2/2018

Jos vaalit uniaikaasi, et ota

Lasillinen viiniä tai pari olutta illalla eivät ehkä tunnu olossa lainkaan, mutta jo niinkin vähäinen alkoholinkäyttö huonontaa unenaikaista palautumista selvästi. Sykevälimittaus paljastaa, että autonominen hermosto reagoi alkoholiin kuten stressiin.

Julia Pietilä

 

Julia Pietilä toivoo, että tutkimustuloksia hyödynnettäisiin terveydenhuollon asiakkaiden ohjauksessa, sillä jo vähäinenkin säännöllinen alkoholinkäyttö ja siitä johtuva riittämätön tai huonolaatuinen uni haittaavat hyvinvointia pitkällä aikavälillä.

 

Sykevälin eli kahden peräkkäisen sydämenlyönnin välisen ajan vaihtelu kuvaa kaksiosaisen autonomisen hermoston toimintaa. Stressitilanteessa sympaattinen hermosto aktivoituu ja saa sydämen sykkimään nopeammin ja tasaisemmin. Kun stressi väistyy, parasympaattinen hermosto palauttaa sykkeen lepotilaan, ja sykevälivaihtelu kasvaa.

Biolääketieteen tekniikan tohtoriopiskelija Julia Pietilä tutkii terveyskäyttäytymistä ja sen vaikutuksia hyvinvointiin. Hän on tarkastellut väitöskirja-artikkelissaan muun muassa sitä, miten illalla nautittu alkoholi ja muut päivänaikaiset tekijät, kuten työ tai liikunta, vaikuttavat sykevälivaihteluun ja siis palautumiseen unen aikana. Yli 4 000 ihmisen aineiston perusteella selvästi suurin vaikutus oli juuri alkoholilla.

– Jo 1–2 annosta, henkilön painosta riippuen, nosti sykettä ja tasasi sykevälivaihtelua niin, että yöunen palauttavuus väheni lähes kymmenen prosenttiyksikköä. Jos alkoholia nautti yli kuusi annosta, vaikutus oli jo 40 prosenttiyksikköä, sanoo Pietilä.

Edes fyysinen aktiivisuus tai nuoruus eivät suojaa alkoholin vaikutuksilta.

– Hyväkuntoinen elimistö reagoi samoin kuin huonokuntoinen, ja nuorilla alkoholin negatiivinen vaikutus oli jopa suurempi kuin iäkkäämmillä.

Alkoholin ja huonon unen yhteys ei ollut tutkijoille uutta, mutta yllättävää oli se, että pienikin annos aiheuttaa tilastollisesti näin selviä muutoksia. Mittaustulos kertoo enemmän kuin ihmisen oma kokemus.

Mittaustulokset arkielämästä

Pietilän tutkimuskäytössä on sykeanalyysiin erikoistuneen Firstbeat Technologies -yrityksen keräämä noin 30 000 ihmisen mittausdata. Se on saatu ihmisten arkielämässä toteutetuilla kolmen vuorokauden pituisilla sykevälimittauksilla. Aineistojen käsittelyyn ja analysointiin Pietilä käyttää tiedonlouhintaa ja koneoppimismenetelmiä.

Alkoholin vaikutuksia tarkastelevaan tutkimukseen valittiin ne, joilla mittausjaksolle osui yksi päivä, jolloin henkilö oli juonut alkoholia ja yksi, jolloin ei ollut.

– Aiemmin alkoholin aiheuttamia fysiologisia muutoksia on tutkittu vain laboratorio-oloissa ja ymmärrettävästi pienillä, usein 10–20 hengen otoksilla.

TTY:n tutkijakoulurahoituksella työskentelevän Pietilän yksi tavoite onkin selvittää, miten arkielämästä kerättyjä, ei-tieteellisiä mittaustuloksia voitaisiin käyttää tieteellisessä tutkimuksessa.

– Laboratoriotutkimukset toteutetaan kontrolloiduissa oloissa, kun taas sykevälimittauksiin liittyvät tiedot, kuten tässä alkoholiannosten määrä, on henkilöiden itsensä ilmoittama. Toisaalta esimerkiksi liikuntatottumuksista saa sykevälimittauksilla objektiivisempaa tietoa kuin kyselytutkimuksilla.

