1/2015

Miro Erkintalo muuttaisi paitsi tutkimuksellaan maailmaa, myös tutkimusmaailmaa

Miro Erkintalo

TTY:n alumni Miro Erkintalo koordinoi tunnustusta saanutta laserfysiikan tutkimusta Aucklandin yliopistossa. Yhteistyö vanhan opinahjon kanssa jatkuu kansainvälisessä tutkimusryhmässä, joka selvittää muun muassa, mitä yhteistä on optiikalla ja valtamerillä.

Mitä tekemistä optiikalla on merien jättiläisaaltojen kanssa?

Meressä esiintyvä roisto-, rosvo- tai tappaja-aalto on yksittäinen, vaarallisen korkea aalto. Se saattaa syntyä tyhjästä liki tyynen merenpinnan keskellä, ja on omiaan aiheuttamaan merionnettomuuksia. Roistoaallot ovat harvinaisia, ja niiden olemassaolosta on vasta hiljattain löydetty tieteellistä todistusaineistoa. Tietyissä olosuhteissa optisessa kuidussa muodostuvat lyhyet ja voimakkaat valopulssit muistuttavat roistoaaltoja, ja niiden syntyä voidaan kuvata samoilla matemaattisilla yhtälöillä. Tämä tarkoittaa että roistoaaltojen kaltaisia ilmiöitä voidaan jossain määrin tutkia optiikan avulla, yksinkertaisesti tarkkailemalla, kuinka laservalo etenee ja muovautuu optisessa kuidussa.

KUKA: Miro Erkintalo, 28, TTY:n alumni

  • Syntyi ja kasvoi Porissa.
  • Valmistui TTY:ltä diplomi-insinööriksi lokakuussa 2009 ja tohtoriksi helmikuussa 2012.
  • Yksi TTY:n historian nuorimmista väittelijöistä. Tampereen kaupungin tiederahasto valitsi vuoden 2012 väittelijäksi, samoin Suomen Optiikan Seura.
  • Helmikuussa 2012 aloitti tutkijatohtorina Aucklandin yliopistossa Uudessa Seelannissa.
  • Nykyisin yliopistotutkijana Aucklandin yliopistossa.
  • Vuonna 2015 siirtyy vuodeksi Princetonin yliopistoon Yhdysvaltoihin vierailevaksi tutkijaksi Suomen Kulttuurirahaston post-doc pool -ohjelman tuella.
  • Tutkimuskohteisiin kuuluvat epälineaarinen kuituoptiikka, laserfysiikka, ultranopeat kuitulaserit sekä passiiviset resonaattorit, kuten valokuitu- ja mikroresonaattorit, joita voi soveltaa optisiin muisteihin ja taajuuskampoihin.
 

Mitä työhösi Aucklandin yliopistossa kuuluu?

Tutkimuksen koordinointia, artikkelien kirjoittamista ja vertaisarviointia. Varsinaisen tutkimustyön hoitavat nykyisin pääasiassa jatko-opiskelijat. Meillä on todella vahva laserfysiikan tutkimusryhmä. Tutkimme muun muassa, miten valo ja aine vuorovaikuttavat valokuiduissa sekä mikroskooppisissa resonaattoreissa, ja millaisia ilmiöitä siitä seuraa. Tutkimuskohteenamme ovat myös ultranopeat kuitulaserit, joita tehdään valokuiduista. Kehitämme näitä teollisiin sovelluksiin ja käytämme niitä erilaisten yleismaailmallisten ilmiöiden tutkimukseen. Tutkimuksen ohella luennoin perusfysiikkaa, vähän edistyneempää optoelektroniikkaa ja ohjaan opiskelijoita.

Miten kuvailisit TTY:tä ja Aucklandin yliopistoa tiedeyhteisöinä?

Aucklandin yliopistoon verrattuna TTY on paremmin organisoitu etenkin teknologisen tutkimuksen kantilta. Tämä selittynee sillä, että TTY on teknillinen yliopisto ja voi siten keskittyä koviin tieteisiin. Se mahdollistaa melko saumattoman yhteistyön eri laitosten ja koulutusohjelmien kesken. Suomessa on myös pieneen kokoonsa nähden melko kehittynyt teknologiateollisuussektori, mikä merkitsee että tutkimukseen löytyy enemmän rahaa ja motivaatiota. Uuden-Seelannin talous pohjaa pitkälti maatalouteen.

