3/2018

Alkaako tästä solututkimuksen murros?

Kaikki oli kohdallaan, kun yliopistojen yhteisestä life science -osaamisesta rakennettiin kansainvälistä liiketoimintaa. Juuri kaupallistettu minihypoksialaite merkitsee huomattavia säästöjä ja luotettavampia tuloksia muun muassa syöpätutkimukseen.

Solututkimus

 

Joose Kreutzer esittelee kannettavaa hypoksialaitetta, joka mahdollistaa solujen pitkäkestoisenkin mikroskooppikuvantamisen hypoksiaolosuhteissa.

 

– Kehittämämme kannettava hypoksialaite on pienikokoinen ja siirrettävä, ja se mahdollistaa solujen kasvattamisen hypoksiassa eli niukkahappisissa oloissa – siis juuri sellaisessa ympäristössä, jossa esimerkiksi syöpäsolut kehossa elävät, kertoo professori Pasi Kallio.

Nykyiset käytössä olevat hypoksiakaapit ovat suurikokoisia ja vaativat suuria investointeja. Niinpä syöpäsoluja tutkitaan paljon ”väärissä” olosuhteissa eli ilman happipitoisuudessa. Lisäksi esimerkiksi säteilytyshoitojen vaikutusta syöpäsoluihin ei ole tähän mennessä pystytty luotettavasti tutkimaan hypoksiassa. Nyt pystytään.

– Tällä teknologialla soluja voi säteilyttää, kuvata ja mitata kehon kaltaisissa happiolosuhteissa. Niissä myös syövän mekanismeja ja lääkekombinaatioiden vaikutuksia pystytään tutkimaan luotettavammin, kuvaa Kallio.

Syöpätutkimuksen lisäksi uudesta teknologiasta on suurta hyötyä esimerkiksi kantasolujen sekä aivo- ja sydäninfarktin tutkimuksessa. Sen avulla voidaan vähentää myös koe-eläinten käyttöä.

Rahoitusta tutkimukseen, rahoitusta kaupallistamiseen

Uudenlaista laboratorioteknologiaa alettiin tutkia ja kehittää Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston BioMediTech-instituutissa (BMT) vuonna 2011 alkaneessa Ihmisen varaosat -ohjelmassa. Pitkäaikaisen rahoituksen turvasivat EU sekä Business Finland (aiemmin Tekes), Suomen Akatemia ja Pirkanmaan liitto.

Muutamaa vuotta myöhemmin professori Pasi Kallion johtama tiimi sai Tekesin TUTLI (Tutkimuksesta uutta liiketoimintaa) -rahoituksen. Sillä selvitettiin kehitetyn minihypoksialaitteen kaupallistamispotentiaalia.

Kaupallisen tuotteen syntymistä vauhditti vielä Tampereen kaupungin rahoittama SOLAB-hanke ja sen saama Tampere3-innovaatiorahoitus vuonna 2016.

– Rahoitusperusteena kaupunki ja elinkeinoelämä pitivät sitä, millaista liiketoimintapotentiaalia hanke Tampereen seudulle luo, sanoo TTY:n innovaatiopalvelupäällikkö Harri Länsipuro.

Maailmanlaajuinen myyntiverkosto kumppanilta

Solututkimus

 

Kannettava hypoksialaite sisältää kuusi kappaletta kertakäyttöisiä solukasvatusmaljoja. Laite ylläpitää sekä lämmön että kaasun, jonka koostumuksen käyttäjä voi itse päättää täyttämällä pullon haluamallaan kaasuseoksella.

 

Kun tamperelaisinnovaation kaupallistamispotentiaali oli todettu ilmeiseksi, oli edessä uusia päätöksiä.

– Vaihtoehtona olisi ollut teknologian lisensointi tai myynti ulkomaille. Sen sijaan päädyttiin perustamaan Tampereelle BioGenium Microsystems Oy, joka työllistää tällä hetkellä suoraan kolmea ihmistä ja välillisesti alihankkijoita, sanoo Kallio.

Tuoreen kasvuyrityksen kumppaniksi löytyi yhdysvaltalainen Baker Company, yksi suurimmista hypoksia-alan toimittajista. Sillä on maailmanlaajuinen myynti- ja jakeluverkosto ja sen asiakkailla selvä kiinnostus uuteen laitteeseen, jonka Baker Company on juuri lanseerannut tuotenimellä OxyGenie.

– Partneroituminen kansainvälisten avaintoimijoiden kanssa onkin suomalaisille yliopistopohjaisille teknologiayrityksille elintärkeää, huomauttaa BMT:n ohjelmapäällikkö Juho Väisänen.

