1/2015

Teollisen kilpailukyvyn puuttuva palanen

Mircea Guina

 

Kolumnisti professori Mircea Guina johtaa puolijohdeteknologian kehitystyötä TTY:n optoelektroniikan tutkimuskeskuksessa. Hänen tutkimusryhmänsä on kehittänyt mm. puolijohdelasereita, jolla voidaan tuottaa keltaista laservaloa.

 

Yksi teknillisten yliopistojen tärkeimmistä tehtävistä on teollisen kilpailukyvyn parantaminen. Perusrahoituksesta kilpailtaessa tämä tehtävä jää kuitenkin taka-alalle, kirjoittaa professori Mircea Guina.

Ylipistojen nykyinen rahoitusmalli painottaa tutkimusta ja opetusta. Rahoitukseen vaikuttavat pääasiassa kolme seikkaa: julkaisujen määrä ja laatu, valmistuvien opiskelijoiden määrä sekä kansainvälinen liikkuvuus. Teollisen kilpailukyvyn kasvua kuvaavia – koko yhteiskuntaamme hyödyttäviä – mittareita, kuten luodut työpaikat, tuottavuuden nousu ja tutkimustulosten kaupallistaminen ei sen sijaan juurikaan huomioida. Nämä niputetaan yhteen epämääräisen yhteiskunnallinen vaikuttavuus -termin alle. Termiä viljellään strategioissa mutta sen sisältöä ei kuitenkaan mitata rahoitusta jaettaessa.

Teknillisille yliopistoille perustutkimus ja teollisuuden projektit ovat yhtä tärkeitä. Perustutkimus luo pohjaa pitkäjänteiselle kehitystyölle, mutta sovellukset ovat innovaatioyhteiskunnassa todellinen menestyksen mittari. Siksi rahoitusmalleja, jotka huomioivat myös teollisen kilpailukyvyn lisäämisen, kannattaisi kehittää tiedepolitiikan korkeimmalla tasolla.

Tärkeitä edistysaskeleita voidaan kuitenkin ottaa myös paikallisesti. Rahoituskriteereihin voitaisiin sisällyttää esimerkiksi Tekesin TUTLI (Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa) -hankkeiden tulokset, yritysrahoituksen volyymi, uudet tohtorit, jotka työllistyvät yrityksiin tai syntyneet start-up-yritykset. Yliopistot voisivat tukea teollista kilpailukykyä myös start-up-toiminnan kautta, esimerkiksi tarjoamalla siemenrahoitusta lupaavimmille yrityksille niiden ensimmäisen elinvuoden aikana.

Vaikka uudet kasvuyritykset ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä, yksittäiselle laitokselle tai professorille tutkijoiden perustama spin-off aiheuttaa ylimääräistä työtä, sillä yrityksen mukana lähtee usein osaavia ihmisiä, joiden tilalle tarvitsee kouluttaa uusia tutkijoita. Jos lähtijöitä on useita, saattaa tulla jopa konkreettista osaamisvajetta, jota ei voida paikata nopeasti. Ongelma koskee erityisesti sellaisia tekniikan tai esimerkiksi lääketieteen aloja, joissa teknologian kehittäminen itsessään kestää kauan ja joissa siten myös henkilöstöön on sijoitettu pitkäjänteisesti. Tässä suhteessa esimerkiksi spin-off-yrityksestä saatavat tulospisteet kannustaisivat professoreita miettimään spin-off-toimintaa, vaikka se veisikin heiltä hyviä tutkijoita.

Kaiken kaikkiaan Suomen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa yliopistojen roolia teollisen kilpailukyvyn tukijana kannattaisi vahvistaa. Tämä ei kuitenkaan toteudu, mikäli yhteiskunnallista vaikuttavuutta ei kyetä arvioimaan ja sisällyttämään rahoituskriteereihin. Strategisten tavoitteiden ja toiminnan tulosten välistä suhdetta kuvaakin hyvin sanonta ”sitä saat, mitä mittaat” ja toisaalta ”sitä et saa, mitä et mittaa”.

 
Kerro kaverille
Nyt nähdään puu metsältä
Nyt nähdään puu metsältä
1/2015
Nyt nähdään puu metsältä
Tavoitteena U-käännös: Tuotanto takaisin Suomeen, mutta uudenlaisena
Tavoitteena U-käännös: Tuotanto takaisin Suomeen, mutta uudenlaisena
1/2015
Tavoitteena U-käännös: Tuotanto takaisin Suomeen, mutta uudenlaisena
TTY:lle tekniikan pedagogiikan professuuri
TTY:lle tekniikan pedagogiikan professuuri
1/2015
TTY:lle tekniikan pedagogiikan professuuri
Viidelle TTY-läiselle kannustuspalkinnot
Viidelle TTY-läiselle kannustuspalkinnot
1/2015
Viidelle TTY-läiselle kannustuspalkinnot
Mitä yhteistä on laskentatoimella ja oranssikahvaisilla puutarhasaksilla?
Mitä yhteistä on laskentatoimella ja oranssikahvaisilla puutarhasaksilla?
1/2015
Mitä yhteistä on laskentatoimella ja oranssikahvaisilla puutarhasaksilla?
Vastaisku Aasian halvoille tekstiilipajoille?
Vastaisku Aasian halvoille tekstiilipajoille?
1/2015
Vastaisku Aasian halvoille tekstiilipajoille?
Negatiivisista tunteista tuulta purjeisiin
Negatiivisista tunteista tuulta purjeisiin
1/2015
Negatiivisista tunteista tuulta purjeisiin
Akateemista kyykkää 50 vuotta
Akateemista kyykkää 50 vuotta
1/2015
Akateemista kyykkää 50 vuotta
Kutosluokkalaiset TTY:n rehtorina, professorina ja tutkijana
Kutosluokkalaiset TTY:n rehtorina, professorina ja tutkijana
1/2015
Kutosluokkalaiset TTY:n rehtorina, professorina ja tutkijana
Vie tiede someen, se kannattaa
Vie tiede someen, se kannattaa
1/2015
Vie tiede someen, se kannattaa
Miro Erkintalo muuttaisi paitsi tutkimuksellaan maailmaa, myös tutkimusmaailmaa
Miro Erkintalo muuttaisi paitsi tutkimuksellaan maailmaa, myös tutkimusmaailmaa
1/2015
Miro Erkintalo muuttaisi paitsi tutkimuksellaan maailmaa, myös tutkimusmaailmaa
Toiminnalliset pinnat tekevät materiaaleista monikäyttöisiä
Toiminnalliset pinnat tekevät materiaaleista monikäyttöisiä
1/2015
Toiminnalliset pinnat tekevät materiaaleista monikäyttöisiä
Verkostoituminen vauhdittaa meriteollisuutta
Verkostoituminen vauhdittaa meriteollisuutta
1/2015
Verkostoituminen vauhdittaa meriteollisuutta
Perjantaisin ratkotaan pulmia
Perjantaisin ratkotaan pulmia
1/2015
Perjantaisin ratkotaan pulmia

Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.

Käyntiosoite:
Korkeakoulunkatu 10,
33720 Tampere

Postiosoite:
PL 527, 33101 Tampere

Puhelinvaihde:
03 311 511
ma–pe kello 8–16.15
kesällä ma–pe 8–15.45

Virallinen sähköpostiosoite:
tty.asiointi@tut.fi