2/2016

Mistä seuraava menestystarina?

Yrittäjäksi ryhtymistä pidetään nykyisin oikotienä onneen, ja startup-yritysten toivotaan kääntävän Suomi taloudelliseen nousuun. Miten voi tietää, pystyykö uusi yritys lähtemään lentoon, vai katkeaako sen nousukiito ennenaikaisesti? Mikä on menestyksen resepti?

Teemu Laine ja Leena Aarikka-Stenroos

 

Assistant Professorit Teemu Laine ja Leena Aarikka-Stenroos teollisuustalouden laitokselta tunnistavat yritysten menestystekijät. Kampusareenalla kampuksen ytimessä toimii yli 50 yritystä.

 

Ensimmäinen edellytys sille, että jostain yrityksestä tulee menestystarina, on kunnollinen liikeidea.

– Hyvän liikeidean tunnistaa siitä, että se tuottaa asiakasarvoa. Tuotteen tekniset ominaisuudet saattavat olla edistykselliset, mutta jos asiakas ei koe saavansa tuotteesta tarpeeksi hyötyä eikä ole valmis maksamaan siitä, idea ei menesty, sanoo Assistant Professor Leena Aarikka-Stenroos TTY:n teollisuustalouden laitokselta.

– Hyvän liikeidean täytyy liittyä johonkin konkreettiseen ja olemassa olevaan tarpeeseen. Sen täytyy olla vastaus johonkin, joka ei toimi, tai jotain sellaista, joka auttaa ajattelemaan asioita uudella tavalla. Liikeidean täytyy myös olla sopusoinnussa tarjoavan tiimin osaamisen kanssa, lisää Assistant Professor Teemu Laine.

KUKA? Teemu Laine, 37

  • Koulutus: Tuotantotalouden diplomi-insinööri TTY:ltä 2003, tekniikan tohtori TTY:ltä 2009
  • Tehtävä: Assistant Professor TTY:n teollisuustalouden laitoksella
  • Erityisosaaminen: Talouden ohjaus erityisesti tuotekehityksessä ja palveluliiketoiminnan kehityksessä, johdon laskentatoimi
  • Perhe: Vaimo ja neljä lasta
  • Harrastukset: Salibandy, jalkapallo, suomalainen rocklyriikka
 

Menestyjiä on vaikea tunnistaa etukäteen

Todellisia menestystarinoita voi syntyä monta kautta – myös puolivahingossa – ja niitä voi olla hyvin vaikea tunnistaa etukäteen.

– Innovatiivisia startup-yrityksiä on kahdenlaisia. Jotkut tarjoavat mitattavia parannuksia johonkin olemassa olevaan asiaan, ja toiset taas muuttavat koko toimialaa radikaalisti. Hyvä esimerkki tällaisista yrityksistä on hotellien strategioita mullistava Airbnb, jonka liikeidea perustuu jakamiseen ja tavallisen asukkaan muuttamiseen majoittajaksi, Aarikka-Stenroos kertoo.

– Asiakkaiden ja potentiaalisten partnerien on usein vaikea nähdä sitä hyötyä, mitä radikaaleja muutoksia aiheuttavat startupit voivat niille tuoda, koska myös toimijoiden ja yritysten roolit voivat muuttua.

Siksi kilpailukentässä tapahtuvat muutokset näkee usein vasta jälkikäteen.

Asiakastapaamista ei pidä pelätä

Moni idea jää toteutumatta ja liiketoimintamahdollisuus käyttämättä, koska yrittäjäksi haluavalta puuttuu uskallusta.

Laine ja Aarikka-Stenroos ovat yhtä mieltä siitä, miten yrityksen perustamista harkitsevien kannattaa toimia. Pitää uskoa omaan ideaan, mutta ideaa tai tuotetta ei pidä kehittää omassa pajassa liian pitkälle. Sitä pitää tarpeeksi varhaisessa vaiheessa uskaltaa testata ja altistaa kritiikille asiakas- ja partnerikohtaamisissa, sillä niissä saadusta kritiikistä ja uusista näkökulmista voi oppia paljon.

Uusi yrittäjä tarvitsee kykyä ottaa kritiikki huomioon ja rohkeutta korjata tarvittaessa suuntaa tehdäkseen ideastaan vielä paremman.

KUKA? Leena Aarikka-Stenroos, 45

  • Koulutus: Filosofian maisteri Turun yliopistosta 1995, kauppatieteiden maisteri Turun kauppakorkeakoulusta 2003, kauppatieteiden tohtori Turun kauppakorkeakoulusta 2011
  • Tehtävä: Assistant Professor TTY:n teollisuustalouden laitoksella
  • Erityisosaaminen: Innovaatiot, erityisesti kaupallistamisprosessi sekä liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemit
  • Perhe: Aviomies ja kolme lasta
  • Harrastukset: Kuntonyrkkeily, mökkeily, vanhan talon kunnostaminen ja museoissa käyminen
 

Seuraavalla kerralla voi tehdä fiksummin

– Ensimmäinen idea harvoin kantaa, ja useampi startup-yritys kaatuu kuin pärjää. Mutta epäonnistumisesta voi ottaa opiksi. Kun tietää mikä ei toiminut ja mitä olisi kannattanut tehdä toisin, seuraavalla kerralla asioita voi tehdä fiksummin, Aarikka-Stenroos tähdentää.

