3/2017

Hallintojohtaja toi uuden, teollisuutta tukevan tutkimuskulttuurin yliopistoihin

Tampereen teknillisen yliopiston eläkkeellä oleva hallintojohtaja Seppo Loimio kuoli kesämökillä äkilliseen sairauskohtaukseen 8.8.2017. Hän oli 77-vuotias, syntynyt Loimaalla 7.5.1940.

Seppo Loimio

 

Hallintojohtaja Seppo Loimiota arvostettiin laajasti koko yliopistoyhteisössä. Kuva: TTY:n kuva-arkisto

 

Loimio kirjoitti ylioppilaaksi Vuoksenniskan yhteiskoulun lukiosta 1961, hän suoritti yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa 1966 ja oikeustieteen kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa 1970. Vuonna 1969 Loimio pyydettiin hoitamaan Tampereen teknillisen korkeakoulun vasta perustettua toimistopäällikön virkaa, johon hänet nimitettiin pysyvästi 1972. Kun virka 1978 muutettiin, Loimiosta tuli hallintojohtaja.

Aloitettuaan 1965 Teknillisen korkeakoulun sivukorkeakouluna Tampereen teknillinen korkeakoulu TTKK (nyk. Tampereen teknillinen yliopisto TTY) oli monien haasteiden edessä; oli hankittava opettajia, tiloja ja ennen kaikkea rahoitusta. Lisäksi nuorelta yliopistolta edellytettiin tieteellistä tutkimusta. Seppo Loimio tarttui tarmokkaasti kaikkiin näihin kysymyksiin. Muista yliopistoista poiketen hän katsoi, että yliopiston on pidettävä hallintonsa mahdollisimman pienenä. Organisaatiossa ei saa olla liikaa hallintoelimiä. Kun ensimmäiset keskustelut Tampereen yliopistojen yhdistämisestä käytiin, Loimion lyhyt kommentti oli - lähinnä naapuriyliopistolle osoitettuna - ”läskit pois” ensin, paisunutta hallintoa tulisi siellä vähentää. Tavoitteena koko Loimion toimikaudella oli rajoittaa TTKK:n hallintokustannukset alle 10 prosenttia kokonaiskustannuksista.

1970-luku oli yliopistoille myrskyistä aikaa. ”Mies-ja-ääni”-keskustelu aiheutti poliittista polarisoitumista, josta TTKK osittain säästyi rakentamalla hyvät suhteet yliopiston johdon ja ylioppilaskunnan välille. Teekkareita kuunneltiin ja heidän hankkeitaan tuettiin. Seppo Loimio järjesti ylioppilaskunnalle helposti saavutettavia palvelutiloja käytävien varrelta sekä toimitiloja killoille ja harrastuskerhoille. Hänen myötävaikutuksellaan käynnistyi monia kansainvälisesti menestyneitä teekkariprojekteja kuten Remmi-Team (Pisaralla pisimmälle) ja Mikrohiiret. Ylioppilaskunta kiitti Loimiota vihkimällä hänet kunniateekkariksi vuoden 1990 teekkarikasteen yhteydessä.

Nuoren yliopiston haaste sen alkutaipaleella oli tutkimustoiminnan rahoittaminen. Huolimatta siitä, ettei valtio pystynyt tukemaan yliopistojen tieteellistä toimintaa toivotulla tavalla, pyrittiin estämään yritysrahoituksen hankkiminen. Tampereella oli tälle selvä potentiaali, sillä teollisuus ja elinkeinoelämä olivat vahvasti tukeneet teknillisen korkeakoulun perustamista. Nojautuen asetuksessa mainittuun kohtaan, jonka mukaan TTKK:n tehtäviin kuuluu sekä tieteellinen tutkimus että tuotekehityksen edistäminen, rehtori Osmo Hassi ja hallintojohtaja Seppo Loimio tekivät oman tulkinnan: yhteistyö teollisuuden kanssa oli välttämätöntä yliopiston tehtävän toteuttamiseksi. Niinpä Loimio laati selkeät sopimuspohjat ja läpinäkyvät säännöt yhteisprojektien käynnistämiseksi. Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa muodostui hyvin keskeiseksi TTKK:n kehitykselle.1990-luvulla yli puolet rahoituksesta tuli muualta kuin valtion yliopistokehyksestä. Opetusministeriö hyväksyi hiljaisesti tämän innovatiivisen toimintatavan.

