4/2011

Uusia hoitoja etsitään verkkokalvosairauksiin

Minna Kellomäki

Vakavia verkkokalvosairauksia sairastavien potilaiden määrä moninkertaistuu
seuraavina vuosikymmeninä väestön ikääntyessä. TTY:n biolääketieteen
tekniikan laitoksen professorin Minna Kellomäen johdolla kehitetään uusia hoitoja.

Professori Minna Kellomäen johdolla aloitetaan tänä syksynä Suomen Akatemian rahoittama tutkimus, jossa kehitetään tulevaisuuden hoitoja silmänpohjan ikärappeumaan, diabeettiseen retinopatiaan ja glaukoomaan.

Hankkeessa on kaksi toisiaan täydentävää tutkimuslinjaa: kantasolupohjaiset solukorvaushoidot ja sähköteknisten retinaimplanttien biomateriaalisovellukset.

Jälkimmäisessä lähestymistavassa sairauksiin etsitään ratkaisua ICT-pohjaisista proteeseista. Japanilaisessa Tohokun yliopistossa on valmistettu elektroninen implantti, jolla pyritään palauttamaan kroonista verkkokalvosairautta sairastavan näkökyky.

- Olemme sopimassa japanilaisten kanssa yhteistyöstä, jossa tehtävämme on tutkia laitteen prototyypin biomateriaaleja, selvittää niiden soveltuvuutta silmän kudoksiin sekä osallistua materiaalien kehittämiseen, Kellomäki kertoo.

Löytyykö ratkaisu kantasoluista...

Toinen alkava tutkimus perustuu Tampereella hyvässä nosteessa olevaan solu- ja kudosteknologiaan, jossa varaosia rakennetaan vaurioituneiden ja rappeutuneiden elinten tilalle ihmisen omista soluista.

Kellomäen ryhmän ja Tampereen yliopiston biolääketieteellisen teknologian yksikön silmäryhmän tutkimuksen kohteena on verkkokalvon ikärappeuma. Tavoitteena on kehittää erilaisia materiaaleja, joiden avulla kasvatetaan ja erilaistetaan alkion kantasoluista silmän pigmenttiepiteelisoluja aiempaa luotettavammin.

- Verkkokalvon ikärappeumassa silmän pigmenttiepiteelisolujen toiminta heikkenee. Tällöin silmän aistinsolut, jotka antavat näkösignaalin aivoille, kuolevat. Yhteistutkimuksella tähtäämme siihen, että voisimme korvata vaurioituneet pigmenttisolut uusilla, kantasoluista erilaistuneilla retinasoluilla ja korjata näin verkkokalvon vaurioita, Kellomäki selvittää.

Kellomäen ryhmä vastaa ensivaiheessa biohajoavista alustoista, joilla erittäin vaativille retinasoluille luodaan sopivat kasvuolot.

...monitieteisellä tutkimusotteella?

Yhteistyöhankkeisiin osallistuu lisäksi TTY:n professori Jari Hyttisen solujen sähköisiä ilmiöitä tutkiva ryhmä.

Silmän solujen toiminta perustuu muiden solujen tavoin sähköimpulsseihin. Niinpä japanilaisten retinaimplantissakin käytetään sähköstimusta.

- Toisessa, kantasoluihin perustuvassa tutkimuksessa impulsseja mittaamalla voidaan päätellä, missä kehitysvaiheessa erilaistettavat solut ovat. Sähköimpulssi todentaa solujen kiinnittymisen toisiinsa, jolloin viljely on valmis ja tutkimuksessa voidaan siirtyä seuraavaan vaiheeseen, Kellomäki kertoo.

Suomen Akatemia rahoittaa suomalais-japanilaista tutkimusyhteistyötä 360 000 eurolla.

 

Teksti: Päivi Eskelinen
Kuva: Petri Laitinen


Kerro kaverille
Terve vai sairas? Numerot näyttävät
Terve vai sairas? Numerot näyttävät
4/2011
Terve vai sairas? Numerot näyttävät
Muutokset rasvasoluissa ovat riski terveydelle
Muutokset rasvasoluissa ovat riski terveydelle
4/2011
Muutokset rasvasoluissa ovat riski terveydelle
MRSA – viheliäinen vastustaja
MRSA – viheliäinen vastustaja
4/2011
MRSA – viheliäinen vastustaja
Sinkut ja seniorit ostaisivat asumisen palveluja
Sinkut ja seniorit ostaisivat asumisen palveluja
4/2011
Sinkut ja seniorit ostaisivat asumisen palveluja
Ihminen hidastuu vanhetessaan - miksi tietokoneelle käy samoin?
Ihminen hidastuu vanhetessaan - miksi tietokoneelle käy samoin?
4/2011
Ihminen hidastuu vanhetessaan - miksi tietokoneelle käy samoin?
Tehoa ja turvallisuutta yhteensopivuudella
Tehoa ja turvallisuutta yhteensopivuudella
4/2011
Tehoa ja turvallisuutta yhteensopivuudella
BioMediTech tähtää maailman kärkeen
BioMediTech tähtää maailman kärkeen
4/2011
BioMediTech tähtää maailman kärkeen
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja tulevaisuuden potentiaali TTY:n tutkimuksen vahvuuksia
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja tulevaisuuden potentiaali TTY:n tutkimuksen vahvuuksia
4/2011
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja tulevaisuuden potentiaali TTY:n tutkimuksen vahvuuksia
 
4/2011
Intensiivinen eMBA-koulutus palkitsee
Intensiivinen eMBA-koulutus palkitsee
4/2011
Intensiivinen eMBA-koulutus palkitsee
Satumetsällä sisustuskilpailun voittoon
Satumetsällä sisustuskilpailun voittoon
4/2011
Satumetsällä sisustuskilpailun voittoon
Alumnit arvostavat päässälaskutaitoa ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia
Alumnit arvostavat päässälaskutaitoa ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia
4/2011
Alumnit arvostavat päässälaskutaitoa ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia
 
4/2011

Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.

Käyntiosoite:
Korkeakoulunkatu 10,
33720 Tampere

Postiosoite:
PL 527, 33101 Tampere

Puhelinvaihde:
03 311 511
ma–pe kello 8–16.15
kesällä ma–pe 8–15.45

Virallinen sähköpostiosoite:
tty.asiointi@tut.fi