtajat+epaluuloisia/a816376

Tietoviikko:
http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/some+ei+ole+viela+liiketoiminnan+strateginen+valine/a816716

Näkemyksiä asiakaskokemuksesta ja sen mittaamisesta – Questback asiakastapahtuma

Questback järjesti Espoon keilarannassa keskiviikkona 6.6. asiakastilaisuuden johon ilmoittautumisjärjestyksessä mahtui mukaan 120 yrityksen edustajaa. Aiheena oli “näkemyksiä asiakaskokemuksesta ja sen mittaamisesta” Tapahtuman moderaattorina toimiva Tuomas Enbuske ja tilaisuuden järjestäjä, Questback ottivat tietenkin itselleen melko näkyvän roolin dialogissa eikä muille osallistujille jäänyt tarpeeksi mahdollisuuksia osallistua keskusteluun. Joitakin ajatuksia kuitenkin nousi pinnalle, sekä b2c että b2b asiakaskokemusten keräämisen tiimoilta.

Ensimmäisessä puheenvuorossa mm Jukka Nupponen, Questback Finlandin toimitusjohtaja sekä Elina Liehu CodeBakersista jakoivat omia näkemyksiään. Nupposen puheenvuorosta voi nostaa muutaman sitaatin joka myös MediaCityn toimintatapojen valossa kuulostivat mielenkiintoisilta. Näin siis Nupponen: “Ilman mittausta ei voida analysoida, eikä kehittää.” “Mitä ei ole mitattu, sitä ei ole olemassa eikä sitä voi kehittää.” Nupponen esitteli myös kuvan laskevasta käyrästä jossa ostopäätöksen tekijöinä ovat ensin brandi, seuraava vaihe eli ostokokemus karsii suurimman osan ostajista pois. Ja lopuksi vielä kokemus tuotteesta tekee oman rajauksensa. Näin syntyy yli 80% hävikki mahdollisista ostotapahtumista ja tähän tietoon, miksi asiakkaat eivät ole tyytyväisiä, siihen halutaan eri kyselyillä päästä käsiksi.

Idea on kaiken aikaa pyrkiä lähemmäksi asiakasta ja niitä kohtaamisia joita oston yhteydessä tapahtuu jotta kerätty tieto on mahdollisimman relevanttia. MediaCityn näkökulmasta katsottuna tässä mielipiteiden keräämisen menetelmässä kuitenkin aina puuttuu se taattu objektiivisuus sekä tiedostamattomuus siitä kenen asialla kysymyksiä esitetään. Tähän aspektiin liittyen ei valitettavasti keskustelua syntynyt.

CodeBakersin Elina Liehun puheenvuorosta voi nostaa esimerkiksi kommentin “Mitä aikaisemmin asiakassuhteessa ilmenee ongelmia, sen parempi. Hoitamalla ne syntyy vahvempi luottamus. Hyvän tuottajan tunnistaa siitä että se reagoi aina poikkeamiin.” Tämä pätee etenkin b2b puolella.

Myöhemmin myös Erika Stude valaisi miten monopoliyrityksessä kuten ALKO asiakaspalveluun panostaminen on ollut tärkeää ja isossa asemassa. Jopa niin että tutkimusluvut ovat kääntyneet päälaelleen. Nykyään Studen mukaan 2/3 asiakkaista haluavat ostaa viininsä mielummin ALKOsta kuin marketista. Tuomas Enbuske heitti myös kommentin ilmoille joka sisälsi termin “SoMeähky”. Tähän suhtauduttiin tietenkin melko pyörein sanakääntein, mutta havaittavissa oli että tämä on aluetta johon on vaikea mennä yrityksenä mukaan ja tehdä asiat ns. oikein.