Mikä sinua tutkijana motivoi?

Motivoivaa on jos opiskelijat, kollegat ja tiedeyhteisön ulkopuolisetkin ihmiset kokevat minun tekevän hyvää työtä. On myös motivoivaa nähdä ihmisten aktiivisesti seuraavan tutkimustamme. Myös menestys motivoi, sillä se kertoo ainakin jonkun arvostavan tekemisiäsi.

Ovatko ammatilliset unelmasi toteutuneet?

Aika lailla tähän mennessä. Pystyn suuresti vaikuttamaan siihen, millaista tutkimusta ryhmäni tekee. Olen myös kiitettävästi saanut artikkelejani arvostettuihin julkaisuihin. Ensimmäinen Nature Photonics -julkaisu vuonna 2013 oli ehkä jonkinlaisen ammatillisen unelman täyttymys. Toiset unelmat ovat niin korkealentoisia, ettei niitä ihan näin varhaisessa vaiheessa uraa saavuteta.

Mitä pidät suurimpina saavutuksinasi?

Haastattelu Me Naisissa, ehdottomasti! Se on tällä alalla takuulla harvinaista.

Vakavammin, tutkijana suurin saavutus toistaiseksi on tutkimusryhmämme kehittämä menetelmä mikroresonaattoritaajuuskampojen mallinnukseen. Menetelmä mullisti koko tutkimusalan, ja parin vuoden aikana työhömme on viitattu noin sata kertaa. Tutkimusryhmämme sai tänä vuonna Aucklandin yliopiston ”Research excellence” -palkinnon, jonka luovutti Uuden-Seelannin opetusministeri. Tutkimuksemme on saanut paljon kansainvälistä huomiota, ja tänä vuonna olen esiintynyt kutsuttuna puhujana viidessä eri konferenssissa. Suuri saavutus on myös se, että olen saanut neljä kertaa peräkkäin sataprosenttisesti positiivisen luennointipalautteen opettamaltani 100 opiskelijan kurssilta. Ehkä kolme juoksemaani maratonia kuuluvat myös listalle.

Mitä työskentely ulkomailla on opettanut sinulle?

Olen oppinut koordinoimaan tutkimusta sekä kehittynyt kirjoittajana ja esiintyjänä. Kun työskentelee erilaisten ihmisten kanssa, poimii pakostikin jokaiselta jotain omaa osaamista kehittävää. Eräs kollegani on hyvin pikkutarkka artikkelien kirjoituksen ja datan visualisoimisen suhteen, ja nyt olen minäkin! Toinen kollegani on uskomaton esiintyjä, ja usein tekee luentosalissa mitä hienoimpia demonstraatioita. Olen ottanut hänestä mallia, mikä on kehittänyt minua luennoitsijana. Olen myös oppinut, että suhtautumalla työhön vähän stressittömämmin ja positiivisemmin saa paljon enemmän ja parempaa aikaiseksi.

Mitä haluaisit urallasi saavuttaa?

Jotain, millä olisi merkitystä koko ihmiskunnalle. Haluan tehdä tutkimusta, joka lopulta tekisi kaikkien ihmisten elämästä asteen mukavampaa. Toisaalta, olen myös havainnoinut, että koko akateeminen systeemi kaipaisi tehostamista. Resursseja voisi jollain tavalla ohjata paremmin tutkimukseen, joka paremmin hyödyttää ihmiskuntaa. Tällaisen muutoksen ajaminen olisi ehkä jotain, mitä haluaisin saavuttaa.

Millaiset eväät TTY antoi kansainväliselle tutkijanuralle?

