4/2017

Mikä kohottaisi puutalot korkeuksiin?

Pientalo- ja vapaa-ajanrakentamisessa puu on kirkkaasti suosituin materiaali. Suuremman mittakaavan puurakentaminen yleistyy vasta, kun pinttyneet asenteet muuttuvat ja hinnan sijasta aletaan arvostaa ekologisuutta ja terveellisyyttä.

Miniatyyritaloja puusta

 

Ensi vuonna TTY:n kampuksella alkaa tutkimus, jossa haetaan tieteellistä näyttöä puun tuottamista fysiologisista ja psykologisista terveysvaikutuksista.

 

Suomalaista puurakentamista on kehitetty voimakkaasti 1990-luvulta lähtien, ja valopilkkuja on.

– Monet kunnat ovat tavoitelleet terveitä rakenteita ja hyvää sisäilmaa rakentamalla kouluja ja päiväkoteja puusta. Paikkakunnista puurakentamista on laajasti suosinut esimerkiksi Pudasjärvi, missä on omaa hirsiteollisuutta – ja muun muassa Euroopan suurin hirsikoulu. 15 kunnan omistama Lakea Oy taas on esimerkki puurakentamista kehittävästä yrityksestä, luettelee Associate Professor (tenure track) Markku Karjalainen TTY:n arkkitehtuurin laboratoriosta.

Sen sijaan puukerrostaloasuntoja on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana rakennettu vain vajaat 1 500 eli kymmenen prosenttia kaikista vuosittain valmistuneista kerrostaloasunnoista. Aivan viime aikoina hankkeita on onneksi pikkuhiljaa alkanut käynnistyä laajemminkin.

Asenne ja osaaminen

Rakennusteollisuuden vanhoilliset asenteet puurakentamista kohtaan juontuvat 1800-luvulta.

– Turun palosta 1990-luvun lopulle saakka meillä oli luvallista rakentaa korkeintaan kaksikerroksisia puutaloja. Rakennustavat ovat kehittyneet, ja nyt palomääräykset sallivat puun rakenteissa ja julkisivuissa kahdeksaan kerrokseen saakka. Silti paloturvallisuus on asia, joka usein arveluttaa niin rakennuttajia kuin suurta yleisöäkin.

Toinen yleinen epäilys koskee ääneneristystä. Karjalainen vakuuttaa, että sekin haaste on taklattavissa. Todisteena käyvät esimerkiksi tulokset, joita hänen puukerrostalojen asukkaille tekemässään kyselyssä tänä vuonna saatiin.

Vuosikymmenen alussa Karjalainen työskenteli työ- ja elinkeinoministeriössä. Siellä hän selvitti rakennusliikkeiden ja ammattirakennuttajien suhtautumista puun käyttöön. Tulos oli selkeä.

– Betonirakentaminen on vakiintunut tapa, eikä sen tilalle haluta uutta, ellei uusi ole niin merkittävä, että se syrjäyttäisi vanhan. Niin kauan kuin puu ei ole hintakilpailukykyinen, sille sanotaan ei kiitos. Osittain syy on myös puutteellisessa rakennesuunnitteluosaamisessa.

Markku Karjalainen

 

Markku Karjalainen toivoo, että koe- ja pilottivaiheesta päästäisiin eteenpäin ja puukerrosrakentamisesta tulisi arkirakentamista.

 

Toisinkin voisi olla. Karjalainen sanoo, että Pohjois-Amerikassa puukerrostaloja on rakennettu 145 vuotta, ja puurakentaminen on siellä valtatapa, tehokkain ja hintakilpailukykyisin.

Ekologisuus ja terveellisyys valtteina

– Kotimaassa suurin kasvunvara on kerrostalo- ja julkisessa rakentamisessa, julkisivujen energiakorjauksissa sekä lisäkerros- ja täydennysrakentamisessa. Myös vientipotentiaali on valtava. Pelkästään Pietarin alueelle rakennetaan vuosittain yhtä paljon asuntoja kuin koko Suomeen.

