4/2010

Ennakkoluulottomasti eteenpäin

Markku Kivikoski

Rehtori Markku Kivikoski puhui TTY:n lukuvuoden avajaisissa 3.9.

Tampereen teknillinen yliopisto on profiloitunut ainoaksi tekniikan yliopistoksi Suomessa. TTY:ssä säätiömuotoisen toimintamallin ja koko yliopistouudistuksen uskotaan olevan aidosti mahdollisuus parantaa toiminnan laatua ja kilpailukykyä sekä opetuksessa että tutkimuksessa.

Vuoden alussa voimaan tullut uusi yliopistolaki muuttaa yliopistojen taloudellista asemaa merkittävästi. Yliopistot ovat irtautuneet valtiosta ja niistä on tullut joko julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia yksityisoikeudellisia säätiöitä. Yliopistouudistuksen tavoitteena on parantaa suomalaisten yliopistojen toimintaedellytyksiä kansainvälisessä toimintaympäristössä.

Yliopistouudistus antaa yliopistoille taloudellista ja hallinnollista päätäntävaltaa ja liikkumavaraa uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi globaalissa kilpailussa. Tulevan hallituskauden aikana yliopistolain visio korkeatasoisista ja kansainvälisesti kilpailukykyisistä yliopistoista on saatettava päätökseen rahoituksellisesti ja hallinnollisesti.

Toimivassa innovaatiopolitiikassa koulutus, tutkimus ja teknologiat linkittyvät toisiinsa. Innovaatiojärjestelmässä tarvitaan kiinteä yhteys ja vuorovaikutus perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen ja kaupallistamisprosessien välillä. Suurin osa taloudelliseen menestykseen johtaneista teknologioista perustuu pitkäjänteiseen perustutkimukseen.

Yliopistot innovaatiojärjestelmän ytimessä

Yliopistot ovat keskeinen osa Suomen innovaatiojärjestelmää. Niillä on tärkeä merkitys suomalaisen yhteiskunnan menestykseen ja Suomen menestymiseen kiihtyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Yliopistot rakentavat ja vahvistavat osaamispohjaa korkealaatuisen koulutuksen ja tutkimuksen kautta. Korkeaa opetuksen laatua ja huippututkimusta ei kuitenkaan saada ilman investointeja.

Viime vuoden lopulla julkistettiin kansainvälisen paneelin laatima arviointiraportti Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmästä. Sen johtopäätös voidaan tiivistää yhteen lauseeseen: tutkimus- ja innovaatiojärjestelmämme on hajanainen ja kansainvälisyys vähäistä. Samaan aikaan valmistui Suomen Akatemian tieteen tila ja taso -raportti. Se esittää voimakkaasti huolen maamme tieteellisen tutkimuksen tuloksellisuudesta ja laadusta, sekä aivan erityisesti tutkimusinfrastruktuurimme puutteista ja vanhenemisesta.

Kumpikin raportti sisältää paljon sellaisia tuloksia ja suosituksia, jotka ovat olleet jo kauan hyvin tiedossa. Miksi sitten näihin epäkohtiin ei ole aikaisemmin puututtu? Toivottavasti nyt valtiovallan päättäjät ja poliittiset vaikuttajat ymmärtävät, että on vihdoin aika siirtyä sanoista tekoihin. Sivistyspoliittisen ministeriryhmän kesäkuinen kannanotto korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen vauhdittamiseksi on tarttunut asiaan oikealla tavalla. Se sisältää varsin selkeitä ja konkreettisia linjauksia arvioinneissa esille tulleiden puutteiden ja heikkouksien korjaamiseksi.

Yliopistoille arviointien yhteinen viesti on selkeä. Yliopistouudistusta on jatkettava korkeakoulu-uudistuksella, johon liitetään mukaan sekä ammattikorkeakoulut että sektoritutkimuslaitokset. Erilaisten tutkimus- ja koulutusyksiköiden pienuus ja sitä kautta seuraava resurssien hajanaisuus on tunnustettava. Yliopistojen pitää pystyä nykyistä selkeämmin profiloitumaan ja samalla sopimaan keskinäisestä työnjaosta. Ainoastaan näillä toimenpiteillä voidaan hallitusti tehdä välttämättömät muutokset. Tämä tietenkin edellyttää, että yliopistojen rahoitusmalli tukee tällaista aloitteellisuutta.

Yhteistyötä ja työnjakoa

TTY:n ja Aalto-yliopiston rehtoraatit käyvät parhaillaan keskustelua muutamien alojen työnjaosta ja yhteistyön syventämisestä yhteisillä vahvuusaloilla. Tampereen yliopiston kanssa johtamiskorkeakoulun osalta yhteinen yksikkö ei tässä vaiheessa osoittautunut riittävän houkuttelevaksi ratkaisuksi TTY:n tuotantotalouden ja tietojohtamisen toiminnan kehittämisessä. Kuitenkin yhteisten oppimisympäristöjen kehittämistä ja tutkimusyhteistyön tiivistämistä jatketaan Tampereen yliopistoon perusteilla olevan johtamiskorkeakoulun kanssa. Bioteknologian ja biolääketieteellisen tekniikan yhteistoiminnan valmistelu etenee parhaillaan rivakasti. Puitteiden suunnittelu on aktiivisesti käynnissä ja tavoitteena on toiminnan aloittaminen ensi vuoden alussa. Yhteisessä koulutusohjelmassa ensimmäiset uudet opiskelijat aloittavat näillä näkymin syksyllä 2012.