Todella hyvät. TTY:ltä saamani koulutus on erinomaista kansainvälistä tasoa. Tutkijanuralleni merkittävin tekijä oli väitöskirjatyötäni ohjannut Göery Genty. Hän valmisti minut tulevalle uralle. Akateemisen systeemin kommervenkit olivat hänen ansiostaan tuttuja jo ennen muuttoani ulkomaille. Jos tällä alalla tahtoo tehdä akateemista uraa, on melkeinpä pakko lähteä keräämään kokemusta ulkomaille ainakin joksikin aikaa. Teen yhä aktiivisesti yhteistyötä Gentyn kanssa, äskettäin julkaisimme esimerkiksi review-artikkelin Nature Photonics -lehdessä ja uutta tutkimusaineistoa Nature Communications -lehdessä.

Seuraan yhä TTY:n fysiikan laitoksen ja optiikan laboratorion tekemisiä. He julkaisevat todella hyvää tutkimusta kovalla tahdilla. Jos joskus palaan Suomeen tekemään tiedettä, niin TTY on varmasti listan kärjessä. Onhan Tampere ylivoimaisesti Suomen paras kaupunki, ja TTY kaikin puolin erinomainen laitos.

Teksti: Marjut Kemiläinen
Kuva: Matt Hunt

 
Kerro kaverille
Nyt nähdään puu metsältä
Nyt nähdään puu metsältä
1/2015
Nyt nähdään puu metsältä
Tavoitteena U-käännös: Tuotanto takaisin Suomeen, mutta uudenlaisena
Tavoitteena U-käännös: Tuotanto takaisin Suomeen, mutta uudenlaisena
1/2015
Tavoitteena U-käännös: Tuotanto takaisin Suomeen, mutta uudenlaisena
TTY:lle tekniikan pedagogiikan professuuri
TTY:lle tekniikan pedagogiikan professuuri
1/2015
TTY:lle tekniikan pedagogiikan professuuri
Viidelle TTY-läiselle kannustuspalkinnot
Viidelle TTY-läiselle kannustuspalkinnot
1/2015
Viidelle TTY-läiselle kannustuspalkinnot
Mitä yhteistä on laskentatoimella ja oranssikahvaisilla puutarhasaksilla?
Mitä yhteistä on laskentatoimella ja oranssikahvaisilla puutarhasaksilla?
1/2015
Mitä yhteistä on laskentatoimella ja oranssikahvaisilla puutarhasaksilla?
Vastaisku Aasian halvoille tekstiilipajoille?
Vastaisku Aasian halvoille tekstiilipajoille?
1/2015
Vastaisku Aasian halvoille tekstiilipajoille?
Negatiivisista tunteista tuulta purjeisiin
Negatiivisista tunteista tuulta purjeisiin
1/2015
Negatiivisista tunteista tuulta purjeisiin
Teollisen kilpailukyvyn puuttuva palanen
Teollisen kilpailukyvyn puuttuva palanen
1/2015
Teollisen kilpailukyvyn puuttuva palanen
Akateemista kyykkää 50 vuotta
Akateemista kyykkää 50 vuotta
1/2015
Akateemista kyykkää 50 vuotta
Kutosluokkalaiset TTY:n rehtorina, professorina ja tutkijana
Kutosluokkalaiset TTY:n rehtorina, professorina ja tutkijana
1/2015
Kutosluokkalaiset TTY:n rehtorina, professorina ja tutkijana
Vie tiede someen, se kannattaa
Vie tiede someen, se kannattaa
1/2015
Vie tiede someen, se kannattaa
Toiminnalliset pinnat tekevät materiaaleista monikäyttöisiä
Toiminnalliset pinnat tekevät materiaaleista monikäyttöisiä
1/2015
Toiminnalliset pinnat tekevät materiaaleista monikäyttöisiä
Verkostoituminen vauhdittaa meriteollisuutta
Verkostoituminen vauhdittaa meriteollisuutta
1/2015
Verkostoituminen vauhdittaa meriteollisuutta
Perjantaisin ratkotaan pulmia
Perjantaisin ratkotaan pulmia
1/2015
Perjantaisin ratkotaan pulmia

Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.

Käyntiosoite:
Korkeakoulunkatu 10,
33720 Tampere

Postiosoite:
PL 527, 33101 Tampere

Puhelinvaihde:
03 311 511
ma–pe kello 8–16.15
kesällä ma–pe 8–15.45

Virallinen sähköpostiosoite:
tty.asiointi@tut.fi