3/2014

Uusi tieto motivoi akatemiatutkijaa

Tutkijatohtori Soile Nymark tutkii silmän verkkokalvon ja pigmenttiepiteelikudoksen toimintaa. Työssä häntä innostaa onnistumisen riemu, kun löytää uutta, lääketiedettä eteenpäin vievää tietoa.

Soile Nymark

 

Soile Nymarkin päivään sisältyy paljon laboratoriotyötä.  Tutkimuksen tavoitteena on edistää silmän sairauksien ymmärtämistä ja uusien hoitokeinojen kehittämistä.

 

Mikä oli toiveammattisi lapsena?

Eläinlääkäri

Miten päädyit tekniikan alalle?

Matematiikka ja fysiikka olivat koulussa aina lempiaineitani. Lukioaikana selkiintyi, että lähden lukemaan ammattiin, jossa näitä tarvitaan. Äitini syöpähoitojen aikana tutustuin sairaalafyysikon työhön ja alun perin lähdin Otaniemeen TKK:lle opiskelemaan tuota ammattia varten. Opiskeluaikana kiinnostus kuitenkin johti minut vähän toiseen suuntaan ja sairaalafyysikkohaaveet jäivät.

Väittelit vuonna 2009 TKK:sta. Mikä väitöstyösi aihe oli?

Silmän näköaistinsolujen adaptaatio- ja signalointimekanismit, joita tutkin professori Ari Koskelaisen tutkimusryhmässä.

Miten urasi on edennyt sittemmin?

Lähdin väittelemisen jälkeen kahdeksi vuodeksi post-doc-tutkijaksi Yhdysvaltoihin (Boston University School of Medicine). Palasin Suomeen syksyllä 2011, kun sain mahdollisuuden jatkaa silmään ja silmäsairauksien hoitoon liittyvää tutkimusta Tampereella professori Jari Hyttisen tutkimusryhmässä. Syksystä 2012 saakka olen työskennellyt samassa ryhmässä Suomen Akatemian rahoittamana tutkijatohtorina.

KUKA: Soile Nymark, 37

  • Syntynyt Oulussa
  • Tekniikan tohtori 2009, TKK (nyk. Aalto-yliopisto)
  • Väitöstyön aihe: Fototransduktio näköaistinsoluissa: lämpötilan ja taustavalon vaikutukset, sekä sovellus mallilääkeaineen pitoisuuksien mittaamiseen
  • Työskentelee TTY:ssä elektroniikan ja tietoliikennetekniikan laitoksella professori Jari Hyttisen tutkimusryhmässä Computational Biophysics and Imaging Group (CBIG)
  • Aikaisemmat työpaikat: Teknillinen korkeakoulu ja Boston University School of Medicine, USA
  • Harrastukset: Alttoviulun soitto Tampereen akateemisessa sinfoniaorkesterissa (TASO), lenkkeily, hiihto, jumppa, lukeminen, virkkaus
  • Perhe: aviomies ja 3 lasta
 

Mitä tutkit nyt?

Tutkin silmän verkkokalvon ja verkkokalvoa hengissä pitävän pigmenttiepiteelikudoksen toimintaa sähköfysiologian ja kuvantamisen keinoin. Tavoitteenamme on tällä tavoin edistää silmän sairauksien ymmärtämistä ja uusien hoitokeinojen kehittämistä. Tutkimus on yhteistyötä Jari Hyttisen ja Tampereen yliopiston dosentti Heli Skottmanin tutkimusryhmien välillä.

Millaista on nykyinen työsi – kuvaile ”normipäivä”.

Työhöni sisältyy paljon laboratoriotyötä. Tyypillisimmillään se on tutkittavien solujen ionivirtojen mittaamista patch clamp -tekniikalla. Nämä ionikanavat toimivat terveessä solussa tietyllä tavalla ja sijaitsevat soluissa määrätyissä kohdissa. Kanavien tarkan sijainnin määritämme laboratorio-olosuhteissa esimerkiksi konfokaalimikroskopian keinoin. Laboratoriotyöhön kuuluu myös tutkittavien solujen ja solulinjojen ylläpito.

Tällä hetkellä tutkimuksen pääpaino on kantasoluista erilaistetuissa pigmenttiepiteelisoluissa, sillä näiden solujen käyttö silmäsairauksien hoidoissa näyttää hyvin lupaavalta.

Laboratoriotyön lisäksi työhöni sisältyy muun muassa mittaus- ja kuvantamistulosten analyysiä, artikkelien ja rahoitushakemusten kirjoittamista, jatko-opiskelijoiden ohjausta ja opettamista sekä kansainvälisiin konferensseihin osallistumista.

Mikä sinua tutkijana motivoi?

Tutkijana minua motivoi uusien havaintojen tekeminen sekä se onnistumisen riemu, minkä kokee kun joskus hyvinkin haastavalla mittaustekniikalla saa ongittua sellaista tietoa biologisten systeemien toiminnasta, mikä – yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten kollegojen kanssa – muuttaa tai uudistaa tutkimuskenttää ja vie lääketiedettä eteenpäin.

