2/2014

Kuluttajatko media- ja viihdeteollisuuden pelastajiksi?

Artur Lugmayr

 

– Ubinetti eli ambient media hämärtää tulevaisuudessa rajat sisällön, sovellusten ja palveluiden välillä, sanoo professori Artur Lugmayr. Lugmayr johtaa TTY:ssä Entertainment and Media Production (EMMi) Labia, joka tutkii mediajohtamisen ja tuotannon liiketoimintakonsepteja ja palveluiden kehittämistä.

 

Mediatalojen ja viihdeteollisuuden kannattavuus on jo pitkään ollut tapetilla. Kuluttajilta saadut ideat auttavat alan yrityksiä luomaan sisältöä, josta ihmiset ovat valmiita maksamaan, uskoo professori Artur Lugmayr.

Mediatalojen perinteiset ansaintamallit ovat katoamassa ja niiden on nopeasti löydettävä uusia liiketoimintamalleja. Elokuvateollisuus taas kilpailee yhä kovemmin kotiviihteen kanssa.

– Kuluttajat siirtyvät printistä verkkoon ja lehtien levikit jatkavat kutistumistaan. Elokuvia striimataan verkon kautta eikä enää haeta videovuokraamosta, saati että lähdettäisiin elokuvateatteriin, sanoo professori Artur Lugmayr TTY:n tiedonhallinnan ja logistiikan laitokselta.

Monia erilaisia tulovirtoja

Seuraava vallankumous: ubinetti

Tulevaisuudessa tietotekniikka on aina läsnä, saumattomasti integroituna ihmisten elämään. Pieniä tietokoneita ja sensoreita on kodin koneissa, työkoneissa, autoissa, huonekaluissa, sekä vaatteissa ja pakkauksissa. Ne ovat kaikki yhteydessä toisiinsa, ja kykenevät kommunikoimaan sekä ihmisten että toistensa kanssa.

Myös internet levittäytyy kattamaan koko elinpiirimme. Tulevaisuuden internet eli ubinetti on kuin valtava sateenvarjo tai pilvipalvelu. Siihen on integroitu valtavasti erilaisia osasia: mediaa, älykoteja ja personoituja, sijaintiin perustuvia palveluita.

Tärkeintä tällaisen ympäristön toteuttamisen kannalta ovat tietojärjestelmät, jotka toimivat taustalla, kuluttajilta piilotettuina. Nämä älykkäät tietojärjestelmät personoivat palveluita, keräävät dataa ja tulkitsevat sitä kuluttajien puolesta.

– Ubinetti eli ambient media muuttaa nykyistä sisällön käsitettä. Sitä mukaa, kun ubinetti levittää osasiaan koko elinympäristöömme, rajat sisällön, sovellusten ja palveluiden välillä hämärtyvät yhä enemmän. Smart Cities -konsepti on hyvä esimerkki tästä, sanoo professori Artur Lugmayr.

Ubinettitutkimusta tehdään muun muassa Lugmayrin perustamassa Ambient Media Associationissa (iAMEA). Ambient media on asialistalla myös marraskuussa Tampereella järjestettävässä Academic MindTrek -konferenssissa.

 

Lugmayrin mukaan mediayhtiöillä on tulevaisuudessa monista erilaisista tulovirroista koostuva ekosysteemi, johon kuuluu televisiosisältöä, verkkosivuja, painettuja ja digitaalisia lehtiä sekä verkossa olevia interaktiivisia palvelusovelluksia. Niiden avulla houkutellaan kuluttajia tuotetun sisällön pariin.

– En usko ilmaisuuteen, vaan tilauspohjaiseen liiketoimintamalliin. Siinä tilaukset ovat voimassa määrätyn ajan, ja paperilehden hintaan sisältyy pääsy lehden digiversioon. Myös mikromaksut eli verkkorahalla suoritettavat pienet maksut, joilla maksetaan sovelluksista, palveluista tai verkkosisällöstä, ovat hyvä idea.

Kuluttajat osallistuvat sisällöntuotantoon

Kuluttajat osallistuvat Lugmayrin mukaan yhä enemmän mediasisällön ja -tuotteiden luomiseen muun muassa sosiaalisen median välityksellä. Joukkoistaminen eli uusien ideoiden ja ratkaisujen hakeminen kaikille avoimen, yleensä internetissä esitetyn kutsun avulla voi osoittautua hyödylliseksi keinoksi. Sen avulla mediatalot ja viihdealan sisällöntuottajat voivat saada uutta sisältöä sekä palvelu- ja tuoteideoita kuluttajilta. Joukkorahoitusprojekteissa kuluttajat voivat lahjoittaa rahaa sellaisten kirjojen, filmien, näytelmien ja TV-ohjelmien tuottamiseen, joihin heillä on vahva tunneside.

– Joukkorahoitukseen osallistuville ihmisille pitäisi kuitenkin antaa jotain vastikkeeksi. Kyseeseen voisi tulla vaikka voitonjako jossain muodossa, etenkin jos sijoitus on ollut iso, Lugmayr sanoo.

