Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.
Tampereen Hervannan Duo on esimerkillinen kauppakeskus: se
hyödyntää vanhaa ostoskeskusta, avautuu katutilaan, on
joukkoliikenteen saavutettavissa ja kytkee yhteen Hervannan eri osia.
Kauppakeskus toimii parhaiten, kun se niveltyy tiiviisti osaksi kaupunkia.
Niin asiakkaille kuin kaupan omille toimijoille kauppakeskusten hyvä saavutettavuus on haluttava lähtökohta. Yhteisestä tavoitteesta huolimatta kaupunkirakenne on kaupungistumisen ruuhkavuosina pirstoutunut. Pelloille ja valtaväylien varteen on noussut komeita kulutuskeitaita. Etäältä autolla tuleva asiakas pääsee perille sujuvasti. Samalla kauppakeskus kääntää tylysti selkänsä lähialueen asiakkaille.
- Tämä on valitettava ilmiö, jonka ratkaisemiseksi tutkijamme ovat löytäneet keinoja tehdä asioita toisin, kertoo arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuksen professori Ari Hynynen.
Oleellista on saada kauppakeskus kaikkia ihmisryhmiä palvelevaksi ja helposti lähestyttäväksi. Ajatuksen kanssa tehdyllä suunnittelulla sosiaalisten ulottuvuuksien huomiointi on Hynysen mukaan kuitenkin mahdollista. Nykyisellään useimmat kauppakeskukset ovat sisäänpäin kääntyneitä.
- Palveluja tulee tuoda enemmän kokonaisuuden ulkokuorelle ja kytkeä katuun. Kevyen liikenteen väyliä tulee ohjata useasta suunnasta menemään kauppakeskuksen läpi. Tämä ns. katuhengittävyys tuo rakennusten käytettävyyteen ja lähiympäristöön huomattavia parannuksia, kertoo Ari Hynynen.
Vaikeutta kauppakeskusten uudenlaiseen sijoitteluun tuo olemassa oleva urbaani systeemi, jolla on pitkät perinteet ja vahvat elementit. Niin kauan kuin yksityisautoilun annetaan luoda raamit kaupan rakentamiselle, on kauppa osa kaupunkiemme ekologista ja sosiaalista ongelmaa. Liikenteen kasvihuonepäästöjä on pystyttävä vähentämään ja myös autottomien on päästävä kauppaan.
Tämä edellyttää kaupan yleisen saavutettavuuden parantamista. Monet kauppakeskuksista on jo rakennettu epäedullisiin sijainteihin. Ne ovat kuitenkin kaupunkisuunnittelun keinoin kytkettävissä ympäröivään kaupunkikudokseen. Parhaimmillaan saadaan syntymään monipuolinen palvelukeskus, jossa myös työskennellään ja asutaan, ja jonne pääsee junalla tai bussilla.
TTY:n EDGE Arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratoriossa kehitetyt yhdyskuntarakenteen mallinnusmenetelmät mahdollistavat monimutkaisia saavutettavuusanalyyseja kaupunkiseudun laajuisten liikenneverkkojen ja väestötihentymien kokonaisuudessa. Mallintaminen on korvaamaton apuväline suunnittelussa. Se tarjoaa hyötyä kaupalle, kunnille ja maakuntatason suunnittelijoille. Jotta lopputulos olisi toimiva, yhteistyö osapuolten välillä on välttämätöntä.
- Suunnittelun monien intressien ristipaineessa yliopisto voi suhtautua tilanteeseen neutraalimmin ja katsoa asioita laajemmasta perspektiivistä, toteaa Hynynen.
TTY:n mallinnustyökaluja on sovellettu viimeksi KOKKKA-konsortion tutkimushankkeessa, jossa kaupunkirakenteen tutkimus oli TTY:n Arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratorio EDGE:n vastuulla. Hynysen ohella hankkeeseen osallistui kaksi EDGE:n tutkijaa, arkkitehdit Sanna Iltanen ja Annuska Rantanen sekä arkkitehtuurin ylioppilas Päivi Veijola tutkimusapulaisena. TTY:n tutkimuskumppaneina olivat Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus ja Turun yliopiston talousmaantieteilijät. Hanke jatkuu kaksivuotisena KAVERI-tutkimuksena, jossa kaupan ja kaupungin suhdetta tarkastellaan vielä laajemmin.
Lopuksi kaupunkisuunnitteluun ja kauppakeskuksiin perehtynyt professori heltyy kommentoimaan muutamia esimerkkikohteita, Lempäälän Ideaparkia ja Tuurin kyläkauppaa. Hänen mukaansa Ideapark on valitettava toteutus siitä, kuinka kauppakeskus palvelee hyvin vain kauempaa autoilla tulevia. Lähellä asuville autottomille se on hankalasti saavutettavissa, sillä moottoritiellä on valtava estevaikutus. Arkkitehdin silmin Tuurin kyläkauppa on kulissimainen, komea kuorrutus peltilaatikoille.
- Mutta mitäpä pahaa Tuurista voi sanoa, jos sillä on oma TV-sarja ja siellä käy 6 miljoonaa asiakasta vuodessa, sanoo Hynynen.
EDGE on TTY:n arkkitehtuurin laitoksen laboratorio, jonne on keskitetty pääosa yksikön tutkimustoiminnasta. Laboratorion alaan kuuluu rakennettu ympäristö kokonaisuudessaan. Tärkeitä osaamisalueita ovat yhdyskuntarakenteen muutosten mallintaminen, korjausrakentamiseen liittyvä tutkimus yhdessä TTY:n rakennustekniikan laitoksen kanssa, asuntosuunnittelun tutkimus sekä uutena aluevaltauksena digitaalinen arkkitehtuuri.
