Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.
TTY:llä on tänä syksynä aloittanut kaksi Marie Curie -stipendiaattia. Viet Hung Le sukeltaa tutkimuksessaan sijoitusmaailmaan, Mattia Thibault pelillisiin kaupunkitiloihin.
Viet Hung Len tutkimus auttaa ymmärtämään mekanismeja sijoittajien käyttäytymisen ja osakemarkkinan liikkeiden välillä.
Tutkijatohtori Viet Hung Len ensimmäinen tehtävä on tunnistaa sijoittajaklikkejä eli ryhmiä, joiden kaupankäynti osakemarkkinoilla on yhteneväistä tai joiden osakeportfolio on samankaltainen. Sen jälkeen voidaan tarkastella miten klikkien käyttäytyminen ohjaa markkinoita tiettyyn suuntaan.
– Tutkimus auttaa ymmärtämään mekanismeja sijoittajien käyttäytymisen ja osakemarkkinan liikkeiden välillä. Tieto on tärkeää markkinan valvonnan ja vakauden kannalta, sillä sen avulla voi havaita jo varhaisia merkkejä mahdollisesta markkinamanipulaatiosta ja näin estää kriisien syntymistä, kuvaa Hung.
Monitieteinen tutkimus perustuu Euroclear Finlandin anonymisoituun tilastoon, joka kuvaa yli 1,5 miljoonan suomalaisen kotitaloussijoittajan kaupankäyntiä Helsingin pörssissä vuosina 1995–2006.
– Tutkimuksessa kehitettävää metodologiaa ja ohjelmistopakettia voi soveltaa minkä tahansa osakemarkkinan tarkasteluun. Tavoitteet ovat siis sekä teoreettisella että käytännöllisellä tasolla.
EU rahoittaa Marie Curie IF (individual fellowship) -tutkijoiden työtä kahden vuoden ajan. Kolmannen vuoden rahoituksen voi saada yliopiston omana rahoituksena.
Hungin akateeminen tausta on suurimmalta osaltaan matematiikassa ja molekyylibiologiassa ja osittain fysiikassa ja tietokonetekniikassa. Lisäksi työkokemus rahoitusalalta on laajentanut hänen näkemystään rahoitusmarkkinoiden toiminnasta. Väitöskirjassaan Hung tarkasteli proteiineja, mikä tuntuu osakemarkkinoihin nähden kaukaiselta.
– Massiivisten data-aineistojen käsittelyyn ja tulkintaan liittyvät ongelmat ovat kuitenkin samoja, olipa kyse monimutkaisista biologisista tai taloudellisista verkostoista.
Hung teki väitöskirjansa Roomassa. Hän sanoo, että aiempi kokemus Euroopasta on tehnyt myös Suomeen asettumisen helpoksi. Tampereelle Hung tuli toukokuussa yhdessä perheensä kanssa. Hän työskentelee professori Juho Kanniaisen johtamassa ryhmässä.
Mattia Thibault tarkastelee, mikä on yhteistä erilaisille tavoille käyttää kaupunkia pelikenttänä.
Tutkijatohtori Mattia Thibault tutkii monitieteisessä projektissaan pelillisyyttä urbaaneissa ympäristöissä: millaisia muotoja se saa ja miten se vaikuttaa kaupunkiympäristöön ja ihmisten käyttäytymiseen.
– Suurissa kaupungeissa, kuten Lontoossa ja Pariisissa, ihmisiä vaivaa paikoin syvä irrallisuus omasta ympäristöstään. Haluan selvittää, voisivatko pelillisyys ja pelillistäminen auttaa ihmisiä ottamaan kaupunkitilat taas haltuunsa ja lisätä yhteisöllisyyttä, Thibault sanoo.
Hän huomauttaa, että ihmiset käyttävät jo kaupunkeja monella tapaa pelikenttänä. Niissä pelataan Pokemon Go:ta, järjestetään flash mobeja ja harrastetaan parkouria. Mitä kaikkea muuta, sen Thibault aikoo selvittää.
– Tarkastelen mikä on yhteistä erilaisille tavoille käyttää kaupunkia pelikenttänä, mikä toimii ja mikä ei. Tärkeää on havaita se, mitä ihmiset itse ajattelevat ja haluavat ja sen perusteella rohkaista heitä alhaalta ylöspäin suuntautuviin peliaktiviteetteihin. Ne voisivat lähentää ihmisiä toisiinsa ja ympäristöönsä ja ehkä jopa torjua rikollisuutta.
Thibault viittaa rikottujen ikkunoiden teoriaan. Sen mukaan roskainen, töhritty ja rikottu kaupunkiympäristö aiheuttaa pelkoa ja lisää epäsosiaalista käytöstä.
– Entä jos näkisimme ihmisten pelaavan ja pitävän hauskaa kaduilla? Vähentäisikö se vandalismia ja rikollisuutta?
Ranskalais-italialainen Thibault on tehnyt kaikki kolme tutkintoaan eri alalta, alemmat historiasta ja kirjallisuudesta ja väitöskirjan semiotiikasta Torinon yliopistossa. Omaa cv:tään hän rakensi väitöstyön alusta saakka Marie Curie -projektia silmälläpitäen, mikä osoittautui hyväksi strategiaksi.
– Tutkijalla on syytä olla uralleen tarkka suunnitelma – ja muutama varasuunnitelma. Hakemuksen kirjoittamiseen sain apua sekä kotiyliopistostani että työni valvojalta, professori Juho Hamarilta TTY:ltä. Itse käytin siihen koko kesän, mutta työ tuotti tulosta!