4/2013

Aika hullaantua teknologiasta

Risto Linturi

 

Kirjoittaja Risto Linturi on tunnettu kouluttaja, tietoyhteiskunnan visionääri ja futurologi. Hän toimii muun muassa Sovelto Oyj:n muutosjohtajana sekä useiden yritysten hallitustehtävissä. Marraskuussa Linturi herätteli yleisöä TTY forum 2013 -tapahtumassa.

 

Taisin haaveilla filosofin urasta tai fyysikon, mutta sitten innostuin teknologiasta. Törmäsin 1970-luvulla mikrotietokoneisiin ja Mooren lakiin. Laskin itsekseni, mitä kaikkea voisi tehdä mikrotietokoneilla, jos kehitys jatkuisi vuoteen 2000. Ymmärsin, että maailma muuttuisi.

Meillä on nyt hallitus, joka tuoreessa tulevaisuusselonteossa viittaa vain yleisellä tasolla teknologiaan. Nykyistä teknologista kehitystä – selvityksen näkökulmasta digitalisoitumista – pidetään tärkeänä, mutta ei innostuta, ei eritellä, eikä oteta kantaa eri teknologioiden tärkeyteen.

2000-luvun alun olemme kylpeneet menneessä loisteessa. Vielä 90-luvulla Suomi oli maailman näyteikkuna omaksuttuaan muita nopeammin internetin ja mobiilin teknologian käytön, mutta nyt emme ole huomanneet, kuinka nopeasti teknologinen kehitys edelleen etenee maailmalla. Samaan aikaan vientiyrityksemme ovat menettäneet markkinaosuuksiaan ja olemme jääneet kelkasta monilla teknologian osa-alueilla.

Ekonomistit ja poliitikot tuskailevat, kuinka Suomessa säästetään yksi miljardi. Palveluna tarjottu robottiliikenne säästäisi suoraan kymmenen miljardia vuodessa ja vapauttaisi sadan miljardin pääomat. Japani, USA ja monet muut maat ovat jo sallineet robottiautojen kokeilut yleisillä teillä. Googlen robottiautot ovat ajaneet Kaliforniassa jo lähes miljoona kilometriä ilman ainoatakaan robotin aiheuttamaa onnettomuutta. Autotehtaat ovat ilmoittaneet täysin autonomisten autojen olevan sarjatuotannossa viimeistään vuonna 2020. Autoilun kustannukset puoliintuvat ja ratinpidosta vapautuu noin miljardi tuntia vuosittain. Autoihin sidotut pääomat voidaan käyttää hyödyllisempiin koneisiin.

Myös sähkön tuotanto halpenee ja monipuolistuu: Nykytahdilla esimerkiksi aurinkosähkön hinta puoliintuu kymmenen vuoden välein. Tuulivoimaan kehitellään lentäviä siipiä. Meidän koiramme painoinen, kahdeksanmetrinen siipi tuottaa testeissä 20 kilowattia sähköä lentäessään puolen kilometrin korkeudella. Meluisia torneja ei tarvita, ja ylhäällä tuulee melkein aina. 20 kilowattia on tarpeeksi kymmenelle sähkölämmitteiselle omakotitalolle. Tätä leijaenergiaa kehitellään ympäri maailmaa, myös Suomessa.

Palveluna tarjottu robottiliikenne säästäisi suoraan kymmenen miljardia vuodessa ja vapauttaisi sadan miljardin pääomat.

 

Myös energian varastointiin panostetaan tulevaisuudessa nykyistä enemmän, kun halvan energian saatavuus vaihtelee. Rekan konttiin saadaan varastoitua jo kuusi megawattituntia. Vuorokausivaihtelua tasaavien akkujen hinta laskee jatkuvasti.

Palataan hetkeksi Suomen tilaan. Meidän huoltosuhteemme on historiallisen hyvä. Yksi työllinen elättää 1,1 muuta. Vuoteen 2030 mennessä työllisen reppuun laitetaan 50 % lisää kuormaa. Yksi työllinen elättää tuolloin jo 1,6 muuta. Muutos on valtavan nopea: Suomi on Euroopan ikääntymislaboratorio. Samanaikaisesti Kiinan ja muiden nopeasti kehittyvien maiden kasvattaessa rajallisten resurssien kysyntää, tuontikustannuksemme tulevat nousemaan voimakkaasti.

Sovelton Suomi 2.0 -ohjelmassa suoritimme karkeita laskelmia tästä haasteesta. Me selviämme kurjistumatta, jos henkilötyön tuottavuus kasvaa 4 % vuodessa vuoteen 2030 saakka. Pitkäaikaisen kasvun voi tarjota vain teknologinen kehitys.

