4/2010

Pyörällä päästään Euroopassa - miksei Suomessakin?

Kalle Vaismaa

Kalle Vaismaa haluaa edistää pyöräilyä, johon
kypäräpakolla on valitettavasti kielteinen
vaikutus. Australian pyöräkypäräpakko johti
pyöräilyn romahtamiseen.

Tutkijat hakevat Keski-Euroopasta pyöräilyn ja jalankulun mallia Suomeen. Mukavuus, helppous, nopeus - siinä tavoitteet pyöräilyn lisäämiseksi.


Tietoisuus ympäristön tilasta ja autoilun haitoista saa tutkijat pyörän selkään. Projektipäällikkö Kalle Vaismaa TTY:n logistiikan laitokselta vetää hanketta, jonka tavoitteena on kerätä kymmenestä Euroopan kaupungista parhaat pyöräilyn ja jalankulunkäytännöt Suomeen. Tutkimuksen rahoittajana on kahdeksan suomalaista kaupunkia ja neljä ministeriötä.

Tutkijoita ei ole tähän hankkeeseen tarvinnut suostutella. Aineiston hankkiminen kulkien Geneven tai Strasbourgin kaduilla houkuttelee. Jos tutkimusryhmä on innostunut, on hyvää henkeä löytynyt myös Pykälä-projektin ohjausryhmältä.

- Tavoitteemme on tehdä korkeatasoinen visuaalinen työkalu, jolla esimerkiksi liittymässuunnittelu voidaan toteuttaa kävelyä ja pyöräilyä edistävällä tavalla. Työ koetaan erittäin tarpeelliseksi, se motivoi kaikkia, kertoo Vaismaa.

Pyörä kuin hidas auto

Tutkimuskohteina on kaupunkeja muun muassa Tanskasta, Hollannista, Belgiasta ja Sveitsistä. Monissa maissa pyöräilyllä on pitkät perinteet. Kaikki huomioiva liikennejärjestelmä on muotoutunut jo vuosikymmeniä sitten. Pyörät nähdään hitaina ajoneuvoina ja ne on erotettu kävelijöistä omalle kaistalleen. Etuisuudet autoliikenteeseen nähden sekä nopeat ja mukavat väylät ilman reunakiveyksiä tekevät pyöräilystä todellisen vaihtoehdon.

- Suomessa on keskitytty tekemään reittejä kaupungin läpi, mutta se ei riitä. Pyörällä on päästävä sujuvasti kaikkialle keskusta-alueella, Vaismaa kertoo.

Pyöräilyn mallimaissa on erityisesti panostettu pyöräilyn mukavuuteen ja helppouteen. Pyöräpysäköinti on laadukasta, tilavat pyöräkatokset sijaitsevat hyvillä paikoilla. Keskusta- ja asuinalueilla parkkipaikat autoille ovat kauempana.

Myös kaupunkien keskustojen autoilua on rajoitettu oleellisesti. Esimerkiksi keskusta-alue voidaan jakaa sektoreiksi. Yhdeltä alueelta pääsee toiselle vain palaamalla kehätielle, jolloin matkan pituus autoilijalle on moninkertainen kävellen tai pyörällä etenevään nähden. Autoilu vähenee, kun siirtymisestä julkisen liikenteen käyttäjäksi kaupunkien ulkopuolella tehdään vaivatonta.

Pyöräilyn pitkät perinteet

Pyorailijoita

Tanska ja Hollanti ovat pyöräilyn mallimaita.
Näissä maissa pyöräliikennettä on edistetty
voimakkaasti jo 1970-luvulta lähtien, joskaan
kummassakaan maassa ei tarvinnut lähteä
nollasta liikkeelle.

Kööpenhaminassa ensimmäiset pyörätiet tehtiin jo 1910-luvulla, ja nykyinen pyöräilyverkko oli saanut hahmonsa jo 1950-luvulla.

Voimakas autoistuminen 1960-luvulla ei vaikuttanut pyöräilijöiden määrään Tanskassa ja Hollannissa niin vahvasti kuin monissa muissa maissa. Esimerkiksi Englannissa pyöräilyn kulkumuotoprosentti laski autoistumisen myötä yhteen prosenttiin, mutta Tanskassa ja Hollannissa pyörällä tehtiin edelleen yli 30 prosenttia matkoista. Valtion rahallinen tuki ja kansanliikkeet pyöräilyn puolesta edistivät asiaa entisestään.

- Hollannissa oli ensimmäisen öljykriisin aikaan 1970-luvulla sunnuntaisin autoilukielto. Silloin valtio kustansi jopa 80 prosenttia kaupunkien rakentamista pyöräteistä, kertoo Kalle Vaismaa.

