1/2015

Tavoitteena U-käännös: Tuotanto takaisin Suomeen, mutta uudenlaisena

Miia Martinsuo

 

Professori Miia Martinsuo TTY:n teollisuustalouden laitokselta kannustaa suomalaisia yrityksiä uudistamaan vanhaa ja katsomaan rohkeasti eteenpäin. – Meillä on paljon vahvuuksia, joista voimme olla ylpeitä. Niiden varaan voi rakentaa, ja niitä kannattaa vahvistaa.

 

Suomalainen teollisuus on siirtänyt valmistusta ulkomaille halvempien resurssien perässä, mutta nyt suunta halutaan saada kääntymään. Miksei muu maa ollutkaan mansikka?

Monet suomalaiset yritykset ovat viime vuosina hakeneet halvempaa tuotantoa ja tehokkuutta maista, joissa on saatavilla edullisia resursseja – ihmisiä, laitteita tai raaka-aineita. Miksei ulkomaille siirtyminen ole aina tuonut haluttua kilpailuetua?

– On oivallettu, että valmistuksen muualle siirtäminen ei olekaan ilmaista eikä ympäristöystävällistä. Siirtokustannusten lisäksi yritykset ovat kohdanneet ongelmia laadun kanssa. Ulkomaille siirto ei myöskään ole on/off-asia, vaan vie aikaa ja voi vaatia monia operaatioita, sanoo professori Miia Martinsuo TTY:n teollisuustalouden laitokselta.

– Kaikki tämä aiheuttaa kustannuksia, joita ei ole ennakoitu. Silloin tavoiteltu säästö ei toteudukaan.

Ongelmia paikallisen osaamisen kanssa

Tuotannon kotimaasta pois siirtäminen eli niin sanottu offshoring koskee myös tuotekehitystä ja palvelutuotantoa. Ohjelmistokehitystä on pystytty ulkoistamaan kaukomaille, mutta palveluissa kohdataan Martinsuon mukaan usein paikallisia ongelmia, joita ei ole pystytty ennakoimaan.

– Asiakkaat tahtovat tulla palvelluiksi omalla kielellään, ja asiakaspalvelukeskuksissa törmätään usein kulttuurien välisiin eroihin.

– Moni yritys on olettanut, että on halvempaa ulkoistaa ulkomaille, mutta oikeanlaista osaamista ei aina löydykään. Osaaminen ei kehity käskemällä, vaan siihen pitää investoida. Nousevan paikallisen palkkatason takia osaavan työvoiman palkkaaminen on myös kalliimpaa kuin luultiin, Martinsuo selittää.

Viisi keinoa tuotannon palauttamiseksi kotimaahan

Professori Miia Martinsuo ehdottaa viittä keinoa, joilla tuotantoa saataisiin palautettua takaisin Suomeen. Niiden avulla voidaan lisätä valmistavan teollisuuden kilpailukykyä:

  1. Yritysten tulisi kokeilla ja ottaa käyttöön radikaaleja innovaatioita, jotka tehostavat niiden tuotantoa. Teolliseen internetiin liittyvät tietotekniset sovellukset ja innovaatioekosysteemit eli tiivis yhteistyö laitevalmistajien, operaattorien, palveluntuottajien ja sovelluskehittäjien välillä ovat hyviä esimerkkejä tästä.

  2. Valmistamiseen voi yhdistää palvelullistamisen. Hyödykkeet pitäisi nähdä palvelun aiheena. Kun tehdään laite, pitäisi samalla tarjota sille myös huolto-, kunnossapito-, tehostus- ja optimointipalveluita. Monet yritykset ovat tämän jo oivaltaneet.

  3. Asioita voi tehdä uudella tavalla ― verkostoitumalla. Monesti jumiudutaan siihen, että yksi yritys tekee kaiken ja muut ovat sen kilpailijoita, mutta tulevaisuudessa pitäisi löytää ja hyödyntää verkostojen mahdollisuudet. Yrityksellä voi olla useita erilaisia verkostorooleja eri kumppaneiden kanssa, ja nykyinen informaatioteknologia mahdollistaa jo yritysverkostojen sujuvan yhteistyön.

  4. Tuotannollisen työn voi tehdä mielekkäämmäksi erilaisilla työjärjestelyillä.

  5. Tuotantoa tehostavien innovaatioiden kehittämiseen tulisi investoida. Tekesillä ja Sitralla on tässä avainrooli.
 

Olkaamme ylpeitä vahvuuksistamme

Yritysten olisi Martinsuon mukaan nyt aika kääntää katseet takaisin kotimaahan ja oivaltaa, mikä Suomessa on hyvää. Ne voisivat vaihteeksi miettiä, mitä hyvää ne voisivat tehdä suomalaiselle yhteiskunnalle.

