2/2012

Suihkulähteet pulppuavat symboliikkaa

Ari Hynynen, Tapio Katko ja Pauli Juuti

- Suihkulähteet ovat harvoja kohtia kaupungissa,
joissa elämän elementti, vesi, nousee näkyviin.
Virtaavan veden seuraaminen on yhtä meditatiivista
kuin tuleen tuijottaminen, miettivät uutuuskirjan kirjoittajat
Ari Hynynen (vas.), Tapio Katko ja Petri Juuti.

Suihkulähteillä on ollut useita rooleja kaupunkihistoriassa. Niillä on pönkitetty hallitsijavaltaa ja luotu kauneutta. Islamin maissa suihkulähteillä on tärkeä arvo puhtausrituaaleissa, selviää tuoreesta Water fountains in the worldscape -teoksesta.

Tamperelaisten Tapio Katkon, Petri Juutin ja Ari Hynysen toimittama uutuuskirja linjaa suihkulähteiden tehtäviä ja merkityksiä antiikin Roomasta meidän päiviimme asti. Useimmat teokseen kirjoittaneista asiantuntijoista kuuluvat International Water History Association -järjestöön.

- Testasimme kirjaideaa järjestön kokouksessa Aleksandriassa 2004. Se sai innostuneen vastaanoton. Kävi ilmi, että olimme lähes tutkimattoman aiheen äärellä, Katko ja Juuti kertovat.

TTY:n vesihuoltopalvelujen tutkimusryhmään kuuluva Tapio Katko ja historioitsija Petri Juuti Tampereen yliopistosta halusivat mukaan myös kaupunkitutkijan näkökulman. Mukaan pyydettiin arkkitehti, professori Ari Hynynen TTY:ltä.

- Teoksemme ei ole puhdas akateeminen tutkimus. Lähestyimme aihetta humanismin hengessä ja yhteisestä kiinnostuksesta veden rooliin yhteiskunta- ja kaupunkihistoriassa, Juuti sanoo.

Kohtaamisia kaivolla

Kirjassa on kuusitoista asiantuntija-artikkelia suihkulähteistä eri puolilta maailmaa. Artikkeleista syntyy historiallinen kehityskaari, joka alkaa suihkulähteiden perinteisestä, vesihuollon tehtävästä ja etenee kohti nykyajan taiteellisia ja esteettisiä ratkaisuja.

Lisäksi kirjassa analysoidaan laajasti suihkulähteitä 72 kaupungista kaikkiaan 39 eri maasta.

- Alun perin suihkulähteet olivat juoma- ja virkistäytymispaikkoja. Vesilaitoksia ei ollut, joten asukkaat saivat käyttövetensä suihkulähteiden kaivoista.

Arkisesta tehtävästään huolimatta suihkulähteet rakennettiin kauniiksi. Niillä on ollut alusta asti myös asukkaiden viihtymistä tukeva rooli. Veden äärellä virkistäydyttiin ja vaihdettiin kuulumiset.

Kirjan artikkelijakson aloittavat Rooman lukuisat suihkulähteet, joista kuuluisin on tietenkin Fontana di Trevi.

Tapaus Havis Amanda

Havis AmandaSuomen ehkä tunnetuin suihkulähde on kirjassakin esitelty Havis Amanda Helsingin Kauppatorilla. Ari Hynysen mukaan se on loistava esimerkki modernin ajattelun murroksesta suihkulähteiden suunnittelussa. Merenneitoa esittävällä Havis Amandalla ei ole varsinaista käyttöarvoa, eikä sillä osoiteta hallitsijan valtaa. Se pystytettiin kauneuden tähden.

- Sata vuotta sitten suomalaisessa kuvanveistossa aiheina olivat valtiomiehet ja folkloristiset hahmot, mutta taiteilija Ville Vallgren ottikin Havis Amandan malliksi nuoren, alastoman ranskalaisneitosen.

Patsas pystytettiin varmuuden vuoksi yöaikaan. Skandaalinkäryinen häly nousi välittömästi pystytystä seuranneina päivinä. Poliittinen vasemmisto syytti Helsingin kaupunkia rahan haaskauksesta turhuuteen. Naisasianaisten maalitauluna oli patsaan siveetön naiskuva.

- Patsaskohu laantui vasta kun suomalainen sivistyneistö otti voimakkaasti kantaa Havis Amandan puolesta, Ari Hynynen kertoo.

