4/2014

Arkielämä ja globaalit ilmastohaasteet kohtaavat liikenteen tutkimuksessa

Heikki Liimatainen

 

Heikki Liimatainan työskentelee tutkijatohtorina TTY:n tiedonhallinnan ja logistiikan laitoksella liikenteen tutkimuskeskus Vernessä.

 

Liikenne ja logistiikka pitävät yhteiskunnan rattaat pyörimässä ja vaikuttavat jokaisen arkeen. Myös noin viidennes kasvihuonekaasupäästöistä johtuu liikenteestä. Suomen ilmastopaneeliin valittu tutkijatohtori Heikki Liimatainen haluaa tehdä osansa, jotta Suomen liikennejärjestelmä olisi turvallinen, ympäristöystävällinen ja tehokas.

Mikä oli toiveammattisi lapsena?

Ala-asteella viihdyin koulussa lähinnä liikuntatuntien ja välituntien jalkapallomatsien takia. Silloin toiveammatti oli liikunnanopettaja.

KUKA? Tutkijatohtori Heikki Liimatainen

  • Syntynyt Jyväskylän maalaiskunnassa 5.12.1983
  • Tekniikan tohtori 2013, Tampereen teknillinen yliopisto
  • Väitöstyön aihe: Tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen tulevaisuus
  • Suomen Ilmastopaneelin jäsen (2014–2015), Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian valmisteluryhmän jäsen (2013)
  • Työskentelee tutkijatohtorina TTY:n tiedonhallinnan ja logistiikan laitoksella liikenteen tutkimuskeskus Vernessä.
  • Aikaisemmat työpaikat: kesätöitä vanhempien mansikkatilalla ja rakennusfirmassa sekä englannin opettajana Thaimaassa lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö WEC:n opiskelijatyössä
  • Harrastukset: pojan kanssa leikkiminen ja vapaaehtoistyö Jyväskylän helluntaiseurakunnassa, epäsäännöllinen liikunta, lukeminen ja elokuvien katselu
  • Perhe: vaimo ja puolitoistavuotias poika
 

Miten päädyit tekniikan alalle?

Lukiossa minulla oli erinomaiset matematiikan ja fysiikan opettajat, joten ajatukset alkoivat suuntautua luonnontieteisiin ja tekniikkaan. Opettajan työ kiinnosti, mutta jännitin silloin esiintymistä. Valinnainen taloustiedon kurssi oli myös kiinnostava ja kurssilla tehtiin logistiikkaan liittynyt tehtävä, joka jäi mieleen. Hain Helsingin ja Turun kauppakorkeakouluihin ja TTY:lle tuotantotalouteen, koska täällä oli tarjolla logistiikan pääaine. Pääsin TTY:lle papereilla, joten en vaivautunut enää lukemaan valintakokeisiin.

Väittelit vuonna 2013 TTY:stä. Mikä väitöstyösi aihe oli?

Väitöstyössä analysoin Suomen tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen kehittymistä ja ennakoin niiden tulevaisuutta.

Miten urasi on edennyt sittemmin?

Suorana väitöstyön jatkona vastaava tutkimus tehtiin johdollani myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Mielenkiintoinen kansainvälinen vertailu on saanut tilaa myös tieteellisissä julkaisuissa. Olen myös ennakoinut Suomessa käyttöönotettujen raskaiden ajoneuvoyhdistelmien vaikutuksia kuljetuksiin ja seurannut hybridibussien ja dieselbussien polttoaineenkulutuksen eroja Helsingissä, Turussa ja Tampereella.

Mitä tutkit nyt?

Tällä hetkellä olen viimeistelemässä selvitystä yhteiskunnan korvaamien henkilökuljetusten uusista toimintamalleista ja niiden kustannus- ja päästövaikutuksista. Olen myös aloittamassa Suomen Ilmastopaneelille selvitystä ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteiden potentiaaleista ja kustannuksista liikenteen osalta.