– Meillä on paljon vahvuuksia, joista voimme olla ylpeitä. Niiden varaan voi rakentaa, ja niitä kannattaa vahvistaa sekä uudistaa rohkeasti. Suomessa on panostettu paljon osaamisen kehittämiseen. Täältä löytyy päteviä ihmisiä ja laadukasta työn jälkeä. Meillä on runsaasti luonnonvaroja ja uniikkia osaamista monelta erikoisalalta. Sen lisäksi meillä on hyvät verkostot niin länteen kuin itään, Martinsuo listaa.

Professori Heikki Mattila TTY:n materiaaliopin laitokselta on samoilla linjoilla Martinsuon kanssa:

– Yritysten sosiaaliseen ja yhteiskuntavastuuseen on jo painetta. Kaikkea tuotantoa ei voi siirtää ulkomaille.

Mattila vetää TTY:llä EU-rahoitteista FromROLLtoBAG-projektia, jossa kehitetään uusia tapoja tuoda vaateteollisuutta takaisin Suomeen ja Eurooppaan.

Ei pidä lannistua, vaan ryhtyä rohkeasti hommiin

Me suomalaiset olemme usein pessimistisiä ja vähättelemme helposti omaa osaamistamme. Suomalaisten asenteissa olisikin Martinsuon mielestä tarkistamisen varaa.

– Emme ole globaalin kilpailun uhreja, vaan me voimme luoda parempaa ja kestävämpää tulevaisuutta yhdessä. Pitää rohjeta uudistaa vanhaa ja katsoa eteenpäin.

– Meillä on valtavasti tietoliikenneosaamista, joten miksi lannistua yritysten omistusjärjestelyjen muutoksesta tai kovenevasta kilpailusta? Ja vaikka elämme ajassa, jossa on ympäristöuhkia, niiden alle ei pidä nujertua. Pitää keksiä keinoja, joilla uhat ja ongelmat ratkaistaan kestävällä tavalla. Me itse kannamme vastuun suomalaisen yhteiskunnan menestymisestä.

Martinsuo peräänkuuluttaa myös sinnikkyyttä.

– Start-up-yritysten pitäisi jaksaa kasvattaa bisnestä eikä myydä sitä pois heti kun mahdollista.

Laajemman perspektiivin saavuttamiseksi teknologiakoulutukseen kannattaa Martinsuon mielestä ottaa mukaan kaupallista ja yhteiskunnallista osaamista. Hän uskoo, että Tampere3-hanke eli Tampereen teknillisen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston yhteistyön tiivistäminen luo erinomaisia mahdollisuuksia uusien liiketoimintakonseptien keksimiseen.

Palveluista lisäpuhtia liiketoimintaan

Monet suomalaiset yritykset ovat oivaltaneet, että teknologiakeskeistä liiketoimintaa kannattaa täydentää esimerkiksi tarjoamalla asiakkaille palveluita.

– TTY:n teollisuustalouden laitoksella tutkitaankin sitä, millaista osaamista teknologiayritysten tulee hankkia, jotta ne voisivat uudistaa liiketoimintaansa palveluiden avulla. Teemme tutkimusta yhteistyössä muun muassa metallituote- ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymän FIMECCin Future Industrial Services -ohjelmaan osallistuvien yritysten kanssa, Martinsuo kertoo.

TTY osallistuu myös vastikään käynnistyneeseen FIMECCin Service Solutions for Fleet Management -tutkimusohjelmaan. Siinä selvitetään millaisia palvelujärjestelmiä ja reaaliaikaisia ohjaustapoja tarvitaan, jotta teollisen internetin laitteiden hallintapalveluista voidaan luoda kestävää liiketoimintahyötyä yritysverkostoissa.

– Teollisen internetin ja muiden tuotannollisten uudistusten hyöty toteutuu parhaiten, jos asiakasarvoa tuotetaan sekä tavaroilla että palveluilla, Martinsuo korostaa.

Tilanneselvitys valmistuksen kotiuttamisesta tekeillä

TTY, Lundin yliopisto sekä University of Southern Denmark ovat ryhtyneet selvittämään, miksi ja missä määrin suomalaiset, ruotsalaiset ja tanskalaiset valmistavan teollisuuden yritykset ovat siirtäneet tuotantoaan ulkomaille, ja mikä saa ne palauttamaan valmistusta takaisin Pohjoismaihin. Kotiuttamisesta käytetään nimitystä reshoring.

