4/2014

Bioenergia tuli jäädäkseen

Jukka Rintala

 

– Globaali kysyntä takaa, että ekologisesti kestävimpiä bioenergiamuotoja ja -polttoaineita tutkitaan ja kehitetään ympäri maailmaa, toteaa professori Jukka Rintala TTY:n kemian ja biotekniikan laitokselta.

 

Kuljetusteollisuus on toiseksi suurin kasvihuonekaasujen tuottaja EU:ssa. Yli kaksi kolmasosaa sen päästöistä tulee tieliikenteestä. Kotitalouksien, puutarhojen, teollisuuden sekä maa- ja metsätalouden tuottamat jätteet voitaisiin valjastaa kestävien biopolttoaineiden tuottamiseen.

Biopolttoainetta saadaan monista materiaaleista

Biopolttoaineteollisuus käyttää raaka-aineenaan eloperäistä, syötäväksi kelpaamatonta biomassaa, kuten

  • kotitalouksien bio- ja sekajäte
  • teollisuuden sivutuotteet
  • metsätalouden sivutuotteet
  • maatalouden sivutuotteet, kuten lanta ja olki
  • energiantuotantotarkoitukseen viljeltävät kasvit.

 

Bioenergian hyödyntämisen haasteet

  1. Kuinka paljon energiaa tulevaisuuden kaupungit käyttävät lämmitykseen, sähkötuotantoon ja liikenteeseen?

  2. Mistä raaka-aineista bioenergiaa tuotetaan? Kaikki käyttökelpoinen aines hyödynnetään.

  3. Mikä on puhtainta mahdollista energiaa? Tuuli- ja aurinkovoima ovat kestävimmät energiamuodot. Jätteestä valmistettu bioenergia on kestävää energiaa myös eettisten ja elinkaariajattelun periaatteiden kannalta.

  4. Tuleeko jätteestä kilpailua? Käyttökelpoiset jätteet hyödynnetään enenevässä määrin, ja jäte katoaa sekä sanana että sisällöllisesti.
 

EU on sitoutunut hiilen käytön vähentämiseen. Lokakuussa 2014 EU:n johtajat sopivat Eurooppa-neuvoston kokouksessa entistä tiukemman energia- ja ilmastopaketin, joka ulottuu vuoteen 2030. EU pyrkii vähentämään päästöjä 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Komission esityksessä vähintään 27 prosenttia EU:ssa kulutetusta energiasta tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen edelliseen 20 prosentin minimitasoon verrattuna.

Bioprosessitekniikan professori Jukka Rintala TTY:n kemian ja biotekniikan laitokselta näkee EU:n uudet tavoitteet vain yhtenä keinona taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

– Tavoitteet antavat jäsenmaille mahdollisuuden mukauttaa energiajärjestelmiään joustavasti kansallisten olosuhteiden ja mieltymysten mukaan. Osa maista sijoittaa aurinko- ja tuulivoimaan ja toiset ydinenergiaan, ja niiden kaikkien on panostettava energiatehokkuuden lisäämiseen.

Bioenergian rooli muuttuu

Tampereen teknillisessä yliopistossa tavoitteena on edistää kaikkein kestävimpien energiamuotojen käyttöä.

– Tutkimme useita energiateknikoita ja raaka-ainelähteitä. Liikenteen polttoaineissa niitä ovat biopolttoaineet, jotka on valmistettu erilaisista jätepohjaisista raaka-aineista. Sähköautojen ympäristömerkityksen arvioinnissa oleellista on sähkön tuotantotapa, Rintala kertoo.

Kilpailussa menestyvät ympäristölle edullisimmat ratkaisut, kuten jätepohjainen energiantuotanto, etenkin jos jätteelle ei löydy kilpailevia käyttökohteita.

Kylmien talvien maissa bioenergiaa käytetään jatkossa kiinteistöjen lämmittämiseen, mutta bioenergian rooli on muuttumassa. Tulevaisuudessa sillä tasataan tuotannon ja kysynnän vaihtelun eroja.

