Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.
– Robotiikkaan panostetaan paljon Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Suomessakin pitäisi mennä rohkeasti sinne, missä ei aiemmin vielä ole oltu, sanoo professori Joni Kämäräinen.
Vuonna 2050 robotit osaavat jo kommunikoida keskenään, ja roboteista koostuva jalkapallojoukkue pystyy voittamaan maailmanmestaruutta hallussaan pitävän ihmisjoukkueen. Mutta ilman robotin sisällä olevaa näköjärjestelmää tämä ei onnistu, sanoo konenäön ja hahmontunnistuksen tutkija Joni Kämäräinen.
Tämän hetken suurin haaste robottien kehittämiselle on niiden näköjärjestelmän ja tiedon käsittelyyn liittyvän ajattelun parantaminen, sanoo professori Joni Kämäräinen TTY:n signaalinkäsittelyn laitokselta.
– Silmien kautta tuleva informaatio on ihmiselle valtavan tärkeätä, ja näköjärjestelmä on aivojen suurin aktiivinen osa. Jos haluan nostaa kupin pöydältä, aivojen näköjärjestelmä kertoo, missä kuppi sijaitsee. Mutta olemme vielä tosi kaukana tilanteesta, jossa ymmärtäisimme, mitä kaikkea kupin nostaminen läikyttämättä ja pudottamatta edellyttää. Se on yksi tekoälyn Graalin maljoista, ja sen löytäjälle aukenevat kaikki ovet.
Myös robottien opettaminen pitää saada helpoksi.
– Robotille pitää voida sanoa, että tules nyt katsomaan, niin minä näytän kuinka kahvia keitetään. Sitten kun olen töissä, robotti voi harjoitella itse kahvipannulla. Se voi myös kysyä robottien oman, rinnakkaisen internetin kautta kahvinteko-ohjeita muilta roboteilta. Robotit alkavat kommunikoida toistensa kanssa ja muodostavat lopulta samanlaisen yhteisön kuin ihmisillä.
– Noin 10 vuoden sisällä meille alkaa tulla kotirobotteja. Aluksi ne ovat huvikäyttöön tarkoitettuja, mutta vähitellen niistä kehittyy arjen avustajia, jotka voivat auttaa vanhuksia ja lapsia. Lopulta niistä tulee perheenjäseniä.
– Meidän tutkimuksemme päätavoite on ratkaista kameralla kaikki ne ongelmat, joita ihminen pystyy ratkaisemaan silmillään, Kämäräinen kertoo.
Hänen tutkimusryhmäänsä työllistää Suomen Akatemian nelivuotinen tutkimushanke, jota Kämäräinen kutsuu kuvien Googleksi. Siinä kehitetään ihmismäistä tapaa havaita ja ymmärtää kuvassa näkyvät kohteet.
Tässä hankkeessa tietokone opetetaan tunnistamaan ainakin 10 000 erilaisissa kuvissa esiintyvää asiaa ja kertomaan mitä ne ovat. Kuvien Googlen avulla voi koskettaa mitä tahansa internetissä olevaa kuvaa, ja tietokone linkittää kuvassa esiintyvät ihmiset, esineet ja paikat niiden selityksiin. Tällöin voi heti saada selville kuka nainen kuvan oikeassa laidassa on, mitä hän on aiemmin tehnyt ja missä ollut.
– Ainakin Google, Facebook ja Microsoft näkevät tässä merkittävän liiketoimintamahdollisuuden. Kuvatietojen linkittämisen avulla voi luoda tarkan profiilin siitä, mistä ihminen on kiinnostunut, ja se on tärkeää markkinatietoa.
Kämäräinen johtaa yhdeksänhenkistä, konenäköä, hahmontunnistusta ja kuvien Googlea kehittävää tutkimusryhmäänsä kuin rokkibändiä.
– Kun me kaikki soitamme hyvin yhteen, meistä tulee rokkistaroja ja me ehkä pääsemme U2:n kanssa samalle keikalle.
Hän ei usko huippulahjakkuuteen, vaan huippumotivaatioon. Häntä motivoi ajatus, että jos joka päivä tekee töitä antaumuksella, jonain päivänä voi hyvällä onnella tehdä jonkun merkittävän löydön ja jättää raapaisunsa tieteen tähtikartalle.
– Todellisuudessa tieteen rokkistaroiksi ei koskaan tule 99,9 prosenttia tutkijoista, mutta sitä ei pidä ajatella. Innostuneisuus on kaiken A ja O.
Tiedemiehen homma on vähän kuin jääkiekkoa. Jos sinulle tarjotaan siirtymistä SaiPasta Tapparaan, niin varmasti siirryt.
Vielä lukiossa 1990-luvun alussa Kämäräinen aikoi hakeutua taidealalle. Tietotekniikan opiskelijoiden poikkeava ulkonäkö – pitkä tukka ja bändipaidat – teki kuitenkin heavymetal-faniin vaikutuksen ja mies päätyi opiskelemaan Lappeenrannan teknilliseen korkeakouluun. Vuonna 2013 signaalinkäsittelytieteen professuuri ja pysyvä virka Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa vaihtuivat Tenure Track -professuuriksi TTY:llä.
– Halusin siirtyä Tampereelle, koska mahdollisuudet ja resurssit täällä ovat paljon paremmat. Meillä on täällä hyviä opiskelijoita ja todella kansainvälinen ilmapiiri.
– Tiedemiehen homma on vähän kuin jääkiekkoa. Jos sinulle tarjotaan siirtymistä SaiPasta Tapparaan, niin varmasti siirryt. Ja jos Tapparasta on mahdollisuus siirtyä NHL:ään, niin sinne päädyt. Hyvä joukkue on tärkeä ja mahdollistaa huipputulokset.
