3/2015

TTY:n historiateos kertoo käytännön ja teorian erottamattomasta liitosta

Martti Häikiö

 

Yksi TTY:n 50-vuotisjuhlavuoden kohokohdista oli yliopiston historiateoksen julkistaminen lukuvuoden avajaisten yhteydessä syyskuussa.

 

TTY:n 50-juhlavuoden kohokohtia on ollut yliopiston historiateoksen julkistus. Professori Martti Häikiön kirjoittama ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantama teos sai nimekseen ”Hyöty ja tiede. Tampereen teknillisen yliopiston historia 1965–2015”.

Historiateoksessa nostetaan esiin yliopistossa tehtyjen useiden innovaatioiden ja tieteenalojen kehitysvaiheet sekä TTY:n suhteet yritysmaailmaan. Huomiota kiinnitetään tärkeimpiin käännekohtiin ja keskeisiin vaikuttajiin.

Professori Martti Häikiö, miten yliopiston 50-vuotisjuhlan kunniaksi tilattu historiateos on syntynyt?
Historiateokseen tarvitaan rakenneidea ja hyvät alkuperäislähteet. Rakenteen osalta halusin esitellä enemmän tiedettä kuin hallintoa, rahoja ja rakennuksia. Siis erityisesti uusien tieteenalojen syntyä. Yliopiston arkisto oli erinomaisessa järjestyksessä, minkä lisäksi tein haastatteluja ja sain monipuolista apua yliopiston hallinnolta. Työ kesti 40 kuukautta. Minun tapani tehdä työtä on rakentaa ensin peruskronologia tärkeimmän alkuperäisen lähdesarjan avulla. Tässä tapauksessa se oli yliopiston hallituksen asiakirja-aineisto, jota Anturi-lehti ja muu tiedotusaineisto hyvin täydensi. Näin jäsentyvät käännekohdat ja painopisteet, joita sitten syvennetään muilla lähteillä.

KUKA: Martti Häikiö, 65 v.

  • Koulutus: valtiotieteen tohtori 1976, Väitöskirja Suomi Englannin politiikassa 1939–40. Jatko-opintoja Oxfordin Wolfson Collegessa kolme vuotta. Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti vuodesta 1978, professorin arvonimi 2008.
  • Työura: Helsingin yliopiston assistentti ja tiedotuspäällikkö, lehti- ja järjestömies ja vuodesta 1994 päätoiminen tilaushistorioiden kirjoittaja (mm. Nokia, Alko, Hankkija-Novera, Radiolinja, seuraavaksi tulossa Helsingin kaupungin tilaama Tiedon metropoli. Tutkimuksen, opetuksen ja tiedonvälityksen Helsinki 1945–2010). Oli mukana Suomen Kansallisbiografian päätoimittajana 14 vuotta ja kirjoitti myös kansallisrunoilija V. A. Koskenniemen laajan elämäkerran.
  • Asuu: Helsingissä, meloo Sipoossa ja Savossa.
  • Perhe: puoliso Tiedekeskus Heurekan rakentaja ja insinööriopiskelijoiden fysiikan opettaja Tytti Varmavuo-Häikiö, kaksi villakoiraa Valo ja Lumo (maailmankaikkeus koostuu säteilystä ja materiasta), kolme aikuista poikaa edellisestä avioliitosta, kaksi pojanpoikaa.
  • Harrastukset: melonta (perheessä 6 kajakkia), sulkapallo, valokuvaus ja puoluepolitiikka (ei ole demokratiaa ilman puolueita).
  • OHO! On mukana Suomen valtiollisen itsenäistymisen 100-vuotisjuhlavuoden hallituksessa ja valmistelee nettisivustoa Svinhufvud ja Suomen itsenäisyyden tekijät ja vaiheet.
 

Vain panostamalla teknillisiin yliopistoihin Suomen talous voi nousta.

 

Mitä pidät TTY:n historian keskeisimpinä taitekohtina?
Taitekohtien mukaan teos on jaettu kolmeen pääjaksoon: itsenäistymisvaihe 1965–1974, teollisuuden korkeakoulu 1975–1992 sekä tiede ja kansainvälisyys 1993–2015.

Hyöty ja tiede -kirjan kansi

 

Historiateosta voi tilata SKS:n verkkokaupasta.