Sykevälimittauksen etu on myös se, että iholle kiinnitettävän laitteen avulla elimistön tilaa voi seurata jatkuvasti koko mittausjakson ajan. Tähän saakka esimerkiksi stressireaktiota on selvitetty ottamalla veri- tai sylkinäyte ja mittaamalla sen kortisolitasoa.

Säännöllisesti ja omalla tasollaan liikkuva hyötyy

Unenaikaiseen palautumiseen vaikuttavista tekijöistä myös liikunta on kärkipäässä. Yli 6 000:n päivätyötä tekevän henkilön aineiston perusteella havaittiin, että mitä enemmän liikuntaa harrasti päivällä, sitä vähemmän palautui yöllä.

– Tässä hyväkuntoiset hyötyivät, sillä he palautuivat huonokuntoisia enemmän. Lyhyellä aikavälillä liikunta voi siis häiritä elimistön tasapainoa, mutta pitkällä aikavälillä liikunta on hyväksi myös unelle. Ja lepopäivät liikuntapäivien välillä ovat tarpeen, sanoo Julia Pietilä.

Yli 23 000 henkilön aineistolla puolestaan tutkittiin liikuntasuositusten toteutumista. Viralliset liikuntasuositukset määrittelevät liikunnaksi aktiivisuuden, jolla saavutetaan kolme kertaa lepoaineenvaihdunnan taso. Sillä tasolla liikuntaminuutteja pitäisi kertyä tietty määrä.

– Hyväkuntoiset pääsevät tavoitteisiin melko usein, mutta huonokuntoiset tai iäkkäät jäävät alle suositusten. Se ei kuitenkaan ole koko totuus, sillä omaan kuntotasoon suhteutetuilla mittareilla erot pienenivät tai jopa hävisivät.

Ei ole kovin motivoivaa, jos ei koskaan saavuta suositustasoja. Siksi Pietilä pitääkin tärkeänä, että liikuntasuositukset asetettaisiin nykyistä yksilöidymmin.

 

Teksti: Kati Vastamäki
Kuvat: Mika Kanerva

 
Kerro kaverille
Sydän sykkii kuoppalevyllä
Sydän sykkii kuoppalevyllä
2/2018
Sydän sykkii kuoppalevyllä
Kokeessa kone kuulee tarkemmin kuin sinä
Kokeessa kone kuulee tarkemmin kuin sinä
2/2018
Kokeessa kone kuulee tarkemmin kuin sinä
Leikkaussalihenkilökunta altistuu haitallisille määrille pienhiukkasia
Leikkaussalihenkilökunta altistuu haitallisille määrille pienhiukkasia
2/2018
Leikkaussalihenkilökunta altistuu haitallisille määrille pienhiukkasia
TTY sijoittaa vastuullisesti
TTY sijoittaa vastuullisesti
2/2018
TTY sijoittaa vastuullisesti
Ihminen ratkaisee uudessa Tampereen yliopistossa
Ihminen ratkaisee uudessa Tampereen yliopistossa
2/2018
Ihminen ratkaisee uudessa Tampereen yliopistossa
Tietokone bakteerien sisälle
Tietokone bakteerien sisälle
2/2018
Tietokone bakteerien sisälle
Laitelahjoitus tukee lääketieteen tekniikan opetusta
Laitelahjoitus tukee lääketieteen tekniikan opetusta
2/2018
Laitelahjoitus tukee lääketieteen tekniikan opetusta
ALD-teknologialla tehdään huipputehokkaita aurinkokennoja
ALD-teknologialla tehdään huipputehokkaita aurinkokennoja
2/2018
ALD-teknologialla tehdään huipputehokkaita aurinkokennoja
Lisää laitteita, lisää dataa – ja kriittisiä tutkimusongelmia
Lisää laitteita, lisää dataa – ja kriittisiä tutkimusongelmia
2/2018
Lisää laitteita, lisää dataa – ja kriittisiä tutkimusongelmia
Aamun ensi ajatus: Let’s do it!
Aamun ensi ajatus: Let’s do it!
2/2018
Aamun ensi ajatus: Let’s do it!
Keitä professorimme ovat?
Keitä professorimme ovat?
2/2018
Keitä professorimme ovat?

Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.

Käyntiosoite:
Korkeakoulunkatu 10,
33720 Tampere

Postiosoite:
PL 527, 33101 Tampere

Puhelinvaihde:
03 311 511
ma–pe kello 8–16.15
kesällä ma–pe 8–15.45

Virallinen sähköpostiosoite:
tty.asiointi@tut.fi