3/2018

Avoimuus edistää tiedettä ja helpottaa tutkijan elämää

TTY on tekniikan alan yliopistoista ahkerin Open Access -julkaisija Suomessa, ja tutkijoita rohkaistaan avoimeen julkaisemiseen. Tutkijalle avoimuus teettää lisätöitä, mutta tuottaa myös paljon hyvää.

Annamaria Mesaros

 

Annamaria Mesaros pitää palkitsevana, jos toinen tutkija hyödyntää hänen työtään ja pääsee sen avulla luomaan uutta tietoa. Hän myös luottaa siihen, että tiedeyhteisö käyttää avoimia aineistoja kollegoita ja heidän työtään kunnioittaen.

 

TTY:n tutkijoiden vertaisarvioiduista artikkeleista julkaistiin viime vuonna avoimesti 45 prosenttia. Johtava tietoasiantuntija Susanna Nykyri TTY:n kirjastosta kiittää hyvästä nykytilasta yliopiston johtoa. Sillä on vahva ja selkeästi viestitty tahtotila, jolla se kannustaa avoimuuteen.

Siihen ohjaavat myös EU ja Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö, joiden kunnianhimoinen tavoite on täydet 100 prosenttia vuonna 2020.

– Meillä kuten kaikissa muissakin yliopistoissa prosenttien nostaminen vaatii paljon työtä, sanoo Nykyri.

Käytännön työtä avoimuuden lisäämiseksi ja varmistamiseksi tehdään paljon kirjastossa.

– Vaikka vastuu avoimuudesta kuuluu viimekädessä kirjoittajalle itselleen, me autamme muun muassa keräämällä julkaisutietoja eri tietovarannoista ja selvittämällä tutkijoiden puolesta artikkelien rinnakkaistallennusmahdollisuuden omaan TUTCRIS-tutkimustietojärjestelmäämme.

Vauhti kiihtynee, mutta muutoksia tarvitaan

Avoimen julkaisemisen kanavat ja kustantajat muodostavat tutkijan kannalta melkoisen viidakon erilaisine käytäntöineen, vaatimuksineen ja maksuineen. Kirjasto kouluttaa ja neuvoo tutkijoita aktiivisesti sekä julkaisutapoihin että muihin avoimeen julkaisemiseen liittyvissä asioissa. Kustantajien kanssa on neuvoteltu myös alempia hintoja artikkelien avaamiseksi.

– TTY:n on ainakin teoriassa mahdollista päästä asetettuihin tavoitteisiin, mutta se ei ole vain tutkijoiden käsissä. Muutosta tarvitaan myös kustantajien nykyisiin käytäntöihin.

Kun vertaillaan kaikkia eurooppalaisia yliopistoja suhteessa EU:n asettamiin tavoitteisiin, Suomi on keskitasoa. Nykyrin mukaan tulevaisuuden optimismiin on kuitenkin aihetta.

– Meillä on tehty paljon pohjatyötä, ja sen uskotaan nopeuttavan hyvää kehitystä lähivuosina, hän sanoo.

Luonteva osa tutkijan työtä

– Kun artikkelini hyväksytään konferenssiin, julkaisen sen aina omilla kotisivuillani. Kerron minkä parissa työskentelen ja annan kiinnostuneille mahdollisuuden lukea ja arvioida artikkeliani, sanoo signaalinkäsittelyn tutkijatohtori Annamaria Mesaros.

Juuri avoimesti saatavilla olevien artikkelien määrä oli yksi syy siihen, että Mesarokselle myönnettiin syyskuussa Vaikuttava tekniikan julkaisija -palkinto.

Mesaros työskentelee Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) rahoittamassa ja professori Tuomas Virtasen johtamassa EverySound-projektissa, joka keskittyy jokapäiväisten äänten tunnistamiseen ympäristöstä.

– Jos saamme esimerkiksi puhelimen ymmärtämään olinpaikkansa ympäristön äänten perusteella, se voi asettaa itsensä äänettömään tilaan kirjastossa ja voimistaa soittoääntä katumelussa.

Myös tutkimusdata avoimeksi

ERC, kuten yhä useammin myös muut tutkimusrahoittajat, korostaa avoimuutta. Se mielessään audiotutkimusryhmä päätti julkaista keräämänsä datan. Idea lähti lentoon ryhmän järjestämästä toisesta kansainvälisestä äänitapahtumien ja -olosuhteiden tunnistus- ja luokittelukilpailusta (Detection and Classification of Acoustic Scenes and Events, DCASE) ja ensimmäisestä DCASE-workshopista vuonna 2016. Kilpailun tietoaineistot julkaistiin avoimesti.