 

Keitä haastateltavia ja merkkihenkilöitä sinulle jäi erityisesti mieleen?
Yliopiston historian ytimessä ovat ideat eli ihmiset. Henkilöhaastattelut ovat historiankirjoittamisen tärkeä elävöittäjä. Parhaiten jäi mieleen digitaalisen signaalinkäsittelyn isä Yrjö Neuvo, jonka työn kuvauksesta kasvoi yhdessä Essi Ylitalon kanssa kirjoittamani erillinen teos Bit Bang. Yrjö Neuvo ja digitaalinen kumous (SKS 2013). Yliopiston historiateoksessa on lisäksi pienoiselämäkerrat materiaaliopin Pentti Kettusesta, biohajoavien materiaalien kehittäjästä Pertti Törmälästä, optoelektroniikan gurusta Markus Pessasta, hydrauliikan Matti Vileniuksesta ja pienempiä kuvauksia monista muista eturivin tiedemiehistä. Hallintopuolelta rehtoreiden lisäksi haluan mainita hallintojohtaja Seppo Loimion, jonka dynaaminen ote vei yliopistoa eteenpäin. Muistan energisen ja taitavan Osmo Hassin jo 1970-luvun korkeakoulutaisteluista. Osmosta oli apua historiateoksen laatimisessa. Mieleen jäivät myös jo edesmennyt arkkitehtiosaston perustaja Erkki Helamaa sekä Hervannan kampusalueen ”löytäjä” järjestelypäällikkö eli Paavo ”Jäpä” Korhonen.

Mikä yllätti eniten?
Insinööritieteiden luonteva ja monitasoinen yhteistyö elinkeinoelämän kanssa johti jopa kirjan nimen muuttamiseen: Hyöty ja tiede kuvaa käytännön ja teorian erottamatonta liittoa. Löytyi paljon huikean kiinnostavia tiedemiehiä, mutta kirjan tila loppui kesken. Yliopiston arkistossa ovat professuurien täyttömapit hakemuksineen, lausuntoineen ja valituksineen. Niiden avulla tieteenalojen historiaa voisi syventää vielä paljon.

Muuttuiko käsityksesi TTY:stä kirjoittamisen aikana?
Yhdyn emeritusprofessori Martti Tiuriin siinä, että vain panostamalla teknillisiin yliopistoihin Suomen talous voi nousta. Perusteluksi riittää, kun katsoo Tamperetta ja Pirkanmaata ennen ja jälkeen TTY:n. Koko elinkeinoelämä on perusteellisesti uudistunut ja siinä TTY:llä on ollut todella suuri merkitys.

Millaisena näet TTY:n tulevaisuuden?
Historioitsija ennustaa katsomalla taaksepäin. Tähän saakka menestystä on tuonut joustava uusiutuminen eli tilan antaminen uusille tieteenaloille ja menestyvien alojen vahva tukeminen. Esimerkiksi sopii vaikka tietotekniikka, jota ei yliopistossa alkuun ollut ja joka nyt on valtavirtaa. Myös tiivis yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on menestysresepti.

Teksti: Katja Ayres
Kuva: Mauri Ratilainen

 
Kerro kaverille
Kerro kerro sensorein, ken on meistä tervein?
Kerro kerro sensorein, ken on meistä tervein?
3/2015
Kerro kerro sensorein, ken on meistä tervein?
Ylevän hykerryttävä juhlakantaatti sai ensiesityksensä
Ylevän hykerryttävä juhlakantaatti sai ensiesityksensä
3/2015
Ylevän hykerryttävä juhlakantaatti sai ensiesityksensä
Avajaisviikko Tampereen valoista Kampusfestiin
Avajaisviikko Tampereen valoista Kampusfestiin
3/2015
Avajaisviikko Tampereen valoista Kampusfestiin
Mitä digitaalinen jalanjälkesi paljastaa terveydestäsi?
Mitä digitaalinen jalanjälkesi paljastaa terveydestäsi?
3/2015
Mitä digitaalinen jalanjälkesi paljastaa terveydestäsi?
Myös työturvallisuutta pitää johtaa
Myös työturvallisuutta pitää johtaa
3/2015
Myös työturvallisuutta pitää johtaa
Tampere3 - tekemistä vaille valmis
Tampere3 - tekemistä vaille valmis
3/2015
Tampere3 - tekemistä vaille valmis
Autolla Nepaliin ja muut toteutuneet unelmat
Autolla Nepaliin ja muut toteutuneet unelmat
3/2015
Autolla Nepaliin ja muut toteutuneet unelmat
Tiedon jakaminen innostaa kemian opettajaa
Tiedon jakaminen innostaa kemian opettajaa
3/2015
Tiedon jakaminen innostaa kemian opettajaa
Paita mittaa sydämen toimintaa
Paita mittaa sydämen toimintaa
3/2015
Paita mittaa sydämen toimintaa

Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.

Käyntiosoite:
Korkeakoulunkatu 10,
33720 Tampere

Postiosoite:
PL 527, 33101 Tampere

Puhelinvaihde:
03 311 511
ma–pe kello 8–16.15
kesällä ma–pe 8–15.45

Virallinen sähköpostiosoite:
tty.asiointi@tut.fi