Yhteenvetona voi todeta että jos esimerkiksi lentolippua ostaessa syntyy jopa 200 kohtaamispistettä joista monessa voi mitata tyytyväisyyttä ja sosialisen median hyödyntäminen ostoprosessissa lisääntyy kaiken aikaa, on aina vain tärkeämpää että niin tuotteet kuin myös palvelukanavat ja ostokokemus ovat toimivia ja miellyttäviä asiakkaan mielestä. Halusin tietää miten asiakastyytyväisyyden tutkimisessa hyödynnetään vastaavia metodeja kuin mitä MediaCity tarjoaa. Tämän tapahtuman ja keskustelun perusteella tiedostamattomien kokemusten ja tunnetilojen mittaamisesta olisi suuri hyöty pareman asiakaskokemuksen luomisessa. Niin b2c kuin myös b2b asiakassuhteissa.

 

Radikaalit innovaatiot – voiko asiakas tai käyttäjä olla innovaattori?

Discontinuous Innovations Project – Integrating customer and user into innovation (DIP II) – projektissa on tutkittu radikaaleja innovaatioita erityisesti asiakas- ja käyttäjälähtöisyyden näkökulmasta. Projektin päätösseminaari järjestettiin Dipolissa perjantaina 25.5.2012.

Seminaarin pääpuhujana oli innovaatioiden ja yrittäjyyden professori John Bessant Exeter yliopistosta. Bessant korosti erityisesti epäjatkuvan innovaation haastetta. Epäjatkuvissa innovaatioissa pelikenttä muuttuu. Bessant kertoi esimerkkinä jäämarkinnoista, jonka aikana pohjoisamerikkalaiset yritykset tekivät menestyvää liiketoimintaa viemällä jäätä mm. Indonesiaan. Kuljetuksen jälkeen 60 % jäästä oli vielä käyttökelpoista. Inkrementaalisten innovaatioiden avulla vientiyritykset kykenivät kasvattamaan voittoansa, niin kauan kuin jääkaappi keksittiin. Jääkaapin keksiminen teki jäämarkkinat tarpeettomaksi ja synnytti uudet markkinat.

Uudet teknologiat avaavat aina uusia mahdollisuuksia epäjatkuville ja radikaaleille innovaatioille. Kuluttajayritys Threadless on esimerkki yrityksestä, joka on onnistunut rakentamaan radikaalin liiketoimintamalli-innovaation sosiaalisen median ympärille. Lähtökohtaisesti uudella yrityksellä oli t-paitamarkkinoille lähtemiseen kaksi ongelmaa: 1) miten pieni yritys voisi tehdä niukoilla resursseilla tehokkaasti markkinointitutkimusta, jotta tietäisi mitä asiakkaat haluavat, ja 2) mistä pieni yritys saisi kustannustehokkaasti riittävät suunnitteluresurssit, joilla toteutettaisi asiakkaiden toivomuksia. Threadless onnistua ratkaisemaan toimialaan liittyvät kaksi ongelmaa nerokkaalla tavalla: antaa asiakkaiden suunnitella t-paidat ja äänestää mitkä t-paidat kannattaisi valmistaa.

Uuden teknologian avulla myös markkinajohtajat voivat uudistua ja kehittää omaa liiketoimintaansa. Bessant kertoo esimerkkinä kuluttajayrityksistä Legon, joka on onnistunut valjastamaan uuden teknologian kasvun moottoriksi. Legon avoimien suunnittelutyökalujen avulla kuka tahansa voi rakentaa oman Lego-mallin verkossa. Suunnittelutyökalun myötä lapsista ja myös uutena käyttäjäryhmänä aikuisista on tullut Legon suunnittelijoita. Jos käyttäjän luoma malli saa paljon suosiota, Lego valmistaa niitä myös suuressa mittakaavassa markkinoille.

Bessant ei erityisemmin avannut, minkälaisia uusia radikaaleja tai epäjatkuvuus innovaatioita B2B-yritykset ovat kyenneet luomaan hyödyntämällä sosiaalista mediaa ja yhteisöjä omassa liiketoiminnassaan. SOITA-hankkeen näkökulmasta tutkija Nina Koivisto BIT Research Centrestä esitteli kuitenkin kiinnostavaa tekeillä olevaa tutkimusta, jossa on tunnistettu yhteensä 230 erilaista crowdsourcing sivustoa, joista useita on hyödynnetty B2B-kontekstissa. Tilaisuudesta tarkemmin BIT Research Centren sivuilla.