Kuluttajat ovat avainasemassa toisellakin tapaa. Koska mainostulot ovat edelleen mediateollisuuden elinehto, kuluttajista hankitaan yhä tarkempaa tietoa, jotta mainontaa voi kohdistaa paremmin. Toisaalta kuluttajat antavat auliisti tietoja itsestään sosiaalisessa mediassa.

Elokuvateollisuuden vastaisku

Monipuolinen kotiviihde haastaa elokuvateatterit tarjoamaan houkuttelevampia katsomiselämyksiä ja kuvaan uppoutumisen kokemuksia. Kolmiulotteisuuteen sekä parempaan ääneen ja kuvanlaatuun satsataan, ja Hollywood tuottaa yhä enemmän 3D-filmejä.

– Elokuvateollisuus yrittää myös stimuloida katsojien aisteja erikoisefekteillä, kuten hajulla ja maulla. Digitaalisia makusyntetisaattorin prototyyppejä on jo valmistettu, ja tulevaisuudessa voi hyvinkin olla mahdollista lähettää makuaistimuksia katsojille etäyhteyden kautta, Lugmayr ennustaa.

Ammattilaisia tarvitaan edelleen

Vakituisten työpaikkojen määrä media-alalla on jo vähentynyt ja Lugmayrin mukaan vähenee edelleen. Sen sijaan freelance-tyyppisten toimeksiantojen osuus kasvaa.

– Uskon, että ammattilaisia tarvitaan myös tulevaisuudessa tuottamaan laatusisältöä. Media-alalle tarvittaisiin myös uudentyyppisiä tekijöitä: mediasuunnittelijoita. Heillä pitäisi olla sekä teknistä että bisnesosaamista, ja heidän tulisi myös tuntea toimialaa, Lugmayr sanoo.

Teksti: Leena Koskenlaakso
Kuva: Mika Kanerva

 
Kerro kaverille
Ei päivää ilman big dataa
Ei päivää ilman big dataa
2/2014
Ei päivää ilman big dataa
Kyberhyökkääjien jäljillä
Kyberhyökkääjien jäljillä
2/2014
Kyberhyökkääjien jäljillä
Keltainen laser mullistaa lääketieteen ja spektroskopian
Keltainen laser mullistaa lääketieteen ja spektroskopian
2/2014
Keltainen laser mullistaa lääketieteen ja spektroskopian
Kampusareenasta rakentuu yhteisöllinen loft
Kampusareenasta rakentuu yhteisöllinen loft
2/2014
Kampusareenasta rakentuu yhteisöllinen loft
Älykäs asema syntyy kaupungin ytimeen
Älykäs asema syntyy kaupungin ytimeen
2/2014
Älykäs asema syntyy kaupungin ytimeen
TTY:n laatujärjestelmä sai parhaimman arvosanan
TTY:n laatujärjestelmä sai parhaimman arvosanan
2/2014
TTY:n laatujärjestelmä sai parhaimman arvosanan
TTY:lle tunnustus tutkijoiden aseman kehittämisestä
TTY:lle tunnustus tutkijoiden aseman kehittämisestä
2/2014
TTY:lle tunnustus tutkijoiden aseman kehittämisestä
Yliopisto ei ole koskaan valmis
Yliopisto ei ole koskaan valmis
2/2014
Yliopisto ei ole koskaan valmis
Miksi kaikkien laitteiden pitää piipittää?
Miksi kaikkien laitteiden pitää piipittää?
2/2014
Miksi kaikkien laitteiden pitää piipittää?
Kuinka luodaan täydellinen visuaalinen kokemus?
Kuinka luodaan täydellinen visuaalinen kokemus?
2/2014
Kuinka luodaan täydellinen visuaalinen kokemus?
Guardingo valmiina vahtimaan
Guardingo valmiina vahtimaan
2/2014
Guardingo valmiina vahtimaan
Ennakoivaa analytiikkaa big datalla
Ennakoivaa analytiikkaa big datalla
2/2014
Ennakoivaa analytiikkaa big datalla
Rokkibändi ja robotteja
Rokkibändi ja robotteja
2/2014
Rokkibändi ja robotteja
Olet tässä - sijaintisi tarkentuu tilastomatematiikalla
Olet tässä - sijaintisi tarkentuu tilastomatematiikalla
2/2014
Olet tässä - sijaintisi tarkentuu tilastomatematiikalla
Research is the key to the future
Research is the key to the future
2/2014
Research is the key to the future

Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.

Käyntiosoite:
Korkeakoulunkatu 10,
33720 Tampere

Postiosoite:
PL 527, 33101 Tampere

Puhelinvaihde:
03 311 511
ma–pe kello 8–16.15
kesällä ma–pe 8–15.45

Virallinen sähköpostiosoite:
tty.asiointi@tut.fi