Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.
Hyvä työturvallisuuden johtaminen on tutkija Sari Tappuran lempiaihe. Hän on kesällä jättänyt aihetta käsittelevän väitöskirjansa käsikirjoituksen esitarkastukseen. Millaista hyvä työturvallisuuden johtaminen sitten on?
Diplomi-insinöörinä Sari Tappura tarkastelee työterveyden ja työturvallisuuden johtamista osana esimiehen roolia ja osaamista, ei niinkään persoonaa. Hän näkee työterveyden ja työturvallisuuden johtamisen yhtenä johtamisen kompetenssialueena, joka on osa esimiesten rekrytointia, perehdyttämistä sekä osaamisen arviointia ja kehittämistä. Tappura korostaa, että työterveyden ja työturvallisuuden johtamista ei ole tarpeen kehittää irrallaan muusta johtamisesta, vaan huomioida, että henkilöstön fyysisen ja henkisen terveyden näkökulma on mukana arkijohtamisessa.
– Paremmalla johtamisella voidaan saada positiivisia vaikutuksia sekä tuloksellisuuteen että työterveyteen ja -turvallisuuteen, tiivistää Sari Tappura.
Esimies kohtaa työssään jatkuvasti työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyviä haasteita. Esimieheltä vaaditaan jatkuvaa tehtävien priorisointia ja työkuormituksen arviointia. Henkilösuhteet voivat aiheuttaa ristiriitoja. Joskus työkäyttäytyminen voi olla epäasiallista. Esimiehen pitäisi seurata, tukea ja puuttua, mutta hän ei saa aina tietoa sairauspoissaoloista tai työkyvyn heikkenemisestä.
– Esimiesten työkuorma ja vastuu on usein valtava. Missioni on tukea esimiehiä työterveyden ja työturvallisuuden johtamisessa, jotta esimiehet saisivat välineitä myös oman työkuormansa helpottamiseksi.
Esimiehen ensisijainen tuki työterveyden ja työturvallisuuden johtamisessa on oma esimies. Tukea voi saada myös muilta esimiehiltä ja esimerkiksi oman yksikön johtoryhmältä. Ongelmatilanteissa tukea antavat myös henkilöstö- ja työsuojelupäälliköt sekä työterveyshuolto. Tukea voi saada myös omilta alaisilta, kollegoilta muissa organisaatioissa sekä puolisolta ja ystäviltä.
– Asiantuntijaorganisaatiossa korostuu muodollinen tai epämuodollinen vertaisryhmä, johon esimiehet kokevat kuuluvansa. Siinä voidaan tarvittaessa purkaa kokemuksia ja saada näkökulmia hankaliin asioihin.
Tärkeää olisi varmistaa, että organisaatiossa on yhtenäiset käytännöt työterveyden ja työturvallisuuden johtamisen tueksi. Näitä ovat esimerkiksi vastuiden määrittely, esimieskoulutus, etätyökäytäntö, varhaisen tuen malli, yksikköpalaverit ja kehittämispäivät.
Esimies voi johtaa monella tyylillä. Jämäkkä johtamistapa korostuu riskialttiissa työympäristössä. Esimies vaatii määriteltyä toiminnan tasoa ohjeiden mukaan. Esimies seuraa tekemistä aktiivisesti ja ennakoivasti. Hän seuraa työtapojen turvallisuutta, antaa palautetta, puuttuu turvattomiin työtapoihin ja antaa tarvittaessa sanktioita.
Kannustava johtamistapa sitouttaa työntekijöitä osallistumaan turvallisuustyöhön. Johtaminen on mentoroivaa ja opastavaa. Esimies on esikuva, joka rakentaa luottamusta ja kunnioitusta omalla toiminnallaan. Työpaikalla vallitsee välittämisen kulttuuri.
– Tutkimusten mukaan asiantuntijaorganisaatiossa pidetään tärkeänä arvostavaa ja välittävää johtamistapaa, jossa puhutaan kauniisti ihmisistä, ollaan ystävällisiä ja kohteliaita toisille. Siis ihan asiallisen työkäyttäytymisen perusasioita.
Sari Tappura muistuttaa palautteen ja kannustuksen merkityksestä hyvän ilmapiirin luomisessa. Sanallinen tunnustus on tarpeen, ja se on edullista.
TTY:n kaltaisessa asiantuntijaorganisaatiossa moni voi kokea joutuneensa esimiestehtävään pakosta tai sattumalta. Tappura kuitenkin muistuttaa, että esimiehen rooli on yksi työtehtävä, josta saadaan palkkaa. Organisaatioissa pitäisi tukea esimiehiä myös työterveyden ja työturvallisuuden johtamisessa. Esimerkiksi esimieskoulutusta esimiehen vastuista, hyvästä johtamistavasta ja organisaation käytännöistä tulisi edellyttää kaikilta esimiehiltä.
Työsuojelupäivillä oli osallistujia 14 organisaatiosta.
Sari Tappura luennoi työturvallisuuden johtamisesta yliopistojen vuosittaisilla työsuojelupäivillä, jotka pidettiin TTY:llä 20.–21.8.2015. Päivien luennoitsijoista oli suuri osa TTY:n omia asiantuntijoita. Jouni Kivistö-Rahnasto puhui riskienhallinnasta pintaa syvemmältä, Leena Korpinen sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutuksista, Toni Hyytinen työnantajan roolista vapaa-ajan turvallisuuden edistäjänä ja Jari Paranko työturvallisuuden kannattavuusvaikutusten mittaamisesta.
– TTY:n vahvuus työturvallisuuden edistäjänä tulee 40-vuotiaasta, alun perin työsuojelutekniikan laitoksena alkaneesta, turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksiköstä. Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu on valmistuneiden määrän perusteella Suomen merkittävin turvallisuuden ylintä opetusta antava yksikkö. Olennainen osa toimintaa on tutkimustyö sekä turvallisuustiedon tuottaminen ja levittäminen, kertoo TTY:n työsuojelupäällikkö Markku Leppänen.
Yliopistojen työsuojelupäivät järjestettiin 31. kerran. Päiville osallistui 75 henkilöä 14 eri yliopistosta tai yliopistojen toimintaan oleellisesti liittyvästä organisaatiosta.
