2/2014

Rokkibändi ja robotteja

Joni Kämäräinen

 

– Robotiikkaan panostetaan paljon Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Suomessakin pitäisi mennä rohkeasti sinne, missä ei aiemmin vielä ole oltu, sanoo professori Joni Kämäräinen.

 

Vuonna 2050 robotit osaavat jo kommunikoida keskenään, ja roboteista koostuva jalkapallojoukkue pystyy voittamaan maailmanmestaruutta hallussaan pitävän ihmisjoukkueen. Mutta ilman robotin sisällä olevaa näköjärjestelmää tämä ei onnistu, sanoo konenäön ja hahmontunnistuksen tutkija Joni Kämäräinen.

Tämän hetken suurin haaste robottien kehittämiselle on niiden näköjärjestelmän ja tiedon käsittelyyn liittyvän ajattelun parantaminen, sanoo professori Joni Kämäräinen TTY:n signaalinkäsittelyn laitokselta.

– Silmien kautta tuleva informaatio on ihmiselle valtavan tärkeätä, ja näköjärjestelmä on aivojen suurin aktiivinen osa. Jos haluan nostaa kupin pöydältä, aivojen näköjärjestelmä kertoo, missä kuppi sijaitsee. Mutta olemme vielä tosi kaukana tilanteesta, jossa ymmärtäisimme, mitä kaikkea kupin nostaminen läikyttämättä ja pudottamatta edellyttää. Se on yksi tekoälyn Graalin maljoista, ja sen löytäjälle aukenevat kaikki ovet.

Myös robottien opettaminen pitää saada helpoksi.

– Robotille pitää voida sanoa, että tules nyt katsomaan, niin minä näytän kuinka kahvia keitetään. Sitten kun olen töissä, robotti voi harjoitella itse kahvipannulla. Se voi myös kysyä robottien oman, rinnakkaisen internetin kautta kahvinteko-ohjeita muilta roboteilta. Robotit alkavat kommunikoida toistensa kanssa ja muodostavat lopulta samanlaisen yhteisön kuin ihmisillä.

– Noin 10 vuoden sisällä meille alkaa tulla kotirobotteja. Aluksi ne ovat huvikäyttöön tarkoitettuja, mutta vähitellen niistä kehittyy arjen avustajia, jotka voivat auttaa vanhuksia ja lapsia. Lopulta niistä tulee perheenjäseniä.

Kuvien Googlea kehittämässä

KUKA: Joni Kämäräinen, 40

  • Koneälyn ja hahmontunnistuksen tutkija.
  • Syntynyt Jyväskylässä.
  • Opiskellut tietojenkäsittelytiedettä Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa. Valmistui diplomi-insinööriksi 1999.
  • Väitteli tohtoriksi 2003, aiheena kasvojen löytäminen kuvasta matemaattisilla työkaluilla.
  • Työskenteli aiemmin professorina Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, alana konenäkö ja hahmontunnistus.
  • Nykyisin signaalinkäsittelytieteen Tenure Track -professorina TTY:llä.
  • Harrastaa talvisin hiihtoa, kesäisin pyöräilyä, ympärivuotisesti judoa.
  • Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta.
 

– Meidän tutkimuksemme päätavoite on ratkaista kameralla kaikki ne ongelmat, joita ihminen pystyy ratkaisemaan silmillään, Kämäräinen kertoo.

Hänen tutkimusryhmäänsä työllistää Suomen Akatemian nelivuotinen tutkimushanke, jota Kämäräinen kutsuu kuvien Googleksi. Siinä kehitetään ihmismäistä tapaa havaita ja ymmärtää kuvassa näkyvät kohteet.

Tässä hankkeessa tietokone opetetaan tunnistamaan ainakin 10 000 erilaisissa kuvissa esiintyvää asiaa ja kertomaan mitä ne ovat. Kuvien Googlen avulla voi koskettaa mitä tahansa internetissä olevaa kuvaa, ja tietokone linkittää kuvassa esiintyvät ihmiset, esineet ja paikat niiden selityksiin. Tällöin voi heti saada selville kuka nainen kuvan oikeassa laidassa on, mitä hän on aiemmin tehnyt ja missä ollut.

– Ainakin Google, Facebook ja Microsoft näkevät tässä merkittävän liiketoimintamahdollisuuden. Kuvatietojen linkittämisen avulla voi luoda tarkan profiilin siitä, mistä ihminen on kiinnostunut, ja se on tärkeää markkinatietoa.

Rokkibändi soittaa hyvin yhteen

Kämäräinen johtaa yhdeksänhenkistä, konenäköä, hahmontunnistusta ja kuvien Googlea kehittävää tutkimusryhmäänsä kuin rokkibändiä.

– Kun me kaikki soitamme hyvin yhteen, meistä tulee rokkistaroja ja me ehkä pääsemme U2:n kanssa samalle keikalle.