Millaista on nykyinen työsi – kuvaile ”normipäivä”

Työpäivät kuluvat pääosin kotitoimistossa Jyväskylässä. TTY:llä käyn 1–2 kertaa viikossa ja Helsingissäkin melko usein projektipalavereissa ja Ilmastopaneelin kokouksissa.
Nyt on työn alla kirjallisuusselvitys ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteistä, joten Google ja akateemiset hakukoneet ovat kovassa käytössä. Lisäksi pyöritän kymmenien tuhansien rivien aineistoja Suomen henkilöliikennetutkimuksen ja tavarankuljetustilastojen analyysissä. Keväällä minulla on kaksi kurssia luennoitavana, joten niiden valmistelussa on myös työtä.

Mikä sinua tutkijana motivoi?

Liikenne ja logistiikka ovat kirjaimellisesti elintärkeitä yhteiskunnan toimintoja, mutta niistä aiheutuu myös negatiivisia vaikutuksia liikenneonnettomuuksien, terveydelle haitallisten pakokaasupäästöjen ja kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi. Jännite jokaisen ihmisen arkipäivän liikennetarpeiden ja globaalien energia- ja ilmastohaasteiden välillä kiehtoo. Tutkimuksessa pitää ottaa aidosti huomioon kestävän kehityksen osa-alueet eli taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset.

Sinut on nimitetty Suomen ilmastopaneelin jäseneksi kaudelle 2014–2015. Mitä työskentely ilmastopaneelissa on antanut sinulle ja millaista osaamista tuot puolestasi paneeliin?

Ilmastopaneelin jäsenien erilaiset taustat luovat ainutlaatuisen kokonaiskuvan ilmastonmuutoksen haasteeseen vastaamisesta kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Paneelin kautta pysyy myös mukana poliittisen päätöksenteon käänteistä niin Suomen, Euroopan kuin maailman tasolla.

Liikenteestä aiheutuu noin viidennes kasvihuonekaasupäästöistä, joten toivon tuovani paneeliin osaamista tämän merkittävän osa-alueen päästövähennysmahdollisuuksista ja toisaalta ihmisten liikkumistarpeisiin liittyvistä reunaehdoista.

Mitä pidät suurimpina saavutuksinasi?

Tutkijanuran osalta suurimpia saavutuksia on nimitys Ilmastopaneeliin ja väitöskirja. Näitä saavutuksia tuskin olisi tapahtunut ilman tutkijavaihtovuottani Edinburghissa Heriot-Watt Universityssä logistiikan energia- ja ilmastoasioiden gurun, professori Alan McKinnonin tutkijaryhmässä. Tutkijavaihdon mahdollisti osaltaan saamani British Councilin stipendi. Sen avulla ovat opiskelleet myös esimerkiksi Jorma Ollila, Olli Rehn ja Alexander Stubb.

Yksityispuolella merkittävää oli aikani Tampereen Kristittyjen Teekkareiden eli TTY:n kristillisen opiskelijajärjestön puheenjohtajana. Tehtävässä opin työn kannalta tärkeimmät taidot esiintymisestä ja ihmisten johtamisesta. Perhettä voisi pitää saavutuksena, mutta minulle he ovat lahjoja.

Mitä haluaisit vielä urallasi saavuttaa?

Tavoitteena on professorin ura, jonka kautta voin olla juurruttamassa kestävän liikenteen ja logistiikan ajattelutapaa tulevaisuuden ammattilaisiin. Toivottavasti voin myös jatkaa työskentelyä Ilmastopaneelissa ja päästä sitä kautta vaikuttamaan päätöksentekoon Suomen liikennejärjestelmän turvallisuuden, ympäristöystävällisyyden ja tehokkuuden kehittämiseksi.

Miten kuvailisit TTY:tä tiedeyhteisönä?

