Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.
Suomalaisen metsäteollisuuden energiankulutus pienenee huomattavasti uudenlaisen hiontateknologian ansioista. Galileo-teknologian perustutkimuksesta ja -kehityksestä vastannut tiimi sai syksyllä kansainvälisesti arvostetun Arne Asplund -palkinnon.
Uuden puun hiomiseen käytettävän hiomakiven pinta koostuu timanttipinnoitetuista terässegmenteistä. Timantit on kiinnitetty ennalta määriteltyyn tarkkaan asemaan, joka lisää hiomakoneen tuotantoa ja tekee lopputuotteesta, kuitumassasta tasalaatuisempaa.
”Suomi elää metsästä” on vanha sanonta, mutta pitää osin edelleen paikkansa: Metsäteollisuus oli vuonna 2015 Suomen suurin vientiala. Lisäksi se käytti koko Suomen sähkönkulutuksesta noin 24 prosenttia.
TTY:llä on tehty pitkään yhteistyötä metsäklusterin toimijoiden kanssa. Tavoitteena on ollut muun muassa kehittää teknologiaa, jolla voidaan säästää energiaa.
Tänä vuonna palkitun Galileo-teknologian ansioista suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukyky paranee huomattavasti. Se on uudenlainen hiontateknologia, joka korvaa hiokemassan valmistuksessa puun hiomiseen käytetyn perinteisen hiomakiven.
Uusi hiomapinta koostuu timanttipinnoitetuista terässegmenteistä, jotka on pultattu kiinni teräsrunkoon. Perinteisestä hiomakivestä poiketen Galileon hiontapinnan timantit on kiinnitetty ennalta määriteltyyn tarkkaan asemaan. Tämä lisää hiomakoneen tuotantoa ja tekee lopputuotteesta, kuitumassasta tasalaatuisempaa. Timanttien asemointikuvio voidaan valita asiakkaan prosessin ja hiottavan puulajin mukaan.
– Keksinnön tärkein saavutus on kuitenkin puun hiontavaiheen energiansäästö. Uudella teknologialla voidaan säästää jopa kolmannes energiaa perinteiseen teknologiaan nähden. Käytännössä tämä tarkoittaa jopa 150–500 kWh tonnia kohti massalajista ja muista toiminnallisista tekijöistä riippuen, kertoo tutkija Tomas Björkqvist TTY:n systeemitekniikan laitokselta.
– Jos kaikki Suomen hiomakoneiden kivet vaihdettaisiin uusiin, voitaisiin vuositasolla säästää sähköä jopa keskikokoisen sähkövoimalaitoksen tuotannon verran.
Arne Asplund Mechanical Pulping 2016 -palkinto luovutettiin syyskuussa USA:ssa. Kuvassa Olli Tuovinen (vas.), Mikael Lucander ja Tomas Björkqvist. Tiimin innovaatiota voidaan kuvata kivikauden lopuksi hiontatekniikassa – ”The end of stone age”.
Uuden timanttihiomapinnan kehittäjille jaettiin tänä vuonna mekaanisen massanvalmistuksen Arne Asplund -palkinto. Palkinnon saivat Tomas Björkqvist, metsäteollisuuden tutkija Mikael Lucander ja Valmetin tutkimus- ja kehityspäällikkö Olli Tuovinen. Tiimi osoitti, että sen kehittämä hiontateknologia toimii myös teollisessa mittakaavassa.
Palkitun tiimin työskentely on ollut pitkäjänteistä.
– Työ alkoi jo 90-luvun alkupuolella perustutkimuksella. Sen avulla olemme kartuttaneet syvällistä tuntemusta mekaanisesta massanvalmistuksesta ja mahdollistaneet systemaattisen prosessikehityksen, kertoo Björkqvist.
Systeemitekniikan laitos on ollut mukana erityisesti prosessimallinnuksessa ja optimoinnissa.
Muutamassa vuodessa massanvalmistuksessa käytetty teknologia on vakiinnuttanut asemansa Suomessa ja levinnyt ympäri maailmaa.
– Keksinnön pohjalta Valmet on tehnyt Tampereelle mittavan tehdasinvestoinnin ja lisännyt alan työpaikkoja. Valmet myy tuotetta myös ulkomaille.
Kahden vuoden välein myönnettävä Arne Asplund Mechanical Pulping -palkinto luovutettiin Björqvistille, Tuoviselle ja Lucanderille 27. syyskuuta International Mechanical Pulping -konferenssissa USA:ssa.
Palkintoa on jaettu vuodesta 1985 lähtien mekaanisen massan kansainvälisen konferenssin yhteydessä. Sen tarkoituksena on edistää uuden teknologian kehittämistä suursaantomassan valmistamiseksi. Tänä vuonna palkittiin kaupalliseen tuotteeseen johtanut työ, joka on syntynyt yhteisestä innovaatiosta ja monivuotisen pitkäjänteisen yhteistyön tuloksena.
Teksti: Tuuli Laukkanen
Kuvat: Valmet
