1/2012

Kokemuksesta ja kantapään kautta opittua

Kaj U. Koskinen

Piilevän tiedon merkitys korostuu esimerkiksi aloilla,
joilla etsitään ja korjataan vikoja. Arkipäivässä
piilevää tietoa on esimerkiksi ruuan maustaminen
hyväksi. Siihen ei keittokirjan lukeminen riitä,
sanoo Koskinen.

Kokeneilla työntekijöillä on piilevää, vaikeasti tunnistettavaa ja sanallistettavaa tietoa. Mentorointi on osoittautunut hyväksi keinoksi siirtää sitä. Ja jos mentorointi järjestetään hyvin, hiljaisen tiedon leviämistä ei mitenkään voi välttää.

Emeritusdosentti Kaj U. Koskinen ehti hankkia muun muassa 20-vuotisen kokemuksen kansainvälisistä projektitehtävistä vientiyrityksessä ennen tuloaan akateemiselle uralle. Kun lama vei työpaikan 1990-luvun alussa, hän lähti opiskelemaan tuotantotaloutta TTY:n Porin yksikköön. Nopeassa tahdissa Koskinen valmistui diplomi-insinööriksi, rekrytoitui TTY:lle, suoritti lisensiaatintutkinnon ja väitteli. Väitöskirja valmistui vuonna 2001.

- Siirtyminen yliopistomaailmaan sopi minulle hyvin, onhan tuotantotalous niin lähellä bisneselämää. Moni tutkimusaiheistanikin on lähtöisin omasta työelämäkokemuksestani, vaikkakaan ei niin, että olisin jo yritysmaailmassa niitä erityisesti pohdiskellut, sanoo Koskinen.

Nyt Koskisella on takanaan 13 vuoden akateeminen ura ja vuoden kokemus emeritusasemasta. Tutkimustyötä Koskinen sanoo kaikista työtehtävistään mieluisimmiksi. Vaikka ajatukset ovat jo uusissa tutkimusaiheissa, hänet tunnetaan erityisesti hiljaisen tiedon asiantuntijana.

Arvokasta, mutta niin vaikeaa tunnistaa

Kokemuksen kautta saavutettua tietoa ja osaamista osataan organisaatioissa pääsääntöisesti arvostaa. Kun hiljainen tieto nousi keskusteluun 1990-luvun puolivälissä, monet yritykset innostuivat vaikeasti tavoitettavasta aiheesta ja alkoivat ponnistella tehdäkseen hiljaista tietoa näkyväksi.

- Piilevän tiedon leviäminen auttaa organisaatiota ja työntekijää sekä pidemmällä aikavälillä että välittömästi, kun edessä olevasta ongelmasta pitää päästä eteenpäin ja töiden on jatkuttava. Nuori hyötyy lisääntyneestä osaamisestaan myös tulevissa tehtävissään.

Tutkimushaastattelujen perusteella nuoret yleensä tunnistavat, mitä ovat vanhemmilta työntekijöiltä oppineet ja mitä voivat heiltä oppia. Parantamisen varaakin asenteissa on.

KUKA: Emeritusdosentti Kaj U. Koskinen, 69 v

  • Kotoisin Turusta.
  • Asuu Porissa.
  • Väitteli joulukuussa 2001 hiljaisen tiedon johtamisesta projektiorganisaatiossa. Perehtyy nyt autopoieettiseen systeemiajatteluun eli siihen miten ja millaiseksi tieto vastaanottajien aivoissa prosessoituu.
  • Perhe: Vaimo ja kaksi aikuista lasta.
  • Palautuu töistä liikkumalla, erityisesti uimalla ja viihtyy vapaa-aikana mökillä.
  • OHO Työura koostuu kolmesta ammatista: 10 vuotta hienomekaanikkona konttorikoneliikkeessä, 20 vuotta automaatiotekniikan insinöörin tehtävissä vientiteollisuuden palveluksessa ja päivälleen 13 vuotta akateemisella uralla TTY:ssä.

- Ääritapaus on ehkä haastattelemani ydinvoimalaitoksessa työskentelevä nuori mies, joka ilmoitti, että hän ei halua oppia vanhemmilta työntekijöiltä kerrassaan mitään.

Toisaalta työntekijän ei itsekään ole aina helppo arvostaa tai edes tunnistaa omaa piilevää tietovarantoaan. Esimerkiksi pankkialalla vanhempi työntekijä, joka oppii käyttämään jatkuvasti uudistuvaa tietotekniikkaa hitaasti, tuntee usein häpeää ja eristäytyy.

- Hän ei koe omaavansa tärkeää siirrettävää tietoa. Se on virhe. Kokeneilla pankkiammattilaisilla on äärimmäisen tärkeää asiakasosaamista. He tietävät, millä tavoin lukuisat erilaiset asiakkaat pitää kohdata.

