2/2016

Palvelurobotteja koteihin ja terveydenhuoltoon

Tekoäly, konenäkö ja automaattinen oppiminen mahdollistavat uudenlaisten, oppimaan kykenevien palvelurobottien esiinmarssin pikemmin kuin luulemmekaan – vaikkapa palvelutaloihin.

Robotit

 

Robotit kiinnostivat kovasti Tampereen korkeakouluopintotarjontaa esitelleillä KKOT-messuilla.

 

Vielä jokin aika sitten ajateltiin, että kotirobotit ovat todellisuutta vasta sitten, kun nykynuoret ovat ehtineet eläkeikään. Mutta viimeisen viiden vuoden aikana tekninen kehitys on ollut niin nopeata, että robotit näyttäisivät yleistyvän jo paljon ennen vuotta 2050.

– Ei meidän tarvitse odottaa niin kauan. Robotit tulevat koteihimme jo 10–15 vuodessa, jopa nopeammin, sanoo Associate Professor Joni Kämäräinen TTY:n signaalinkäsittelyn laitokselta.

Ensin tulevat robottikaverit

Ensimmäisessä vaiheessa koteihin ilmestyy lemmikin tapaisia palvelurobotteja eli robottikavereita.

– Robottikaverit ovat vähän hassuja mutta älykkäitä, vähän samaan tapaan kuin Harry Potterin Dobby-kotitonttu. Niillä on samat aistit kuin meillä: ne tuntevat, näkevät ja kuulevat, ja niille voidaan kehittää myös hajuaisti, Kämäräinen kertoo.

– Aluksi ne katselevat mitä teemme, ja sitten ne alkavat täyttää tiskikonetta ja imuroida. Ne huolehtivat asioista ja katsovat lasten perään. Kun tulemme kotiin töistä, kaikki paikat ovat kunnossa.

Paras asia on oppimiskyky

Joni Kämäräinen

 

Associate Professor Joni Kämäräinen tutkii konenäköä. ROSE-hankkeessa tutkitaan robottien käyttöä osana ikääntyvien palveluita.

 

Tekoälyn avulla robotteihin ohjelmoidaan oppimiskyky. Elleivät ne heti osaa tehdä jotain, ne voivat opetella sen kokeilemalla – vastaavasti kuin pikkulapsi opettelee juomaan mukista.

– Robotit osaavat myös kommunikoida keskenään. Ne kysyvät toisiltaan neuvoja robottien oman, rinnakkaisen internetin kautta. Ja mikä parasta: kun yksi robotti on oppinut vaikkapa keittämään kahvia, se voi kertoa asiasta muille. Pian sen jälkeen kahvi porisee kaikissa robotin ja kahvinkeittimen omistavissa kodeissa maailmalla, Kämäräinen kuvailee.

Avuksi terveydenhuollossa

TTY:n signaalinkäsittelyn laitos osallistuu parhaillaan Suomen Akatemian rahoittamaan strategiseen Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus (ROSE) -hankkeeseen. Siinä tutkitaan robottien käyttöä osana ikääntyvän väestön terveydenhuollon palveluita erityisesti palvelutaloissa.

Kuusivuotisessa hankkeessa tutkitaan robotteja myös laajempana ilmiönä ja osana tulevaisuuden yhteiskuntaa. Hankkeen muina osapuolina ovat Aalto-yliopisto, Laurea Ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja VTT. TTY:llä paneudutaan erityisesti robottinäön käyttöön autonomisissa kotiroboteissa.

– Monialaisessa ROSE-hankkeessa ainutlaatuista on se, että humanistit ja insinöörit työskentelevät rinta rinnan. Humanistit saavat nähdä mihin teknologia pystyy, ja me insinöörit pääsemme näkemään mikä on sosiologien, filosofien ja etiikan eksperttien näkökulma robotteihin, Kämäräinen kertoo.

Hoitaja voi puhua vanhukselle laitteen kautta ja nähdä saman tilanteen, jonka robotin silmät näkevät.