Loimio kehitti varhaisessa vaiheessa hyvät kontaktit Tampereen kauppakamariin, jonka jäsenyritykset muodostivat arvokkaan yhteistyöverkoston TTKK:n kanssa. Kauppakamari ja TTKK perustivat yhdessä korkeakoulun tukisäätiön. Loimio toimi tukisäätiön asiamiehenä alusta lähtien. Tukisäätiö keräsi runsaasti lahjoitusvaroja, joita stipendeinä ohjattiin ajankohtaisiin diplomityö- ja väitöskirjaprojekteihin. Tukisäätiö keräsi lahjoituksista oman ”kymmenyksensä” ja käytti rahat henkilökunnan ja opiskelijoiden virkistämiseen tarkoitettuihin hankkeisiin. Eräs merkittävimpiä näistä oli 2002 valmistunut liikuntahalli Tamppi Areena.

Henkilönä Loimio oli voimakastahtoinen ja vaativa, keskinkertaisuus ei riittänyt. Jotta hallinto pysyisi pienenä, jokaisen henkilön oli osattava tehtävänsä. Tämä loi tietyn dynaamisuuden hallintorakenteisiin, henkilöiden tehtäviä vaihdettiin, kunnes jokaiselle löytyi oikea paikka. Hallituksen esittelijänä Loimio saattoi puuttua professorin nimitysprosessiin, esimerkiksi hän saattoi pitää ehdotuksen perusteluja liian akateemisina tai ristiriitaisina yliopiston tavoitteiden kanssa. Hänen pragmaattinen luonteensa tunnisti nopeasti uusien asioiden ytimen, yleensä hän myös esitti näihin sopivan ratkaisun. Loimio vainusi tekijäluonteita ja niinpä hän nosti etualalle tieteenaloja, joiden vetäjät olivat herättäneet hänen luottamuksensa. Yksi niistä oli tietotekniikka, jonka merkitys oli selvästi nähtävissä 1980-luvulla. TTKK:stä tulikin alan johtava yliopisto Suomessa ja kansainvälisesti arvostettu kumppani. Joidenkin alojen suosiminen saattoi toisinaan luoda jännitteitä hallintojohtajan ja professorikunnan välille. Siitä huolimatta häntä arvostettiin laajasti koko yliopistoyhteisössä.

Rehtorien työtoverina Loimio oli ehdottoman lojaali. Uusista aloitteista syntyi harvoin erimielisyyksiä, koska hän oli itse uudistaja. Jos hän oli vahvasti eri mieltä, oli syytä pohtia asiaa uudelleen. Hänen kykynsä keskittyä olennaiseen oli esimerkillinen ja kannusti analysoimaan yllättäviä tilanteita kriittisesti, mutta silti rauhallisesti.

Seppo Loimio saattoi ulkokuoreltaan vaikuttaa etäiseltä ja jopa kovalta, mutta kuoren alta löytyi myös herkkä ihminen. Lapsena koettu traaginen tapahtuma, jossa hän vierestä joutui todistamaan äitinsä tapaturmaisen kuoleman, antoi pysyvän leiman hänen persoonalleen. Hän oli tunnetusti kulttuurin ystävä ja tukija, erityisesti teatteri oli hänen sydäntään lähellä. Hän kuului vaimonsa Tarun kanssa tamperelaisten teattereiden ensi-iltojen vakiovieraisiin.