Omassa yksikössäni liikenteen tutkimuskeskus Vernessä on erinomainen tekemisen meininki: nuoret tutkijat saavat tehdä kiinnostavaa ja merkityksellistä työtä. Professorini Jorma Mäntynen ja Jarkko Rantala ovat antaneet minun tehdä hyvin itsenäisesti työtä, hakea omaa paikkaani ja kasvaa vastuiden mukana.

Minua hirvittää Suomen yliopistoissa valtaa saanut brittiläisen ja amerikkalaisen yliopistokulttuurin ihannointi, jossa tutkijaa ei arvosteta ennen tohtorin tutkintoa. Tämä näkyy tohtorikoulutettava-tittelissä, tilinauhassa ja määräaikaisissa työsuhteissa. Tutkimuksen pitää olla mahdollista ja arvostettua myös ilman tohtorin tai professorin tittelin tavoittelemisen pakkoa.

Teksti: Tuuli Laukkanen

 
Kerro kaverille
TTY 50 vuotta
TTY 50 vuotta
4/2014
TTY 50 vuotta
Tuleeko teollisesta internetistä ekologinen painajainen?
Tuleeko teollisesta internetistä ekologinen painajainen?
4/2014
Tuleeko teollisesta internetistä ekologinen painajainen?
Päästöt ja polttoaineenkulutus kuriin uuden testausradan avulla
Päästöt ja polttoaineenkulutus kuriin uuden testausradan avulla
4/2014
Päästöt ja polttoaineenkulutus kuriin uuden testausradan avulla
Yhteistyöstä virtaa energiatutkimukseen
Yhteistyöstä virtaa energiatutkimukseen
4/2014
Yhteistyöstä virtaa energiatutkimukseen
Bioenergia tuli jäädäkseen
Bioenergia tuli jäädäkseen
4/2014
Bioenergia tuli jäädäkseen
Professori Ulla Ruotsalainen vararehtoriksi
Professori Ulla Ruotsalainen vararehtoriksi
4/2014
Professori Ulla Ruotsalainen vararehtoriksi
Uusien professorien juhlaluennot
Uusien professorien juhlaluennot
4/2014
Uusien professorien juhlaluennot
Kolme voittajaa: yritykset, yliopisto ja yhteiskunta
Kolme voittajaa: yritykset, yliopisto ja yhteiskunta
4/2014
Kolme voittajaa: yritykset, yliopisto ja yhteiskunta
Uusia oivalluksia ja ahaa-elämyksiä insinööreille
Uusia oivalluksia ja ahaa-elämyksiä insinööreille
4/2014
Uusia oivalluksia ja ahaa-elämyksiä insinööreille
Voiko algoritmi olla energiapihi?
Voiko algoritmi olla energiapihi?
4/2014
Voiko algoritmi olla energiapihi?
Vinkkejä suunnitelmalliseen energiansäästöön
Vinkkejä suunnitelmalliseen energiansäästöön
4/2014
Vinkkejä suunnitelmalliseen energiansäästöön
Ruokaa verkosta
Ruokaa verkosta
4/2014
Ruokaa verkosta
Tolkkua puheensorinaan – kone tunnistaa äänesi melun keskeltä
Tolkkua puheensorinaan – kone tunnistaa äänesi melun keskeltä
4/2014
Tolkkua puheensorinaan – kone tunnistaa äänesi melun keskeltä
BioMediTechin tutkimus esittäytyi Research Dayssa
BioMediTechin tutkimus esittäytyi Research Dayssa
4/2014
BioMediTechin tutkimus esittäytyi Research Dayssa
Tech EMBA – aidosti uudenlaista liiketoimintaa
Tech EMBA – aidosti uudenlaista liiketoimintaa
4/2014
Tech EMBA – aidosti uudenlaista liiketoimintaa

Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.

Käyntiosoite:
Korkeakoulunkatu 10,
33720 Tampere

Postiosoite:
PL 527, 33101 Tampere

Puhelinvaihde:
03 311 511
ma–pe kello 8–16.15
kesällä ma–pe 8–15.45

Virallinen sähköpostiosoite:
tty.asiointi@tut.fi