Panoksista on saatu selvää hyötyä. Nykyään Hollannissa tehdään jopa puolet kaikista matkoista polkupyörällä. Tanskassakin pyöräilyn osuus on monissa kaupungeissa yli 30 prosenttia. Tärkein syy korkeisiin lukuihin on se, että näissä maissa pyöräily on nopeaa ja mukavaa. Tanskalaisista tutkimuksessa yli 70 prosenttia ilmoitti sen syyksi pyöräilylleen. 19 prosenttia pyöräilee kuntoillakseen ja vain yksi prosentti pyöräilee säästääkseen luontoa.

Kävelyn perimmäinen olemus tunnustettava

Euroopan kävelyalueita ja -katuja syvällisesti havainnoinut Vaismaa korostaa kävelyn merkitystä liikkumismuotona. Euroopan maissa on nähty kävely osana ihmisen luontaista tapaa olla ja elää. Keskustoihin on luotu laajoja kävelyalueita, joita Suomessa on samassa laajuudessa vain kauppakeskuksissa.

- Kävely on ihmiselle luontainen olomuoto, jota pitää tukea ja edistää. Kävely liittää ihmisen elämään, Vaismaa ajattelee.

Vaismaa näkee pyöräilyn ja kävelyn lisäämisen kokonaisvaltaisena tehtävänä, joka onnistuu vain useiden tahojen yhteistyönä. Hyviin tuloksiin päästään, kun kaupunkielämä suunnitellaan kaikki sosiaaliluokat ja palvelualat huomioiden. Yksi tutkimuksen kohdekaupunki on Odense, jossa suunnitteluun on otettu mukaan kaikki muotoilijoita myöden.

Suomen pyöräilypääkaupunki, Oulu, näyttää esimerkkiä kuinka kaupungin tekninen toimi voi omalla toiminnallaan edistää pyöräilyä.

- Oulun pyörätiet ovat talvihoidon korkeimmassa luokassa. Kun lunta sataa kaksi senttiä, aurat ajavat pyörätiet. Sama käytäntö on muun muassa Jyväskylässä. Monessa kaupungissa pitää lunta tulla viisi senttiä ennen kuin kalusto kaartaa pyöräteiden puolelle, kertoo Vaismaa.

Teksti: Tarja Luukko
Kuvat: Tarja Luukko, Kalle Vaismaa

Kerro kaverille
Aurinkosähkön läpimurto lähestyy
Aurinkosähkön läpimurto lähestyy
4/2010
Aurinkosähkön läpimurto lähestyy
Ennätysmäärä insinöörejä ja arkkitehteja valmistuu TTY:ltä
Ennätysmäärä insinöörejä ja arkkitehteja valmistuu TTY:ltä
4/2010
Ennätysmäärä insinöörejä ja arkkitehteja valmistuu TTY:ltä
Roistoaallon prototyypin jäljillä
Roistoaallon prototyypin jäljillä
4/2010
Roistoaallon prototyypin jäljillä
CCS-menetelmä antaa jatkoaikaa hiilenpoltolle
CCS-menetelmä antaa jatkoaikaa hiilenpoltolle
4/2010
CCS-menetelmä antaa jatkoaikaa hiilenpoltolle
Putkien peruskorjauksen puolesta
Putkien peruskorjauksen puolesta
4/2010
Putkien peruskorjauksen puolesta
Kenian vesihuolto uudistuu TTY:n opeilla
Kenian vesihuolto uudistuu TTY:n opeilla
4/2010
Kenian vesihuolto uudistuu TTY:n opeilla
Professori Sirpa Jalkanen TTY-säätiön hallitukseen
Professori Sirpa Jalkanen TTY-säätiön hallitukseen
4/2010
Professori Sirpa Jalkanen TTY-säätiön hallitukseen
Professorit lahjoittivat TTY:n säätiöpääomaan
Professorit lahjoittivat TTY:n säätiöpääomaan
4/2010
Professorit lahjoittivat TTY:n säätiöpääomaan
Korkea opetuksen laatu ja huippututkimus edellyttävät investointeja
Korkea opetuksen laatu ja huippututkimus edellyttävät investointeja
4/2010
Korkea opetuksen laatu ja huippututkimus edellyttävät investointeja
Tiivistelmä rehtori Kivikosken avajaispuheesta
Tiivistelmä rehtori Kivikosken avajaispuheesta
4/2010
Tiivistelmä rehtori Kivikosken avajaispuheesta
 
4/2010
 
4/2010

Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.

Käyntiosoite:
Korkeakoulunkatu 10,
33720 Tampere

Postiosoite:
PL 527, 33101 Tampere

Puhelinvaihde:
03 311 511
ma–pe kello 8–16.15
kesällä ma–pe 8–15.45

Virallinen sähköpostiosoite:
tty.asiointi@tut.fi