Tammikuussa käynnistyneessä, kaksivuotisessa ROaMING: Reshoring of Manufacturing -tutkimusprojektissa tehdään laaja kyselytutkimus valmistavalle teollisuudelle. Lisäksi tutkijat analysoivat kotimaahan tehtyjä investointeja sen valossa, miten ne tukevat tuotannon uudistumista. Tarkoituksena on Martinsuon mukaan muun muassa löytää keinoja ja mekanismeja, joilla tuotantojärjestelmän teknologiamuutosten ja yhteiskunnallisen päätöksenteon kautta voi edistää kotimaisen teollisuuden kilpailukykyä.

ROaMING-projektia vetää TTY:llä strategisen ja operatiivisen tuotannon johtamisen professori Jussi Heikkilä teollisuustalouden laitokselta.

– Tutkimme erityisesti uusia tuotantoteknologioita, liiketoiminnan ekosysteemeitä ja kannattavuutta sekä näiden kolmen vaikutusta tuotannon uudistumiseen Suomessa. Pyrimme vastaamaan kysymykseen, millä edellytyksillä tuotanto on kilpailukykyistä Suomessa, Heikkilä kertoo.

Tekes ja TTY rahoittavat projektin TTY:llä vuosina 2015–2016 toteutettavaa osaa yhteensä 710 000 eurolla.

Teksti: Leena Koskenlaakso
Kuva: Mika Kanerva

 
Kerro kaverille
Nyt nähdään puu metsältä
Nyt nähdään puu metsältä
1/2015
Nyt nähdään puu metsältä
TTY:lle tekniikan pedagogiikan professuuri
TTY:lle tekniikan pedagogiikan professuuri
1/2015
TTY:lle tekniikan pedagogiikan professuuri
Viidelle TTY-läiselle kannustuspalkinnot
Viidelle TTY-läiselle kannustuspalkinnot
1/2015
Viidelle TTY-läiselle kannustuspalkinnot
Mitä yhteistä on laskentatoimella ja oranssikahvaisilla puutarhasaksilla?
Mitä yhteistä on laskentatoimella ja oranssikahvaisilla puutarhasaksilla?
1/2015
Mitä yhteistä on laskentatoimella ja oranssikahvaisilla puutarhasaksilla?
Vastaisku Aasian halvoille tekstiilipajoille?
Vastaisku Aasian halvoille tekstiilipajoille?
1/2015
Vastaisku Aasian halvoille tekstiilipajoille?
Negatiivisista tunteista tuulta purjeisiin
Negatiivisista tunteista tuulta purjeisiin
1/2015
Negatiivisista tunteista tuulta purjeisiin
Teollisen kilpailukyvyn puuttuva palanen
Teollisen kilpailukyvyn puuttuva palanen
1/2015
Teollisen kilpailukyvyn puuttuva palanen
Akateemista kyykkää 50 vuotta
Akateemista kyykkää 50 vuotta
1/2015
Akateemista kyykkää 50 vuotta
Kutosluokkalaiset TTY:n rehtorina, professorina ja tutkijana
Kutosluokkalaiset TTY:n rehtorina, professorina ja tutkijana
1/2015
Kutosluokkalaiset TTY:n rehtorina, professorina ja tutkijana
Vie tiede someen, se kannattaa
Vie tiede someen, se kannattaa
1/2015
Vie tiede someen, se kannattaa
Miro Erkintalo muuttaisi paitsi tutkimuksellaan maailmaa, myös tutkimusmaailmaa
Miro Erkintalo muuttaisi paitsi tutkimuksellaan maailmaa, myös tutkimusmaailmaa
1/2015
Miro Erkintalo muuttaisi paitsi tutkimuksellaan maailmaa, myös tutkimusmaailmaa
Toiminnalliset pinnat tekevät materiaaleista monikäyttöisiä
Toiminnalliset pinnat tekevät materiaaleista monikäyttöisiä
1/2015
Toiminnalliset pinnat tekevät materiaaleista monikäyttöisiä
Verkostoituminen vauhdittaa meriteollisuutta
Verkostoituminen vauhdittaa meriteollisuutta
1/2015
Verkostoituminen vauhdittaa meriteollisuutta
Perjantaisin ratkotaan pulmia
Perjantaisin ratkotaan pulmia
1/2015
Perjantaisin ratkotaan pulmia

Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.

Käyntiosoite:
Korkeakoulunkatu 10,
33720 Tampere

Postiosoite:
PL 527, 33101 Tampere

Puhelinvaihde:
03 311 511
ma–pe kello 8–16.15
kesällä ma–pe 8–15.45

Virallinen sähköpostiosoite:
tty.asiointi@tut.fi