Loimiolla oli lukuisia luottamustehtäviä. Hän toimi pitkään Tampereen opiskelija-asuntosäätiön (TOAS) hallituksen puheenjohtajana. Kun TOAS 2000-luvun alussa etsi tonttimaata uusille opiskelija-asunnoille, Loimio onnistui neuvottelemaan valtiolta maata aivan TTY:n kupeesta. Näin syntyi noin 500 uutta asuntoa teekkareille. Loimio kuului mm. rotareihin ja Tampereen Suomalaiseen Klubiin. Hänelle myönnettiin 1995 kanslianeuvoksen arvo. Vuoden 2002 tohtoripromootiossa hänet vihittiin TTKK:n kunniatohtoriksi. Sotilasarvoltaan Loimio oli yliluutnantti.

Jarl-Thure Eriksson
Markku Kivikoski

Kirjoittajat ovat Tampereen teknillisen yliopiston emeritusrehtoreita sekä Seppo Loimion pitkäaikaisia työtovereita.

 
Kerro kaverille
Sydämen rytmihäiriöt paljastuvat  jo ensimetreillä
Sydämen rytmihäiriöt paljastuvat  jo ensimetreillä
3/2017
Sydämen rytmihäiriöt paljastuvat  jo ensimetreillä
Savu paljastaa syöpäkudoksen
Savu paljastaa syöpäkudoksen
3/2017
Savu paljastaa syöpäkudoksen
Keinoiiris reagoi valoon kuin ihmissilmä
Keinoiiris reagoi valoon kuin ihmissilmä
3/2017
Keinoiiris reagoi valoon kuin ihmissilmä
Avatar näyttää, miten fysioterapian liikkeet tehdään
Avatar näyttää, miten fysioterapian liikkeet tehdään
3/2017
Avatar näyttää, miten fysioterapian liikkeet tehdään
Älysormus avuksi tietotyön kehittämiseen
Älysormus avuksi tietotyön kehittämiseen
3/2017
Älysormus avuksi tietotyön kehittämiseen
Hyviä uutisia Mustille, Pollelle ja pian meille kaikille
Hyviä uutisia Mustille, Pollelle ja pian meille kaikille
3/2017
Hyviä uutisia Mustille, Pollelle ja pian meille kaikille
BioMediTechiin monikudosmallintamisen huippuyksikkö
BioMediTechiin monikudosmallintamisen huippuyksikkö
3/2017
BioMediTechiin monikudosmallintamisen huippuyksikkö
Hyvä peli opettaa ajattelemaan ja toimimaan
Hyvä peli opettaa ajattelemaan ja toimimaan
3/2017
Hyvä peli opettaa ajattelemaan ja toimimaan
Mistä on menestyksekäs tutkimusyhteisö tehty?
Mistä on menestyksekäs tutkimusyhteisö tehty?
3/2017
Mistä on menestyksekäs tutkimusyhteisö tehty?
Tekniikan brändi saa voimaa yhteistyöstä
Tekniikan brändi saa voimaa yhteistyöstä
3/2017
Tekniikan brändi saa voimaa yhteistyöstä
Massadatasta käytettävää tietoa
Massadatasta käytettävää tietoa
3/2017
Massadatasta käytettävää tietoa
Kävelyllä toisessa maailmassa
Kävelyllä toisessa maailmassa
3/2017
Kävelyllä toisessa maailmassa
Maailman mielenkiintoisimmalla toimialalla
Maailman mielenkiintoisimmalla toimialalla
3/2017
Maailman mielenkiintoisimmalla toimialalla
Vesi vei insinöörin Intiaan
Vesi vei insinöörin Intiaan
3/2017
Vesi vei insinöörin Intiaan

Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.

Käyntiosoite:
Korkeakoulunkatu 10,
33720 Tampere

Postiosoite:
PL 527, 33101 Tampere

Puhelinvaihde:
03 311 511
ma–pe kello 8–16.15
kesällä ma–pe 8–15.45

Virallinen sähköpostiosoite:
tty.asiointi@tut.fi