Avoimuus kiihdyttää tieteen edistymistä pikkuaskelista kunnon harppauksiin.

 

– Kilpailu ja workshop ovat sittemmin kehittyneet jokavuotisiksi tapahtumiksi. Tänä vuonna workshopin järjestää Surreyn yliopisto. Kerättyä dataa DCASE:n ympärille muodostunut tutkijayhteisö käyttää ahkerasti, ja se osallistuu myös aineistojen kartuttamiseen. Mesaros on oppinut avoimen datan merkityksen omalla urallaan.

– Olen kirjoittanut paljon sähköposteja saadakseni käyttööni tarvitsemaani dataa. Ja vaikka käyttölupa kerääjältä usein heltiää, muiden omistamaa dataa ei voi jakaa.

Se taas tarkoittaa sitä, että tiedeyhteisö ei voi perinpohjin arvioida tutkimusta eikä tuloksia voi verrata muihin samankaltaisiin, mutta eri aineistolla tehtyihin tutkimuksiin.

– Datan kerääminen ja valmistelu julkaistavaksi vie paljon aikaa, mutta avoimuus kiihdyttää tieteen edistymistä pikkuaskelista kunnon harppauksiin, Mesaros sanoo.

Annamaria Mesaros ja Dani Korpi

 

Annamaria Mesaros palkittiin Vaikuttava tekniikan julkaisija -tunnustuksella ja Dani Korpi vuoden 2017 parhaasta väitöskirjasta.

 

Vaikuttava tekniikan julkaisija -palkinto

TTY:n tukisäätiön Vaikuttava tekniikan julkaisija -palkinto jaettiin tänä syksynä ensimmäistä kertaa.

Vuosittain jaettava palkinto on tarkoitettu erityisesti meritoitumisvaiheessa oleville tutkijoille, ja sillä halutaan palkita vaikuttavia tieteentekijöitä.

Palkinto on tunnustus julkaisemiskulttuurista, ei ainoastaan perinteiset viittausmittarit vaan myös muita vaikuttavuuden mittareita huomioiden.

 

Teksti: Kati Vastamäki
Kuva: Mika Kanerva

 
Kerro kaverille
Venyvä elektroniikka mukautuu ihoon ja sulautuu vaatteeseen
Venyvä elektroniikka mukautuu ihoon ja sulautuu vaatteeseen
3/2018
Venyvä elektroniikka mukautuu ihoon ja sulautuu vaatteeseen
Alkaako tästä solututkimuksen murros?
Alkaako tästä solututkimuksen murros?
3/2018
Alkaako tästä solututkimuksen murros?
Vahvasta yritysyhteistyöstä vielä vahvempaa
Vahvasta yritysyhteistyöstä vielä vahvempaa
3/2018
Vahvasta yritysyhteistyöstä vielä vahvempaa
Rohkeasti uuteen
Rohkeasti uuteen
3/2018
Rohkeasti uuteen
Lähikuvassa: provosti Jarmo Takala
Lähikuvassa: provosti Jarmo Takala
3/2018
Lähikuvassa: provosti Jarmo Takala
Logiikan tutkimusta syvällisestä teoriasta rautaan saakka
Logiikan tutkimusta syvällisestä teoriasta rautaan saakka
3/2018
Logiikan tutkimusta syvällisestä teoriasta rautaan saakka
Pörssi ja pelit Marie Curie -tutkijoiden aiheina
Pörssi ja pelit Marie Curie -tutkijoiden aiheina
3/2018
Pörssi ja pelit Marie Curie -tutkijoiden aiheina
Hyvä lehti kertoo tieteestä kiinnostavasti ja ihmisläheisesti
Hyvä lehti kertoo tieteestä kiinnostavasti ja ihmisläheisesti
3/2018
Hyvä lehti kertoo tieteestä kiinnostavasti ja ihmisläheisesti

Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.

Käyntiosoite:
Korkeakoulunkatu 10,
33720 Tampere

Postiosoite:
PL 527, 33101 Tampere

Puhelinvaihde:
03 311 511
ma–pe kello 8–16.15
kesällä ma–pe 8–15.45

Virallinen sähköpostiosoite:
tty.asiointi@tut.fi