1/2011

Älymonot museoitiin vaikka tekniikka on edellä aikaansa

Lauri Kettunen

Kansainvälinen hiihtoliitto on neuvotellut Kettusen kanssa
mäkihypyn mittausjärjestelmän uudistamisesta hyppääjän
varusteisiin liitetyn teknologian avulla. Ensimmäiset askeleet tähän
suuntaan otettiin älymonoilla.

Älymonot ovat aikaansa edellä olevan suomalaisen insinööritaidon työnäyte. Suomen Urheilumuseon vitriinissä monot kertovat, mitä kaikkea lajinsa huipulla kilpailevien urheilijoiden taustalla tehdään julkisuudelta piilossa.

TTY lahjoitti Suomen urheilumuseolle monot, joilla Janne Ahonen hyppäsi kaudella 2007 - 2008 ja voitti historiallisesti viidennen kerran Keski-Euroopan mäkiviikon. Näissä niin sanotuissa älymonoissa on elektroniikan laitoksella kehitettyä mittauslaitteistoa, jollaista ei ollut ainakaan loppuvuodesta 2010 käytössä missään muualla.

Monot ovatkin varsin high techiä museokamaksi?

-Usein ajatellaan, että museoihin kelpaavat vain vanhat esineet, mutta nykydokumentoinnin merkitys on lisääntynyt. Koemme sen koskevan erityisesti Urheilumuseota. Urheiluun liittyvä välineistö käytetään usein niin loppuun, ettei monikaan tule ajatelleeksi museoon lahjoittamista, intendentti Riitta Hannula Suomen Urheilumuseosta sanoo.

Mäkihyppääjän monot löystyvät ja kuluvat käytössä. Ne on vaihdettava riittävän usein jo turvallisuussyistä. Sen sijaan, että tämä älypari olisi jäänyt käytön jälkeen hyllylle lojumaan, halusi monojen kehittämistyötä johtanut sähkömagnetiikan professori Lauri Kettunen saattaa ne kaiken kansan nähtäväksi.

Entuudestaan Suomen Urheilumuseon kokoelmissa on melko vähän mäkihypyssä käytettyjä monoja, suksia tai asuja, vaikka laji on Suomessa ollut pitkään varsin suosittu. Vanhemmassakin aineistossa painottuvat palkinnot.

-TTY:n lahjoitus on monella tapaa hieno lisä kokoelmiimme. Monoja on käyttänyt Janne Ahonen, joka on menestyneimpiä mäkihyppääjiämme ja niihin liittyy vielä kotimaista teknologista huippuosaamista, Hannula iloitsee.

Urheilijan ja tutkijan yhteistyö vaatii sitoutumista

Älymonoprojekti ponkaisi vauhtiin noin seitsemän vuotta sitten, kun Heikki Ylipulli halusi parantaa valmennuksessa käytettäviä mittausjärjestelmiä. Kettunen alkoi työstää mittauksissa tarvittavia anturijärjestelmiä ja mittaustiedon tuottamiseen tarvittavia matemaattisia algoritmeja yhdessä sähkömagnetiikan tutkijoiden kanssa. Projekti käynnisti myös menestyksekkään ja yhä jatkuvan yhteistyön Janne Ahosen kanssa.

- Onnistunut yhteistyö huippu-urheilijoiden ja yliopistojen välillä ei ole itsestään selvyys. Yhteistyön onnistuminen vaatii yliopiston ihmisiltä paljon vaivaa sekä erityisesti yksityiskohtaista perehtymistä urheilijoiden tarpeisiin ja suorituksiin. Urheilijan keskittymistä harjoitteluun tai kilpailuun ei saa häiritä.

-Älymono-hanke osoitti, että tällainen yhteistyö on mahdollista, kun siihen on kaikkien osapuolien vahva henkinen sitoutuminen, Kettunen toteaa.

Yhteistyö on mahdollista, kun siihen on kaikkien osapuolien vahva henkinen sitoutuminen.

TTY:n mäkihyppyprojekti laajeni viime kesänä älymonoista mäkisuksen siteiden kehittämiseen. Mäkihyppymaajoukkueen päävalmentaja Pekka Niemelä otti yliopistoon yhteyttä, kun Suomen maajoukkue tarvitsi kokonaan uudenlaisia siteitä menestyäkseen kilpailussa. Kettunen tutkimusryhmineen tuli apuun ja marraskuun alkupuolella myös Ahonen sai sovitella monojaan itselleen räätälöityihin siteisiin.

Parhaillaan TTY:n tutkimusryhmä työskentelee sen eteen, että teknologia singahtaisi yliopistolta maailmalle elämään omaa elämäänsä. Mäkihyppyprojekti kuitenkin jatkuu ja siinä kehitettyä mittaustekniikkaa sovelletaan muihinkin urheilulajeihin.