Se kuinka nopeasti tai laajalle Tampereella innovoidun ja kehitetyn teknologian käyttö leviää, on lopulta laboratorioissa työskentelevien tutkijoiden käsissä. Näkymät ovat joka tapauksessa valtaisat.

– Periaatteessa joka ikinen solututkimus, ihosoluja lukuun ottamatta, pitäisi tehdä niukkahappisessa tai hapettomassa ympäristössä, kuvaa Kallio.

Miten tutkimuksesta tulee liiketoimintaa?

Kallion mukaan teknologian ja solubiologian yhdistäminen on haastavaa, mutta tehtävissä, kunhan yhteinen tahtotila ja kieli ovat löytyneet. Vielä vaativampi on polku, joka johtaa akateemisesta ajattelusta ja osaamisesta kaupalliseen.

– Siirtymä tutkimuksesta liiketoimintaan ei tapahdu itsestään eikä akateemisten tutkijoiden voimin. Meitä sparrasivat BMT:n tukitiimi ja TTY:n innovaatiopalvelut. Niiden tuki on hankkeen eri vaiheissa ollut tärkeää ja aina hyvin saatavilla, Kallio sanoo.

Toisaalta hän toteaa, että toimivatkaan rakenteet eivät tee tutkijoista yrittäjiä. Vasta tutkijoiden oma palo ja vastuunkanto saavat asiat tapahtumaan.

Ihmisen varaosat -ohjelmassa kertynyt osaaminen realisoituu uutena liiketoimintana, parempina hoitoina ja tehokkaampina tutkimusmenetelminä vielä pitkään. BioGenium Microsystems Oy:n osalta se tarkoittaa jatkoa insinööri- ja asiantuntijaorganisaationa.

– Kannettava hypoksialaite ja siihen liittyvät kertakäyttökomponentit ovat ensimmäiset tuotteemme, mutta eivät varmaankaan viimeiset, sanoo teknologian pääkehittäjä ja BioGenium Microsystems Oy:n toimitusjohtaja Joose Kreutzer. Hänen käsityksensä saa tukea teknologian muilta kehittäjiltä, TTY:n Olli Tanhuanpäältä ja Pasi Kalliolta sekä Turun yliopistossa työskentelevältä Krista Rantaselta.

Teksti: Kati Vastamäki
Kuvat: Markus Kakkonen ja Jonne Renvall

 
Kerro kaverille
Venyvä elektroniikka mukautuu ihoon ja sulautuu vaatteeseen
Venyvä elektroniikka mukautuu ihoon ja sulautuu vaatteeseen
3/2018
Venyvä elektroniikka mukautuu ihoon ja sulautuu vaatteeseen
Avoimuus edistää tiedettä ja helpottaa tutkijan elämää
Avoimuus edistää tiedettä ja helpottaa tutkijan elämää
3/2018
Avoimuus edistää tiedettä ja helpottaa tutkijan elämää
Vahvasta yritysyhteistyöstä vielä vahvempaa
Vahvasta yritysyhteistyöstä vielä vahvempaa
3/2018
Vahvasta yritysyhteistyöstä vielä vahvempaa
Rohkeasti uuteen
Rohkeasti uuteen
3/2018
Rohkeasti uuteen
Lähikuvassa: provosti Jarmo Takala
Lähikuvassa: provosti Jarmo Takala
3/2018
Lähikuvassa: provosti Jarmo Takala
Logiikan tutkimusta syvällisestä teoriasta rautaan saakka
Logiikan tutkimusta syvällisestä teoriasta rautaan saakka
3/2018
Logiikan tutkimusta syvällisestä teoriasta rautaan saakka
Pörssi ja pelit Marie Curie -tutkijoiden aiheina
Pörssi ja pelit Marie Curie -tutkijoiden aiheina
3/2018
Pörssi ja pelit Marie Curie -tutkijoiden aiheina
Hyvä lehti kertoo tieteestä kiinnostavasti ja ihmisläheisesti
Hyvä lehti kertoo tieteestä kiinnostavasti ja ihmisläheisesti
3/2018
Hyvä lehti kertoo tieteestä kiinnostavasti ja ihmisläheisesti

Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.

Käyntiosoite:
Korkeakoulunkatu 10,
33720 Tampere

Postiosoite:
PL 527, 33101 Tampere

Puhelinvaihde:
03 311 511
ma–pe kello 8–16.15
kesällä ma–pe 8–15.45

Virallinen sähköpostiosoite:
tty.asiointi@tut.fi