4/2013

Suomalainen sellu taipuu design-tuotteeksi

Kuitulankaa sellusta

 

Uusilla materiaaleilla ja moderneilla tuotantotavoilla pyritään korvaamaan
perinteistä puuvillan tuotantoa, joka kuluttaa runsaasti ympäristöä ja energiaa.
VTT on valmistanut lankaa mäntyselluloosasta.

 

Suomi elää metsästä. Sanonta saa uutta sisältöä hankkeesta, jossa kehitetään korkean jalostusarvon sellutuotteita. Niiden avulla puhalletaan puhtia metsäteollisuuteen ja luodaan kokonaan uusia liiketoiminta-alueita.

Tekesin rahoittamassa Design Driven World of Cellulose (D-WoC) -hankkeessa TTY, VTT ja Aalto-yliopisto kehittävät uusia selluloosamateriaaleja ja -tuotteita sekä teollisuudelle että kuluttajamarkkinoille. Hanke kuuluu Tekesin suuriin strategisiin avauksiin, joilla uudistetaan suomalaista elinkeinoelämää.

Vahvasti design-vetoisessa hankkeessa insinöörien rinnalla työskentelevät Aalto-yliopiston tekstiilitaiteen ja muotoilun tutkijat sekä muotoilijaopiskelijat. Tavoitteena on luoda Suomelle brändi ekologisen suunnittelun mallimaana. Ensi vaiheessa Aalto-yliopiston opiskelijat ovat ideoineet muun muassa sellusta valmistettuja vaatteita ja älykkäästi turvallisuudesta huolehtivia tekstiilejä.

Tutkimuksen lähtökohtana ovat VTT:llä kehitetyt selluloosapohjaiset kuitulangat. Niiden soveltuvuutta tekstiiliteollisuuden raaka-aineeksi ryhdytään tutkimaan TTY:llä vuoden 2014 alussa.

– Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa valmistamme sellulangoista komposiittikappaleita testataksemme uuden materiaalin ominaisuuksia ja selvittääksemme mahdollisia rajoitteita. Myös langan soveltuvuus kankaan kudontaan tutkitaan, kertoo professori Jyrki Vuorinen TTY:n materiaaliopin laitokselta.

VTT:n tavoitteena on valmistaa sellulangasta kankaan tapaista materiaalia paperikoneella vaahtorainaustekniikalla. Suunnitelmissa on tutkia myös 3D-tulostamisen mahdollisuuksia.

– Teollisuudelle uusista kuitulangoista voitaisiin valmistaa uudenlaisia geo-, hygienia- ja muita teknisiä tekstiilejä sekä non-woven-kankaita, Vuorinen sanoo.

Hakkuuylijäämä korvaisi puuvillan

D-Woc-hankkeella on vahva ekologinen tavoite, joka toteutuessaan kotiuttaisi tuotannollista työtä takaisin Suomeen.

– Uusilla materiaaleilla ja moderneilla tuotantotavoilla pyritään korvaamaan perinteistä puuvillan tuotantoa, joka runsaasti ympäristöä ja energiaa kuluttavina on ajautumassa ahdinkoon. Puuvillan peltoalaa ei voida enää kasvattaa maailmassa, sanoo D-Woc-hankkeen koordinaattori, VTT:n tutkimusprofessori ja TTY:n dosentti Ali Harlin.

VTT:n laskelmien mukaan muuntamalla Suomen nykyinen hakkuuylijäämä kuiduksi maailman puuvillasta korvattaisiin viidennes. Suomen nykyisestä hakkuuylijäämästä voitaisiin valmistaa 5–6 miljoonaa tonnia kuitua. Jos puuvillakuidun tuotanto vähenisi vastaavasti, hiilidioksidipäästöt vähenisivät 120–150 miljardia tonnia ja peltoalaa vapautuisi 18–25 miljoonan ihmisen ruuan tuotannolle.

– Suomen metsissä muhii aarre, Jyrki Vuorinen sanoo.

 

Teksti: Päivi Eskelinen
Kuva: Pekka Rötkönen/VTTja Petri Laitinen

 

 
Kerro kaverille
Puhtaampaa ilmaa ja energiaa kaupunkeihin
Puhtaampaa ilmaa ja energiaa kaupunkeihin
4/2013
Puhtaampaa ilmaa ja energiaa kaupunkeihin
Myrskyn noustessa punnitaan toimintavarmuus
Myrskyn noustessa punnitaan toimintavarmuus
4/2013
Myrskyn noustessa punnitaan toimintavarmuus
Vedystä kasvihuoneilmiön kukistaja?
Vedystä kasvihuoneilmiön kukistaja?
4/2013
Vedystä kasvihuoneilmiön kukistaja?
Jätettä ahmivat bakteerit tuottavat vetyä
Jätettä ahmivat bakteerit tuottavat vetyä
4/2013
Jätettä ahmivat bakteerit tuottavat vetyä
Aika hullaantua teknologiasta
Aika hullaantua teknologiasta
4/2013
Aika hullaantua teknologiasta
Miksi pakokaasu näkyy pakkasella?
Miksi pakokaasu näkyy pakkasella?
4/2013
Miksi pakokaasu näkyy pakkasella?
Kosteusongelmat ja energiankulutus ovat rakennusfysiikan haasteita
Kosteusongelmat ja energiankulutus ovat rakennusfysiikan haasteita
4/2013
Kosteusongelmat ja energiankulutus ovat rakennusfysiikan haasteita
Energiatehokkaiden järjestelmien tutkimus vaatii yhteistyötä
Energiatehokkaiden järjestelmien tutkimus vaatii yhteistyötä
4/2013
Energiatehokkaiden järjestelmien tutkimus vaatii yhteistyötä
Hamletin yönäytöksestä Tampere-talon isoon saliin
Hamletin yönäytöksestä Tampere-talon isoon saliin
4/2013
Hamletin yönäytöksestä Tampere-talon isoon saliin
Alumniyhdistys juhlisti puolipyöreitä vuosiaan
Alumniyhdistys juhlisti puolipyöreitä vuosiaan
4/2013
Alumniyhdistys juhlisti puolipyöreitä vuosiaan
LUMA-toiminta täytti 10 vuotta
LUMA-toiminta täytti 10 vuotta
4/2013
LUMA-toiminta täytti 10 vuotta
Joulutoivotus
Joulutoivotus
4/2013
Joulutoivotus

Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.

Käyntiosoite:
Korkeakoulunkatu 10,
33720 Tampere

Postiosoite:
PL 527, 33101 Tampere

Puhelinvaihde:
03 311 511
ma–pe kello 8–16.15
kesällä ma–pe 8–15.45

Virallinen sähköpostiosoite:
tty.asiointi@tut.fi