Terveydenhuolto on yksi suurimpia kansallisia kustannuseriä. Teknologia kehittyy nyt nopeasti lisäten kustannuksia, mutta kustannukset voivat myös radikaalisti laskea: Tulevaisuudessa yhä useampi tauti voidaan tunnistaa luotettavasti jo kotona, mutta lääketiede kehittyy monella muullakin tavalla. Maksa ja perna on valmistettu kantasoluista 3D-tulostimella. Aivot on kasvatettu elatusmaljassa. Robotit suorittavat leikkauksia ja rollaattorin tai pyörätuolin saa heittää nurkkaan, jos ostaa robottijalat. Niitä myydään ja vuokrataan Japanissa.

Teollisuutta taas uudistavat uudet materiaalit, kuten grafeeni sekä valmistustavat. Robotiikka, joustavat tuotantolinjat ja erityisesti 3D-tulostimet ovat tulossa. Valmistus tulee siirtymään ostokeskuksiin, kerhotiloihin, huoltoliikkeisiin ja jakelukeskuksiin. Ala kasvaa 20 vuoden sisällä autoteollisuuden kokoon.

Mutta miksi osa meistä ei innostu teknologiasta, ei näe sen mahdollisuuksia ja suhtautuu kielteisesti tehostamiseen?

Valmistus tulee siirtymään ostokeskuksiin, kerhotiloihin, huoltoliikkeisiin ja jakelukeskuksiin. Ala kasvaa 20 vuoden sisällä autoteollisuuden kokoon.

 

Työ ei Suomesta lopu niin kauan, kun tiet ovat kuoppaisia, koulut homeessa ja vanhukset sidotaan sänkyihinsä, kun heidän hoitamiseensa ei ole aikaa.

Työ ei siis ole loppumassa, mutta kilpailukyky saattaa loppua.  Meidän pitää hullaantua teknologiasta samalla viisaalla tavalla, jolla 90-luvun puolivälissä hullaannuttiin internetistä ja kännyköistä.

Teknologian hyödyt tulee maalata voimakkain värein.

 

 

Kuva: Kaija Linturi

 
Kerro kaverille
Puhtaampaa ilmaa ja energiaa kaupunkeihin
Puhtaampaa ilmaa ja energiaa kaupunkeihin
4/2013
Puhtaampaa ilmaa ja energiaa kaupunkeihin
Myrskyn noustessa punnitaan toimintavarmuus
Myrskyn noustessa punnitaan toimintavarmuus
4/2013
Myrskyn noustessa punnitaan toimintavarmuus
Suomalainen sellu taipuu design-tuotteeksi
Suomalainen sellu taipuu design-tuotteeksi
4/2013
Suomalainen sellu taipuu design-tuotteeksi
Vedystä kasvihuoneilmiön kukistaja?
Vedystä kasvihuoneilmiön kukistaja?
4/2013
Vedystä kasvihuoneilmiön kukistaja?
Jätettä ahmivat bakteerit tuottavat vetyä
Jätettä ahmivat bakteerit tuottavat vetyä
4/2013
Jätettä ahmivat bakteerit tuottavat vetyä
Miksi pakokaasu näkyy pakkasella?
Miksi pakokaasu näkyy pakkasella?
4/2013
Miksi pakokaasu näkyy pakkasella?
Kosteusongelmat ja energiankulutus ovat rakennusfysiikan haasteita
Kosteusongelmat ja energiankulutus ovat rakennusfysiikan haasteita
4/2013
Kosteusongelmat ja energiankulutus ovat rakennusfysiikan haasteita
Energiatehokkaiden järjestelmien tutkimus vaatii yhteistyötä
Energiatehokkaiden järjestelmien tutkimus vaatii yhteistyötä
4/2013
Energiatehokkaiden järjestelmien tutkimus vaatii yhteistyötä
Hamletin yönäytöksestä Tampere-talon isoon saliin
Hamletin yönäytöksestä Tampere-talon isoon saliin
4/2013
Hamletin yönäytöksestä Tampere-talon isoon saliin
Alumniyhdistys juhlisti puolipyöreitä vuosiaan
Alumniyhdistys juhlisti puolipyöreitä vuosiaan
4/2013
Alumniyhdistys juhlisti puolipyöreitä vuosiaan
LUMA-toiminta täytti 10 vuotta
LUMA-toiminta täytti 10 vuotta
4/2013
LUMA-toiminta täytti 10 vuotta
Joulutoivotus
Joulutoivotus
4/2013
Joulutoivotus

Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.

Käyntiosoite:
Korkeakoulunkatu 10,
33720 Tampere

Postiosoite:
PL 527, 33101 Tampere

Puhelinvaihde:
03 311 511
ma–pe kello 8–16.15
kesällä ma–pe 8–15.45

Virallinen sähköpostiosoite:
tty.asiointi@tut.fi