Olet työskennellyt post-doc-tutkijana Bostonissa. Mitä työskentely ulkomailla on antanut sinulle?

Työskentelin Boston University School of Medicinessä 2009–2011. Tämä ajanjakso oli minulle kaiken kaikkiaan hyvin tärkeä. Bostonissa näin, miten tutkimustyötä voi tehdä hyvinkin erilaisilla menetelmillä ja käytännöillä. Opin uusia mittaustekniikoita ja sain työskennellä maailmanlaajuisesti merkittävässä yliopistokaupungissa.

Tärkeimpänä antina minulle noilta vuosilta jäi kuitenkin laaja yhteistyöverkosto, joka koostuu useista oman alani eturivin tutkijoista ja tutkimusryhmistä eri puolilta Yhdysvaltoja.

Mitä pidät suurimpina saavutuksinasi?

Tutkimusurani on sen verran alkuvaiheessa, että valtavan suuria saavutuksia ei luonnollisestikaan ole vielä kertynyt. Yksi suurimmista saavutuksistani on työskentely Bostonissa ja siellä luotu yhteistyöverkoston, jonka arvo koko ajan vain korostuu. Lisäksi pidän Suomen Akatemian myöntämää tutkijatohtorirahoitusta erittäin tärkeänä saavutuksena.

Yksityishenkilönä suurimpana saavutuksena pidän sitä, että olen saanut sekä perheen että mielenkiintoisen ja stimuloivan työn. Siitä olen suunnattoman kiitollinen.

Mitä haluaisit vielä urallasi saavuttaa?

Tällä hetkellä haen kiivaasti rahoitusta, jotta voisin perustaa oman tutkimusryhmän. Lisäksi toivoisin tulevaisuudessa saavani professuuriin tähtäävän position. Tutkimuskentällä haluaisin olla mukana rakentamassa sitä kokonaisuutta, joka tulevaisuudessa mahdollistaa tällä hetkellä parantamattomien näköaistin sairauksien hoidon.

Miten kuvailisit TTY:tä tiedeyhteisönä?

Oma kokemuksen TTY:stä tiedeyhteisönä on kohtuullisen lyhyt. Sinä aikana olen kuitenkin huomannut erityisen positiivisena asiana sen, että tutkijat TTY:llä tekevät paljon yhteistyötä ja ovat hyvin yhteistyöhaluisia.

Teksti: Tuuli Laukkanen
Kuva: Mika Kanerva

 
Kerro kaverille
Keinoluumateriaalia suoraan leikkaussalin hyllyltä
Keinoluumateriaalia suoraan leikkaussalin hyllyltä
3/2014
Keinoluumateriaalia suoraan leikkaussalin hyllyltä
Biohajoava nivelimplantti kasvattaa suosiotaan maailmalla
Biohajoava nivelimplantti kasvattaa suosiotaan maailmalla
3/2014
Biohajoava nivelimplantti kasvattaa suosiotaan maailmalla
Tietokone tottelee hymyä
Tietokone tottelee hymyä
3/2014
Tietokone tottelee hymyä
Pinta pelottaa bakteeria
Pinta pelottaa bakteeria
3/2014
Pinta pelottaa bakteeria
Aivotutkimus harppaa eteenpäin EU:n jättihankkeessa
Aivotutkimus harppaa eteenpäin EU:n jättihankkeessa
3/2014
Aivotutkimus harppaa eteenpäin EU:n jättihankkeessa
Biotekniikka tehostaa uusien lääkkeiden valmistusta
Biotekniikka tehostaa uusien lääkkeiden valmistusta
3/2014
Biotekniikka tehostaa uusien lääkkeiden valmistusta
15 000 litran cocktail suoraan keuhkoihin
15 000 litran cocktail suoraan keuhkoihin
3/2014
15 000 litran cocktail suoraan keuhkoihin
Alumnien potentiaali hyötykäyttöön
Alumnien potentiaali hyötykäyttöön
3/2014
Alumnien potentiaali hyötykäyttöön
Miksi uusi vaate haisee?
Miksi uusi vaate haisee?
3/2014
Miksi uusi vaate haisee?
Yrityksen turvallisuustyö ulottuu myös vapaa-aikaan
Yrityksen turvallisuustyö ulottuu myös vapaa-aikaan
3/2014
Yrityksen turvallisuustyö ulottuu myös vapaa-aikaan
Pysäköinti muuttui maksulliseksi
Pysäköinti muuttui maksulliseksi
3/2014
Pysäköinti muuttui maksulliseksi
Tenure track -tehtävät ovat nyt avoinna
Tenure track -tehtävät ovat nyt avoinna
3/2014
Tenure track -tehtävät ovat nyt avoinna
Koska koodaaminen on joka tytön oikeus!
Koska koodaaminen on joka tytön oikeus!
3/2014
Koska koodaaminen on joka tytön oikeus!

Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.

Käyntiosoite:
Korkeakoulunkatu 10,
33720 Tampere

Postiosoite:
PL 527, 33101 Tampere

Puhelinvaihde:
03 311 511
ma–pe kello 8–16.15
kesällä ma–pe 8–15.45

Virallinen sähköpostiosoite:
tty.asiointi@tut.fi