 

Apua robotin silmin

Jos palvelutalon asiakkailta kysytään, ottaisivatko he mieluummin seurakseen ihmisen, kaikki vastaisivat myöntävästi. Mutta Kämäräisen mukaan robotit voivat pian tuoda vanhusten ja ikääntyneiden hoitoon lisäturvaa ja hyödyllisiä lisäkäsiä, jotka eivät maksa paljoa.

Robottien tulo muuttaisi palvelutalon hoitajien työtapoja. Enää ei hoidettaisi kaikkia asukkaita järjestyksessä, vaan palveltaisiin ensin apua tarvitsevia.

– Jos palvelutalon asukas kaatuu, robotti voi kysyä häneltä onko hän kunnossa. Mikäli vastaus on ei, robotti voi soittaa sairaanhoitajalle. Hoitaja voi puhua vanhukselle laitteen kautta ja nähdä saman tilanteen, jonka robotin silmät näkevät, Kämäräinen selittää.

Teksti: Leena Koskenlaakso
Kuvat: Virpi Andersin ja Mika Kanerva

 
Kerro kaverille
TTY:n yritysyhteistyö uudelle tasolle
TTY:n yritysyhteistyö uudelle tasolle
2/2016
TTY:n yritysyhteistyö uudelle tasolle
Sukeltajarobotit tutkimaan vedellä täyttyneitä kaivoksia
Sukeltajarobotit tutkimaan vedellä täyttyneitä kaivoksia
2/2016
Sukeltajarobotit tutkimaan vedellä täyttyneitä kaivoksia
Mistä seuraava menestystarina?
Mistä seuraava menestystarina?
2/2016
Mistä seuraava menestystarina?
Kursseilla opittu tosielämän testiin Yritysapprossa
Kursseilla opittu tosielämän testiin Yritysapprossa
2/2016
Kursseilla opittu tosielämän testiin Yritysapprossa
Jukka Pekkasesta TUT Industry Professor
Jukka Pekkasesta TUT Industry Professor
2/2016
Jukka Pekkasesta TUT Industry Professor
Uusi rehtori Mika Hannula: Tampere3 nostaa tamperelaiset korkeakoulut uuteen viiteryhmään
Uusi rehtori Mika Hannula: Tampere3 nostaa tamperelaiset korkeakoulut uuteen viiteryhmään
2/2016
Uusi rehtori Mika Hannula: Tampere3 nostaa tamperelaiset korkeakoulut uuteen viiteryhmään
TTY:tä on ollut ilo luotsata
TTY:tä on ollut ilo luotsata
2/2016
TTY:tä on ollut ilo luotsata
Yliopistoissa tarvitaan itsevarmaa asennetta
Yliopistoissa tarvitaan itsevarmaa asennetta
2/2016
Yliopistoissa tarvitaan itsevarmaa asennetta
Teknologialla on pimeä puoli
Teknologialla on pimeä puoli
2/2016
Teknologialla on pimeä puoli
Opiskelijaetuna maksuton 3D-tulostus
Opiskelijaetuna maksuton 3D-tulostus
2/2016
Opiskelijaetuna maksuton 3D-tulostus
Avoimuus on valttia tieteessä
Avoimuus on valttia tieteessä
2/2016
Avoimuus on valttia tieteessä
SEFI kokoaa insinöörikoulutuksen asiantuntijat Tampereelle
SEFI kokoaa insinöörikoulutuksen asiantuntijat Tampereelle
2/2016
SEFI kokoaa insinöörikoulutuksen asiantuntijat Tampereelle
Kotonaan krikettikentällä
Kotonaan krikettikentällä
2/2016
Kotonaan krikettikentällä

Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.

Käyntiosoite:
Korkeakoulunkatu 10,
33720 Tampere

Postiosoite:
PL 527, 33101 Tampere

Puhelinvaihde:
03 311 511
ma–pe kello 8–16.15
kesällä ma–pe 8–15.45

Virallinen sähköpostiosoite:
tty.asiointi@tut.fi