4/2016

Kannattaako uutta rakentaa?

Suomessa on paljon asuntoja ja yritystiloja tyhjinä ja vajaakäytöllä, mutta silti uutta rakennetaan jatkuvasti. Mitä vanhalle rakennuskannalle kannattaisi tehdä?

Satu Huuhka

 

Arkkitehti Satu Huuhka kannustaa miettimään vanhojen rakennusten  muuntomahdollisuuksia ennen uuden rakentamista.

 

Rakentamisen sääntely ja kehitys painottuvat uudisrakentamiseen, vaikka rakennuskanta kasvaa vain prosentin vuosivauhtia. 99 prosenttia rakennuskannasta koostuu siis jo olemassa olevista rakennuksista. Purettuja ja vajaakäyttöisiä rakennuksia tutkineen arkkitehti Satu Huuhkan mukaan vanhempaan rakennuskantaan tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

– Melko yllättäen tyhjät asunnot ja yritystilat eivät pääsääntöisesti sijaitse syrjäseuduilla, vaan leijonanosa niistä löytyy Helsingin ja Tampereen kaltaisista suurista kaupungeista. Kasvukeskusten lisäksi myös kutistuvilla paikkakunnilla – joita on Suomen kunnista kaksi kolmasosaa – rakennetaan jatkuvasti uutta, vaikka vanhaa jää tyhjilleen, Huuhka kertoo.

Tyhjillään olevia rakennuksia on Suomessa kansainvälisessäkin mittakaavassa katsottuna paljon. Rakentamisessa pitäisikin katsoa kokonaiskuvaa: tällä hetkellä uudisrakentaminen ei näytä korvaavan vanhentunutta rakennuskantaa, vaan kasvattaa rakennusten kokonaismäärää.

– Uusien tilojen kaavoittaminen ei useinkaan perustu todelliseen tarpeeseen. Tiloja on paljon tyhjillään jo valmiiksi, ja uusien rakentaminen tarkoittaa yhä käytössä olevien tyhjentymistä toisaalla. Näin uudisrakentamista koskevilla päätöksillä viedään elintilaa olemassa olevilta rakennuksilta, millä on suoria taloudellisia vaikutuksia niiden omistajille.

– Päätöksenteon taustalla pitäisikin olla kokonaisvaltaisempi ymmärrys rakennuskannasta, jotta kiinteistönomistajien tasapuolinen kohtelu ja yhdyskuntakehityksen tasapainoisuus tulisivat paremmin huomioiduiksi, Huuhka painottaa.

Korjaaminen uudisrakentamista ilmastoystävällisempää

Mitä tyhjillään olevalle rakennuskannalle kannattaisi tehdä? Purkaa, korjata vai kierrättää? Satu Huuhka kehottaa pohtimaan rakennuskannassa piileviä käyttämättömiä mahdollisuuksia.

– Rakennusten korjaaminen on uudisrakentamista ilmastoystävällisempi vaihtoehto. Rakennuksiin on sitoutunut valtavasti energiaa ja materiaaleja, arkkitehtuurin laitoksella rakennuskannan tutkimuksen ja korjausrakentamisen opetuksen parissa työskentelevä Huuhka kertoo.

Suomi on suhteellisesti yksi Euroopan innokkaimmista purkajista, vaikka rakennuksia puretaan määrällisesti vielä melko vähän. Purkamisen määrä korreloi suoraan uudisrakentamisen määrän kanssa.

– Puretut rakennukset ovat keskimäärin olleet vain 50 vuoden ikäisiä eli hädin tuskin keski-ikään ehtineitä. Purkamisen sijaan kannattaisi miettiä, voisiko vanhoja rakennuksia käyttää uusiin tarkoituksiin. Vähimmillään niitä tulisi käyttää rakennusmateriaalien lähteenä.

– Esimerkiksi vajaakäyttöisyydestä kärsivien lähiökerrostalojen elementeillä voisi teoriassa kattaa pientalotuotannon koko maassa neljän vuoden ajan. Rakennuskanta voisikin toimia raaka-aineen lähteenä uudenlaisiin kierrätysteknologioihin perustuvalle liiketoiminnalle.

Teksti: Sanna Schildt
Kuva: Arto Jalonen

 
Kerro kaverille
Puusta pipaksi ja paidaksi
Puusta pipaksi ja paidaksi
4/2016
Puusta pipaksi ja paidaksi
Kokeilemalla kohti kiertotaloutta
Kokeilemalla kohti kiertotaloutta
4/2016
Kokeilemalla kohti kiertotaloutta
Pian laiva ei enää jäädy
Pian laiva ei enää jäädy
4/2016
Pian laiva ei enää jäädy
Aurinkovoiman vallankumous on alkamassa
Aurinkovoiman vallankumous on alkamassa
4/2016
Aurinkovoiman vallankumous on alkamassa
Virtuaaliteknologia innostaa pelillistämisen professoria
Virtuaaliteknologia innostaa pelillistämisen professoria
4/2016
Virtuaaliteknologia innostaa pelillistämisen professoria
Ihmisenä tasavertainen, opettajana osaavampi
Ihmisenä tasavertainen, opettajana osaavampi
4/2016
Ihmisenä tasavertainen, opettajana osaavampi
TTY varasi fi-domainin Suomen käyttöön
TTY varasi fi-domainin Suomen käyttöön
4/2016
TTY varasi fi-domainin Suomen käyttöön
TTY rakentaa kansainvälisiä kumppanuuksia
TTY rakentaa kansainvälisiä kumppanuuksia
4/2016
TTY rakentaa kansainvälisiä kumppanuuksia
Timanteilla tehoa hiokemassan valmistukseen
Timanteilla tehoa hiokemassan valmistukseen
4/2016
Timanteilla tehoa hiokemassan valmistukseen
Kuitujen mittaaminen on nyt entistä helpompaa ja nopeampaa
Kuitujen mittaaminen on nyt entistä helpompaa ja nopeampaa
4/2016
Kuitujen mittaaminen on nyt entistä helpompaa ja nopeampaa
Some pitää ajan hermolla
Some pitää ajan hermolla
4/2016
Some pitää ajan hermolla
Tieteen päivillä puhutaan hyvästä elämästä ja teknologian rajoista
Tieteen päivillä puhutaan hyvästä elämästä ja teknologian rajoista
4/2016
Tieteen päivillä puhutaan hyvästä elämästä ja teknologian rajoista

Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.

Käyntiosoite:
Korkeakoulunkatu 10,
33720 Tampere

Postiosoite:
PL 527, 33101 Tampere

Puhelinvaihde:
03 311 511
ma–pe kello 8–16.15
kesällä ma–pe 8–15.45

Virallinen sähköpostiosoite:
tty.asiointi@tut.fi