Hän ei usko huippulahjakkuuteen, vaan huippumotivaatioon. Häntä motivoi ajatus, että jos joka päivä tekee töitä antaumuksella, jonain päivänä voi hyvällä onnella tehdä jonkun merkittävän löydön ja jättää raapaisunsa tieteen tähtikartalle.

– Todellisuudessa tieteen rokkistaroiksi ei koskaan tule 99,9 prosenttia tutkijoista, mutta sitä ei pidä ajatella. Innostuneisuus on kaiken A ja O.

SaiPasta Tapparaan ja sieltä NHL:ään

Tiedemiehen homma on vähän kuin jääkiekkoa. Jos sinulle tarjotaan siirtymistä SaiPasta Tapparaan, niin varmasti siirryt.

 

Vielä lukiossa 1990-luvun alussa Kämäräinen aikoi hakeutua taidealalle. Tietotekniikan opiskelijoiden poikkeava ulkonäkö – pitkä tukka ja bändipaidat – teki kuitenkin heavymetal-faniin vaikutuksen ja mies päätyi opiskelemaan Lappeenrannan teknilliseen korkeakouluun. Vuonna 2013 signaalinkäsittelytieteen professuuri ja pysyvä virka Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa vaihtuivat Tenure Track -professuuriksi TTY:llä.

– Halusin siirtyä Tampereelle, koska mahdollisuudet ja resurssit täällä ovat paljon paremmat. Meillä on täällä hyviä opiskelijoita ja todella kansainvälinen ilmapiiri.

– Tiedemiehen homma on vähän kuin jääkiekkoa. Jos sinulle tarjotaan siirtymistä SaiPasta Tapparaan, niin varmasti siirryt. Ja jos Tapparasta on mahdollisuus siirtyä NHL:ään, niin sinne päädyt. Hyvä joukkue on tärkeä ja mahdollistaa huipputulokset.

Teksti: Leena Koskenlaakso
Kuva: Virpi Andersin

 
Kerro kaverille
Ei päivää ilman big dataa
Ei päivää ilman big dataa
2/2014
Ei päivää ilman big dataa
Kyberhyökkääjien jäljillä
Kyberhyökkääjien jäljillä
2/2014
Kyberhyökkääjien jäljillä
Keltainen laser mullistaa lääketieteen ja spektroskopian
Keltainen laser mullistaa lääketieteen ja spektroskopian
2/2014
Keltainen laser mullistaa lääketieteen ja spektroskopian
Kampusareenasta rakentuu yhteisöllinen loft
Kampusareenasta rakentuu yhteisöllinen loft
2/2014
Kampusareenasta rakentuu yhteisöllinen loft
Älykäs asema syntyy kaupungin ytimeen
Älykäs asema syntyy kaupungin ytimeen
2/2014
Älykäs asema syntyy kaupungin ytimeen
TTY:n laatujärjestelmä sai parhaimman arvosanan
TTY:n laatujärjestelmä sai parhaimman arvosanan
2/2014
TTY:n laatujärjestelmä sai parhaimman arvosanan
TTY:lle tunnustus tutkijoiden aseman kehittämisestä
TTY:lle tunnustus tutkijoiden aseman kehittämisestä
2/2014
TTY:lle tunnustus tutkijoiden aseman kehittämisestä
Yliopisto ei ole koskaan valmis
Yliopisto ei ole koskaan valmis
2/2014
Yliopisto ei ole koskaan valmis
Miksi kaikkien laitteiden pitää piipittää?
Miksi kaikkien laitteiden pitää piipittää?
2/2014
Miksi kaikkien laitteiden pitää piipittää?
Kuinka luodaan täydellinen visuaalinen kokemus?
Kuinka luodaan täydellinen visuaalinen kokemus?
2/2014
Kuinka luodaan täydellinen visuaalinen kokemus?
Kuluttajatko media- ja viihdeteollisuuden pelastajiksi?
Kuluttajatko media- ja viihdeteollisuuden pelastajiksi?
2/2014
Kuluttajatko media- ja viihdeteollisuuden pelastajiksi?
Guardingo valmiina vahtimaan
Guardingo valmiina vahtimaan
2/2014
Guardingo valmiina vahtimaan
Ennakoivaa analytiikkaa big datalla
Ennakoivaa analytiikkaa big datalla
2/2014
Ennakoivaa analytiikkaa big datalla
Olet tässä - sijaintisi tarkentuu tilastomatematiikalla
Olet tässä - sijaintisi tarkentuu tilastomatematiikalla
2/2014
Olet tässä - sijaintisi tarkentuu tilastomatematiikalla
Research is the key to the future
Research is the key to the future
2/2014
Research is the key to the future

Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.

Käyntiosoite:
Korkeakoulunkatu 10,
33720 Tampere

Postiosoite:
PL 527, 33101 Tampere

Puhelinvaihde:
03 311 511
ma–pe kello 8–16.15
kesällä ma–pe 8–15.45

Virallinen sähköpostiosoite:
tty.asiointi@tut.fi