Viime keväänä opintojen nopeuttamista pohtineen työryhmän ehdotus valintakokeista luopumisesta opiskelijavalinnoissa herätti erittäin vilkkaan ja tunnepitoisenkin keskustelun. Minun on aika vaikea ymmärtää sitä kiivasta vastustamista, jota on tullut sekä yliopistoilta että lukiolaisilta. Miksi ihmeessä koko maan kattavaa yhteistä ylioppilastutkintoa ei kannattaisi ainakin osittain hyödyntää yliopistojen opiskelijavalinnoissa? Toki löytyy aloja, joilla pääsykokeet ovat täysin perusteltuja ja ainoa oikea tapa mitata tarvittavia taitoja ja motivaatiota. Meillä tällainen on arkkitehtuuri.

Tekniikan yhteisvalintajärjestelmä on ollut käytössä jo neljäkymmentä vuotta. Sitä on vuosien varrella kehitetty monin tavoin. Lukion päästötodistuksen arvosanoja ja menestymistä ylioppilaskirjoituksissa on hyödynnetty valinnoissa asteittain kasvavassa määrin. Puhdas paperivalinta on ollut käytössä vuodesta 1996. TTY:ssä paperivalinnasta on hyviä kokemuksia kaikissa koulutusohjelmissa. Valittujen määrät ovat vaihdelleet koulutusohjelmittain 30 prosentista 40 prosenttiin.

Parhaillaan tekniikan alan yliopistojen opetuksesta vastaavat vararehtorit valmistelevat siirtymistä pääasiassa paperivalinnan käyttöön opiskelijavalinnoissa. Matematiikan, fysiikan ja kemian arvosanojen lisäksi harkitaan myös muiden oppiaineiden arvosanojen hyödyntämistä. Esimerkiksi äidinkielen arvosana tutkitusti ennustaa hyvin opiskelumenestystä alasta riippumatta. Mielestäni asiaa pitää tarkastella ennakkoluulottomasti eri näkökulmista.

Suomessa siirryttiin Bolognan prosessin mukaiseen kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen syksyllä 2005. Vanhamuotoisen tutkintorakenteen siirtymäaika päättyi tekniikan alalla heinäkuun lopussa. Tämä on kannustanut niitä, joiden opinnot ovat päässeet venymään, suorittamaan puuttuvat tentit ja viimeistelemään diplomityön. Tähän mennessä tänä vuonna on perustutkintoja suoritettu ennätykselliset 1409, mikä on tuhat enemmän kuin viime vuosina vastaavaan aikaan. Valmistumispiikki ei kuitenkaan näy työttömyystilastoissa. Tyypillisesti pitemmän kaavan mukaan opiskelleet ovat jo valmiiksi työelämässä. Viime vuonna TTY:ssä suoritettiin myös ennätysmäärä eli 84 tohtorin tutkintoa. Tänä vuonna uusia tohtoreita on väitellyt samaan tahtiin, ja huomattava osa heistä lähtee elinkeinoelämän palvelukseen.

Teksti: Marjut Kemiläinen
Kuva: Aleksi Rinta-Kauppila

Kerro kaverille
Aurinkosähkön läpimurto lähestyy
Aurinkosähkön läpimurto lähestyy
4/2010
Aurinkosähkön läpimurto lähestyy
Ennätysmäärä insinöörejä ja arkkitehteja valmistuu TTY:ltä
Ennätysmäärä insinöörejä ja arkkitehteja valmistuu TTY:ltä
4/2010
Ennätysmäärä insinöörejä ja arkkitehteja valmistuu TTY:ltä
Roistoaallon prototyypin jäljillä
Roistoaallon prototyypin jäljillä
4/2010
Roistoaallon prototyypin jäljillä
CCS-menetelmä antaa jatkoaikaa hiilenpoltolle
CCS-menetelmä antaa jatkoaikaa hiilenpoltolle
4/2010
CCS-menetelmä antaa jatkoaikaa hiilenpoltolle
Pyörällä päästään Euroopassa - miksei Suomessakin?
Pyörällä päästään Euroopassa - miksei Suomessakin?
4/2010
Pyörällä päästään Euroopassa - miksei Suomessakin?
Putkien peruskorjauksen puolesta
Putkien peruskorjauksen puolesta
4/2010
Putkien peruskorjauksen puolesta
Kenian vesihuolto uudistuu TTY:n opeilla
Kenian vesihuolto uudistuu TTY:n opeilla
4/2010
Kenian vesihuolto uudistuu TTY:n opeilla
Professori Sirpa Jalkanen TTY-säätiön hallitukseen
Professori Sirpa Jalkanen TTY-säätiön hallitukseen
4/2010
Professori Sirpa Jalkanen TTY-säätiön hallitukseen
Professorit lahjoittivat TTY:n säätiöpääomaan
Professorit lahjoittivat TTY:n säätiöpääomaan
4/2010
Professorit lahjoittivat TTY:n säätiöpääomaan
Korkea opetuksen laatu ja huippututkimus edellyttävät investointeja
Korkea opetuksen laatu ja huippututkimus edellyttävät investointeja
4/2010
Korkea opetuksen laatu ja huippututkimus edellyttävät investointeja
 
4/2010
 
4/2010

Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.

Käyntiosoite:
Korkeakoulunkatu 10,
33720 Tampere

Postiosoite:
PL 527, 33101 Tampere

Puhelinvaihde:
03 311 511
ma–pe kello 8–16.15
kesällä ma–pe 8–15.45

Virallinen sähköpostiosoite:
tty.asiointi@tut.fi