– Bioenergian raaka-aineiden jalostus erilaisiksi polttoaineiksi yleistyy. Tavoitteena on kattaa tuulella ja auringolla tuotetun sähkön tuotannon ja sähkön kysynnän nopeita vaihteluita. Hetkellistä uusiutuvaa ylijäämäsähköä voidaan muuttaa vaikkapa monikäyttöiseksi metaanikaasuksi ja jakaa kaasuverkon kautta.

Miksi Rintala on vakuuttunut, että maailman maat investoivat uusiutuvan energian kehittämiseen myös tulevaisuudessa?

– Koska uusiutuva energia luo työpaikkoja, vähentää riippuvuutta ulkoisista energian tuottajista, leikkaa päästöjä sekä tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää biomassaa, joka muuten päätyisi jätteeksi.

Teksti: Leena Koskenlaakso
Kuva: Petri Laitinen

 
Kerro kaverille
TTY 50 vuotta
TTY 50 vuotta
4/2014
TTY 50 vuotta
Tuleeko teollisesta internetistä ekologinen painajainen?
Tuleeko teollisesta internetistä ekologinen painajainen?
4/2014
Tuleeko teollisesta internetistä ekologinen painajainen?
Päästöt ja polttoaineenkulutus kuriin uuden testausradan avulla
Päästöt ja polttoaineenkulutus kuriin uuden testausradan avulla
4/2014
Päästöt ja polttoaineenkulutus kuriin uuden testausradan avulla
Yhteistyöstä virtaa energiatutkimukseen
Yhteistyöstä virtaa energiatutkimukseen
4/2014
Yhteistyöstä virtaa energiatutkimukseen
Professori Ulla Ruotsalainen vararehtoriksi
Professori Ulla Ruotsalainen vararehtoriksi
4/2014
Professori Ulla Ruotsalainen vararehtoriksi
Uusien professorien juhlaluennot
Uusien professorien juhlaluennot
4/2014
Uusien professorien juhlaluennot
Kolme voittajaa: yritykset, yliopisto ja yhteiskunta
Kolme voittajaa: yritykset, yliopisto ja yhteiskunta
4/2014
Kolme voittajaa: yritykset, yliopisto ja yhteiskunta
Uusia oivalluksia ja ahaa-elämyksiä insinööreille
Uusia oivalluksia ja ahaa-elämyksiä insinööreille
4/2014
Uusia oivalluksia ja ahaa-elämyksiä insinööreille
Voiko algoritmi olla energiapihi?
Voiko algoritmi olla energiapihi?
4/2014
Voiko algoritmi olla energiapihi?
Arkielämä ja globaalit ilmastohaasteet kohtaavat liikenteen tutkimuksessa
Arkielämä ja globaalit ilmastohaasteet kohtaavat liikenteen tutkimuksessa
4/2014
Arkielämä ja globaalit ilmastohaasteet kohtaavat liikenteen tutkimuksessa
Vinkkejä suunnitelmalliseen energiansäästöön
Vinkkejä suunnitelmalliseen energiansäästöön
4/2014
Vinkkejä suunnitelmalliseen energiansäästöön
Ruokaa verkosta
Ruokaa verkosta
4/2014
Ruokaa verkosta
Tolkkua puheensorinaan – kone tunnistaa äänesi melun keskeltä
Tolkkua puheensorinaan – kone tunnistaa äänesi melun keskeltä
4/2014
Tolkkua puheensorinaan – kone tunnistaa äänesi melun keskeltä
BioMediTechin tutkimus esittäytyi Research Dayssa
BioMediTechin tutkimus esittäytyi Research Dayssa
4/2014
BioMediTechin tutkimus esittäytyi Research Dayssa
Tech EMBA – aidosti uudenlaista liiketoimintaa
Tech EMBA – aidosti uudenlaista liiketoimintaa
4/2014
Tech EMBA – aidosti uudenlaista liiketoimintaa

Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.

Käyntiosoite:
Korkeakoulunkatu 10,
33720 Tampere

Postiosoite:
PL 527, 33101 Tampere

Puhelinvaihde:
03 311 511
ma–pe kello 8–16.15
kesällä ma–pe 8–15.45

Virallinen sähköpostiosoite:
tty.asiointi@tut.fi