Tuote- ja palveluinnovaatioiden kaupallistamista paljon tutkinut Aarikka-Stenroos työskentelee CITER (Center for Innovation and Technology Research) -tutkimusryhmässä.

– Seuraamme case-tutkimuksina sitä, ovatko startup-yritykset löytäneet oikeat kohderyhmänsä, viilanneet hinnoitteluaan, verkostoituneet ja löytäneet kaupallisen reseptin, vai ovatko paukut loppuneet matkan varrella, hän kertoo.

Talouden lainalaisuudet haltuun

Aloitteleva yritys saattaa kompastella kirjanpito- ja tilinpäätösrumban askelissa. Vielä tärkeämpää on tunnistaa uuden yrityksen kannattavuuden perusteet.

Laineen vetämässä CMC (Cost Management Center) -tutkimusryhmässä tutkitaan keinoja, joilla erilaisten yritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta voidaan parantaa.

– Laskentatoimen taloudellisilla analyyseillä voimme auttaa uusia ja myös vakiintuneita yrityksiä saamaan laaja-alaista ymmärrystä talouden realiteeteista ja kehityskohteista. Talouden tunnuslukujen avulla yrityksiin saadaan yhteinen keskustelukieli, joka auttaa tilannekuvan luomisessa, Laine sanoo.

CMC:n tutkimusprojekteissa tutkijat menevät yrityksiin päästäkseen kiinni niiden todelliseen tilanteeseen.

– Yritykset päästävät meidät tutkimaan kannattavuutensa kannalta kriittisimpiä kohteita, mikä on todella harvinaista Suomessa ja kansainvälisesti.

Tutkimuksesta ja osaamisesta yritystoiminnaksi

Vuonna 2015 TTY:llä:

  • 12 perustettua tutkimuslähtöistä yritystä
  • 20 perustettua osaamis- ja opiskelijalähtöistä yritystä
  • 14 aktiivista tutkimustulosten kaupallistamishanketta
  • 22 patenttihakemusta, jossa TTY on hakijana tai joka perustuu TTY:n tutkimukseen
  • 3 myönnettyä patenttia
  • 58 keksintöilmoitusta.
 

Teksti: Leena Koskenlaakso
Kuva: Mika Kanerva

 
Kerro kaverille
Palvelurobotteja koteihin ja terveydenhuoltoon
Palvelurobotteja koteihin ja terveydenhuoltoon
2/2016
Palvelurobotteja koteihin ja terveydenhuoltoon
TTY:n yritysyhteistyö uudelle tasolle
TTY:n yritysyhteistyö uudelle tasolle
2/2016
TTY:n yritysyhteistyö uudelle tasolle
Sukeltajarobotit tutkimaan vedellä täyttyneitä kaivoksia
Sukeltajarobotit tutkimaan vedellä täyttyneitä kaivoksia
2/2016
Sukeltajarobotit tutkimaan vedellä täyttyneitä kaivoksia
Kursseilla opittu tosielämän testiin Yritysapprossa
Kursseilla opittu tosielämän testiin Yritysapprossa
2/2016
Kursseilla opittu tosielämän testiin Yritysapprossa
Jukka Pekkasesta TUT Industry Professor
Jukka Pekkasesta TUT Industry Professor
2/2016
Jukka Pekkasesta TUT Industry Professor
Uusi rehtori Mika Hannula: Tampere3 nostaa tamperelaiset korkeakoulut uuteen viiteryhmään
Uusi rehtori Mika Hannula: Tampere3 nostaa tamperelaiset korkeakoulut uuteen viiteryhmään
2/2016
Uusi rehtori Mika Hannula: Tampere3 nostaa tamperelaiset korkeakoulut uuteen viiteryhmään
TTY:tä on ollut ilo luotsata
TTY:tä on ollut ilo luotsata
2/2016
TTY:tä on ollut ilo luotsata
Yliopistoissa tarvitaan itsevarmaa asennetta
Yliopistoissa tarvitaan itsevarmaa asennetta
2/2016
Yliopistoissa tarvitaan itsevarmaa asennetta
Teknologialla on pimeä puoli
Teknologialla on pimeä puoli
2/2016
Teknologialla on pimeä puoli
Opiskelijaetuna maksuton 3D-tulostus
Opiskelijaetuna maksuton 3D-tulostus
2/2016
Opiskelijaetuna maksuton 3D-tulostus
Avoimuus on valttia tieteessä
Avoimuus on valttia tieteessä
2/2016
Avoimuus on valttia tieteessä
SEFI kokoaa insinöörikoulutuksen asiantuntijat Tampereelle
SEFI kokoaa insinöörikoulutuksen asiantuntijat Tampereelle
2/2016
SEFI kokoaa insinöörikoulutuksen asiantuntijat Tampereelle
Kotonaan krikettikentällä
Kotonaan krikettikentällä
2/2016
Kotonaan krikettikentällä

Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.

Käyntiosoite:
Korkeakoulunkatu 10,
33720 Tampere

Postiosoite:
PL 527, 33101 Tampere

Puhelinvaihde:
03 311 511
ma–pe kello 8–16.15
kesällä ma–pe 8–15.45

Virallinen sähköpostiosoite:
tty.asiointi@tut.fi