-Seuraavaksi penkkiurheilija voi odottaa näkevänsä suoritusten mittaustuloksia television urheilulähetysten yhteydessä mahdollisesti useammassa eri urheilulajissa, Kettunen lupaa.

-Tavoite on tuottaa katsojille sellaista lisätietoa, joka auttaa hahmottamaan ja ymmärtämään, mitä urheilijat viime kädessä pystyvät tekemään.

Älymonot on valittu Suomen urheilumuseon tammikuun kuukauden esineeksi ja niihin voi tutustua museon nettisivuilla.  Lue myös Rajapinnanartikkeli Mäkihyppääjä ponnistaa älymonolla.

 

Mistä on älymonot tehty?

  • Janne Ahonen hyppäsi niin kutsutuilla älymonoilla kilpailukausilla 2006-2007 sekä 2007-2008.
  • Monot mahdollistivat hyppääjän liikeradan ja nopeuksien tarkan määrittämisen, ja niitä käytettiin kyseisinä kilpailukausina Ahosen hyppyjen analysointiin. Mittauksien avulla esimerkiksi tunnistettiin, että Ahonen pystyy toistamaan suoritustaan hypystä toiseen selvästi tasaisemmin kuin kukaan toinen hyppääjä.
  • Mittausjärjestelmän suunnittelijat TTY:llä olivat diplomi-insinööri Tuukka Nieminen, tekniikan tohtori Mika Oinonen, filosofian maisteri Miika Pekkarinen sekä professori Lauri Kettunen.
  • Monojen valmistamisesta vastasivat Olavi Pihlaja (Jalas) ja Lauri Kettunen ja ne ovat käsityönä Tuure Vännin (Jalas) sekä teknikko Hannu Niemisen (TTY) valmistamat.
  • Monoihin on käytetty hollolalaisen Amroy Europe Oy:n lahjoittamia erikoismateriaaleja, ja tästä syystä monot olivat mittauslaitteistosta huolimatta hieman kevyemmät kuin Jalaksen myymät standardikilpailumonot.
  • Monot valmistettiin Tekesin rahoittamana tutkimushankkeessa, johon osallistui Tampereen teknillisen yliopiston ja Jalaksen lisäksi Jyväskylän yliopiston Liikuntabiologian laitos (FT Mikko Virmavirta), Nokia, Suomen Hiihtoliitto, Suunto sekä VTI Technologies.
  • Mäkihyppääjien uusia siteitä TTY:llä ovat vuonna 2010 kehittäneet professori Lauri Kettunen ja tutkija Tuukka Nieminen. Ahosen siteet valmistivat teknikot Pekka Nousiainen ja Hannu Nieminen.

Teksti: Marjut Kemiläinen
Kuva: Virpi Andersin

 

Kerro kaverille
Solun salaisuudet paljastuvat
Solun salaisuudet paljastuvat
1/2011
Solun salaisuudet paljastuvat
Moncef Gabbouj -  TTY:n akatemiaprofessori
Moncef Gabbouj -  TTY:n akatemiaprofessori
1/2011
Moncef Gabbouj -  TTY:n akatemiaprofessori
 
1/2011
Kyky ajatella ei ole iästä kiinni
Kyky ajatella ei ole iästä kiinni
1/2011
Kyky ajatella ei ole iästä kiinni
Pirkanmaan innovaatioveturit rasvaavat rattaitaan
Pirkanmaan innovaatioveturit rasvaavat rattaitaan
1/2011
Pirkanmaan innovaatioveturit rasvaavat rattaitaan
Tieteellistä ajattelua ei voi opetella kirjasta
Tieteellistä ajattelua ei voi opetella kirjasta
1/2011
Tieteellistä ajattelua ei voi opetella kirjasta
Kohti hallittua teknologiansiirtoa
Kohti hallittua teknologiansiirtoa
1/2011
Kohti hallittua teknologiansiirtoa
Työkyky kohoaa kyykällä
Työkyky kohoaa kyykällä
1/2011
Työkyky kohoaa kyykällä
Harmaa eminessi muistelee
Harmaa eminessi muistelee
1/2011
Harmaa eminessi muistelee
TTY:ssä ennätysten vuosi uudistusten keskellä
TTY:ssä ennätysten vuosi uudistusten keskellä
1/2011
TTY:ssä ennätysten vuosi uudistusten keskellä

Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.

Käyntiosoite:
Korkeakoulunkatu 10,
33720 Tampere

Postiosoite:
PL 527, 33101 Tampere

Puhelinvaihde:
03 311 511
ma–pe kello 8–16.15
kesällä ma–pe 8–15.45

Virallinen sähköpostiosoite:
tty.asiointi@tut.fi