Onnenpotku puulle osuu viimeistään vuonna 2025, jolloin aletaan tarkastella rakennusten hiilijalanjälkeä. Siinä kilpailussa puu on ylivoimainen. Puun ekologisuus tunnetaan ja tunnustetaan, mutta toisin on terveysvaikutusten kanssa. Vaikka niitä on esimerkiksi Japanissa ja Norjassa tutkittukin, Suomessa vaikutuksia pidetään usein mutuna tai jopa huuhaana.

– Ensi vuoden alussa TTY:n kampuksella alkaa tutkimus, jossa haetaan tieteellistä näyttöä puun tuottamista fysiologisista ja psykologisista terveysvaikutuksista. Ensivaiheessa tutkimusta rahoittaa Luonnonvarakeskus (Luke), ja parhaillaan tutkimukselle haetaan pitkäkestoisempaa rahoitusta.

Onko puun terveellisyys enemmän kuin tunne?

Wood for Good on yksi Luonnonvarakeskuksen (Luke), TTY:n ja Tampereen yliopiston tutkimushanke, jossa selvitetään puun terveysvaikutuksia.

– Mittaamalla autonomisen hermoston indikaattoreita, kuten ihon sähkönjohtavuuden muutoksia, stressihormonien eritystä ja sykevariaatiota, on aiemmissa tutkimuksissa saatu viitteitä siitä, että puu on elvyttävä materiaali. Haluamme nyt todentaa asian itse ja oppia myös ymmärtämään miksi ja milloin puu meihin vaikuttaa, sanoo tutkija Riina Muilu-Mäkelä Lukesta.

Tarkoitus on tutkia, miten koehenkilöt suoriutuvat testisarjasta kahdessa eri toimistohuoneessa, joista toisessa on käytetty paljon puuta, toisessa synteettisiä materiaaleja kuten kipsilevyä.

– Muilta osin vakioiduissa olosuhteissa mittaamme ihmisen fysiologista ja psykologista hyvinvointia sekä silmien toimintaa, johon rakennusmateriaalien haihtuvat yhdisteet voivat vaikuttaa. Jos pystymme osoittamaan, että puuta käyttämällä voi rakentaa hyvinvointia tukevia tiloja, sillä on isoja talous- ja terveysvaikutuksia.

– Ja vaikka puu on usein synteettistä materiaalia kalliimpi, terveys- ja hyvinvointinäkökulma voisi nousta tulevaisuudessa yhdeksi vaikuttimeksi kuluttajienkin valinnoissa.

 

Teksti: Kati Vastamäki
Kuva: 123rf ja Heimo Turunen

 
Kerro kaverille
Sähköntuotannon tulevaisuus on uusiutuvaa
Sähköntuotannon tulevaisuus on uusiutuvaa
4/2017
Sähköntuotannon tulevaisuus on uusiutuvaa
Hornetit lentävät edullisemmin ja pidempään
Hornetit lentävät edullisemmin ja pidempään
4/2017
Hornetit lentävät edullisemmin ja pidempään
Energianlouhinnalla virtaa vaikeisiin paikkoihin
Energianlouhinnalla virtaa vaikeisiin paikkoihin
4/2017
Energianlouhinnalla virtaa vaikeisiin paikkoihin
Tekniikan tuntemusta ja liiketalouden osaamista kiertotalouteen
Tekniikan tuntemusta ja liiketalouden osaamista kiertotalouteen
4/2017
Tekniikan tuntemusta ja liiketalouden osaamista kiertotalouteen
Energiantuotannon hiukkaspäästöt selville
Energiantuotannon hiukkaspäästöt selville
4/2017
Energiantuotannon hiukkaspäästöt selville
Vetytalous askeleen lähemmäksi
Vetytalous askeleen lähemmäksi
4/2017
Vetytalous askeleen lähemmäksi
Salapoliisina asteroidien jäljillä
Salapoliisina asteroidien jäljillä
4/2017
Salapoliisina asteroidien jäljillä
Yliopistonopettaja ja valmentaja
Yliopistonopettaja ja valmentaja
4/2017
Yliopistonopettaja ja valmentaja

Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.

Käyntiosoite:
Korkeakoulunkatu 10,
33720 Tampere

Postiosoite:
PL 527, 33101 Tampere

Puhelinvaihde:
03 311 511
ma–pe kello 8–16.15
kesällä ma–pe 8–15.45

Virallinen sähköpostiosoite:
tty.asiointi@tut.fi