Muuten vanhemmat työntekijät ovat pääsääntöisesti hyvin innokkaita jakamaan omaa osaamistaan, jos juniori vaan haluaa sitä vastaanottaa.

- Ja varttuneelle opettajalle riittää kiitokseksi usein pelkkä hymy ja saatu tunne siitä, että on voinut olla avuksi.

Tauoilla porukassa, työssä kahden kesken

Epäviralliset kokoontumiset, kahvi- ja lounastauot ja vaikka saunaillat, ovat hiljaisen tiedon siirtymisen kannalta verrattomia. Toisinaan tutkija itsekin yllättyy havainnoista.

- Fortumissa Vantaalla huomasimme, että tupakoitsijoilla oli koko organisaatiota koskevaa tietoa, jota muilla ei ollut. Kun eri puolilta taloa ja eri ammateissa toimivat ihmiset kokoontuivat tupakkapaikoille, tieto kulki luontevasti siinä sauhutellessa.

Myös mentorointi eli kokeneen ja kokemattoman työntekijän yhdistäminen työpariksi on hyvä keino edistää hiljaisen tiedon leviämistä. Hiljainen tieto siirtyy väistämättä, kun tehdään ja koetaan asioita yhdessä. Menetelmä onkin lisääntynyt yrityksissä.

- Mentorointisuhde perustuu avoimuuteen ja molemminpuoliseen luottamukseen. Parhaimmillaan nuori saa kysyä ohjaajaltaan ihan kaikista maailman asioista, myös sellaisista jotka eivät liity suoranaisesti työhön. Luottamuksen rakentuminen edellyttää, että työparin kemiat kohtaavat. Sen takia ohjattavan pitäisi saada itse valita ohjaajansa sen sijaan, että työnantaja valitsisi, sanoo Koskinen.

 

Teksti: Kati Vastamäki
Kuva: Koskisen arkisto / Paula Koskinen

Kerro kaverille
Tiedekerhossa on lupa tutkia itse
Tiedekerhossa on lupa tutkia itse
1/2012
Tiedekerhossa on lupa tutkia itse
TTY:llä kehitettiin biohajoava implantti nivelvaurioiden hoitoon
TTY:llä kehitettiin biohajoava implantti nivelvaurioiden hoitoon
1/2012
TTY:llä kehitettiin biohajoava implantti nivelvaurioiden hoitoon
Kevään 2012 haku on käynnissä!
Kevään 2012 haku on käynnissä!
1/2012
Kevään 2012 haku on käynnissä!
Lisäpotkua tutkimukseen ja tutkimusryhmien kehittämiseen
Lisäpotkua tutkimukseen ja tutkimusryhmien kehittämiseen
1/2012
Lisäpotkua tutkimukseen ja tutkimusryhmien kehittämiseen
Some osaksi yliopisto-opetusta
Some osaksi yliopisto-opetusta
1/2012
Some osaksi yliopisto-opetusta
Ojanperä: "Vahva perustutkimus luo pohjan innovaatioille"
Ojanperä: "Vahva perustutkimus luo pohjan innovaatioille"
1/2012
Ojanperä: "Vahva perustutkimus luo pohjan innovaatioille"
Teknologia mäkihyppääjän menestyksen tukena
Teknologia mäkihyppääjän menestyksen tukena
1/2012
Teknologia mäkihyppääjän menestyksen tukena
Matematiikkaa oppii vain tekemällä
Matematiikkaa oppii vain tekemällä
1/2012
Matematiikkaa oppii vain tekemällä
Koulutetaan, mutta mihin ja miten?
Koulutetaan, mutta mihin ja miten?
1/2012
Koulutetaan, mutta mihin ja miten?
Y-sukupolvi astuu työelämään
Y-sukupolvi astuu työelämään
1/2012
Y-sukupolvi astuu työelämään
Promootiossa vihitään kahdeksan kunniatohtoria
Promootiossa vihitään kahdeksan kunniatohtoria
1/2012
Promootiossa vihitään kahdeksan kunniatohtoria
Live-Manual pokkasi Demola Academy Awardin
Live-Manual pokkasi Demola Academy Awardin
1/2012
Live-Manual pokkasi Demola Academy Awardin
Asuntomessuille kuljetaan ekologisesta portista
Asuntomessuille kuljetaan ekologisesta portista
1/2012
Asuntomessuille kuljetaan ekologisesta portista

Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.

Käyntiosoite:
Korkeakoulunkatu 10,
33720 Tampere

Postiosoite:
PL 527, 33101 Tampere

Puhelinvaihde:
03 311 511
ma–pe kello 8–16.15
kesällä ma–pe 8–15.45

Virallinen sähköpostiosoite:
tty.asiointi@tut.fi