- Roomassa tulee hyvin esille, kuinka suihkulähteillä on pönkitetty poliittista valtaa ja mahtia. Roomalaisilla valloittajilla oli tapana rakentaa oma vesihuoltonsa suihkulähteineen myös alusmaihin. Monelle valloitetulle kansalla ne edustivat uutta teknologiaa. Oli huikeaa, kun vesi suihkusi jumalhahmojen ja eläinten suusta, Juuti sanoo.

Sisään suihkulähteeseen

Monumentaalisia suihkulähteitä rakennetaan enää harvemmin. Nykysuuntauksen mukaisesti niillä tuotetaan esteettistä ja leikkisää iloa.

- Suihkulähde voi olla vettä suihkuava alue, jonne voi astua sisään, tai se integroidaan rakennuksen arkkitehtuuriin. Moderni suihkulähde on vaikkapa rakennuksen julkisivussa valuva vesiverho, Ari Hynynen sanoo.

Minkälaisista suihkulähteistä kolmikko itse pitää?

Tapio Katko on perinteiden kannalla nimetessään Fontana del Moron Roomasta. Juoksua harrastava Petri Juuti nauttii pienistä, juomavettä tarjoavista kaupunkilähteistä. Ari Hynysen suosikkeja ovat herkät japanilaiset suihkulähteet, joissa vesi valuu bamburuokoa pitkin.

Kirjaa myy kustantaja KehräMedia Oy ja verkkokauppa Granum.

 

 

 

Teksti: Päivi Eskelinen
Kuvat: Petri Laitinen ja Ari Hynynen

Kerro kaverille
Rakennamme yhteiskuntaa
Rakennamme yhteiskuntaa
2/2012
Rakennamme yhteiskuntaa
E niin kuin energialuku
E niin kuin energialuku
2/2012
E niin kuin energialuku
Tietoa energiatehokkaan talon rakentamiseen
Tietoa energiatehokkaan talon rakentamiseen
2/2012
Tietoa energiatehokkaan talon rakentamiseen
Aarre muhii lähiöissä?
Aarre muhii lähiöissä?
2/2012
Aarre muhii lähiöissä?
Kestävään rakentamiseen kuuluu kauneus
Kestävään rakentamiseen kuuluu kauneus
2/2012
Kestävään rakentamiseen kuuluu kauneus
Tiiviit rakenteet heikentävät kuuluvuutta
Tiiviit rakenteet heikentävät kuuluvuutta
2/2012
Tiiviit rakenteet heikentävät kuuluvuutta
TTY mukana asuntomessuilla
TTY mukana asuntomessuilla
2/2012
TTY mukana asuntomessuilla
Alueverkko tukee uuden kaupunginosan palveluita
Alueverkko tukee uuden kaupunginosan palveluita
2/2012
Alueverkko tukee uuden kaupunginosan palveluita
Palkitusta ideasta Oma Vuores -portaaliksi
Palkitusta ideasta Oma Vuores -portaaliksi
2/2012
Palkitusta ideasta Oma Vuores -portaaliksi
Älykäs ympäristö voi olla käyttäjäystävällinen
Älykäs ympäristö voi olla käyttäjäystävällinen
2/2012
Älykäs ympäristö voi olla käyttäjäystävällinen
Kohtaavatko arkkitehtuuri ja arkikokemus?
Kohtaavatko arkkitehtuuri ja arkikokemus?
2/2012
Kohtaavatko arkkitehtuuri ja arkikokemus?
Kenkkuileva kodinkone kuntoon kopauttamalla?
Kenkkuileva kodinkone kuntoon kopauttamalla?
2/2012
Kenkkuileva kodinkone kuntoon kopauttamalla?
Promootiossa vihittiin 175 tohtoria ja 8 kunniatohtoria
Promootiossa vihittiin 175 tohtoria ja 8 kunniatohtoria
2/2012
Promootiossa vihittiin 175 tohtoria ja 8 kunniatohtoria

Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.

Käyntiosoite:
Korkeakoulunkatu 10,
33720 Tampere

Postiosoite:
PL 527, 33101 Tampere

Puhelinvaihde:
03 311 511
ma–pe kello 8–16.15
kesällä ma–pe 8–15.45

Virallinen sähköpostiosoite:
tty.asiointi@tut.fi