4/2010

Putkien peruskorjauksen puolesta

Hynynen ja Katko

Korjaustyömaat eivät häiritse Ari Hynystä ja Tapio Katkoa.
Rakenteiden korjaaminen ennakoi toimivaa tulevaisuutta.

Suomen vesi- ja viemäriverkosto ruostuu ja rapautuu. Apua haetaan alan ammattilaisia kouluttamalla.

Vesihuollon infrastruktuurin heikkenevä tila huolestuttaa TTY:n vesihuollon dosenttia Tapio Katkoa. Saneerausvaje kasvaa koko ajan. Korjausinvestoinneilla on jo kiire.

Näkymätön näkyväksi

Vesihuollon mallimaassa, Suomessa, toimitaan Tapio Katkon mukaan osin epärealistisesti. Vaikka puhdasta vettä on runsaasti ja järjestelmät toimivat vielä, vesihuoltoon kohdistuu useita suuriakin haasteita. Yksi merkittävimmistä on käyttöomaisuuden hallinta. Huoltamattomana verkostot aiheuttavat mittavia taloudellisia ja toiminnallisia menetyksiä. Katkon mukaan väite, etteivät rahat riitä saneeraukseen on perusteeton, sillä vesihuoltolakia tulkitaan lainvastaisesti.

- Lain mukaan vesihuollon käyttömaksuilla tulisi kattaa ylläpito- ja korjauskustannukset. Näin ei kuitenkaan toimita. Yleinen linjaus tarjota vettä kansalaisille jatkuvalla polkuhinnalla käy ajan mittaan todella kalliiksi, sanoo Katko. Samalla osa kunnista tulouttaa vesihuoltolaitoksilta suuria summia ja käyttää niitä muihin tarkoituksiin.

Saneeraustarpeen esillä pitäminen kuntien budjettineuvotteluissa on haasteellista. Näkymättömän kaupungin lohduttoman tilan näkevät vain alan ammattilaiset. Keskeistä onkin tehdä saneeraustarve näkyväksi päättäjille. Vesihuollon asiantuntijoiden tueksi TTY ja TTY:n täydennyskoulutuskeskus Edutech ovat kehittäneet koulutusohjelman.

- Maassamme on suuri täydennyskoulutustarve. Vesihuollon diplomi-insinöörit etenevät hyvinkin nopeasti vaativiin johtamistehtäviin, joissa teknispainotteisella koulutuksella ei enää pärjää.

Ohjelman tavoitteena on antaa eväitä toimintojen kehittämiseen ja johtamiseen, kuten viestinnän ja yhteiskuntasuhteiden hoitamiseen.

VETO - Vesihuollon johtaminen ja kehittäminen

Keväällä 2011 Tampereen teknillinen yliopisto ja sen täydennyskoulutuskeskus Edutech aloittavat toista kertaa VETO - Vesihuollon johtaminen ja kehittäminen -koulutusohjelman.

Koulutuksen kohderyhmänä ovat erityisesti vesihuoltolaitosten johtajat ja asiantuntijat, vesihuollon suunnittelijat, rakentajat ja laitevalmistajat, alan viranomaiset, kouluttajat ja tutkijat. Osanottajilta edellytetään vähintään ammattikorkeakoulututkintoa tai työkokemuksen kautta hankittuja vastaavia tietoja sekä muutaman vuoden kokemusta vesihuoltoalalta.

Koulutus vastaa suomalaisten vesihuollon asiantuntijoiden tarpeisiin. Koulutusohjelma toteutetaan Professional Development -ohjelmana, joka on yliopistollista ammatillista osaamista ja pätevöitymistä syventävää täydennyskoulutusta. Osa opinnoista voidaan tapauskohtaisesti hyväksyä myös diplomi-insinöörin tutkintoon tai osaksi jatko-opintoja.

Koulutusohjelman taustavaikuttajina ovat Vesi- ja viemärilaitosyhdistys sekä edustava ohjausryhmä.

Aiemmin ohjelman suorittaneiden palautteissa korostuivat verkostoitumisen ja vertaistuen merkitys.

Hakuaika koulutukseen päättyy tammikuussa. Tutustu tarkemmin koulutusohjelmaan.

Lisää ja laajempaa tutkimusta

Vesihuollon tarpeet tulee linkittää paremmin maankäytön suunnitteluun. Tutkimusta ja siihen liittyvää yhteistyötä pitäisi lisätä selvästi. Katkon mukaan asioita tulee ajatella enemmän kokonaisuuksina. Veteen liittyvät ratkaisut vaikuttavat laajasti kaikkiin elämän osa-alueisiin.

- Nyt tutkimusrahoitus ohjaa kapea-alaisuuteen. Toisin on maailmalla, jossa vesiasiat kokoaa eri alojen edustajia yhteen. Coloradon yliopistossa useat osastot tekevät veteen liittyvää tutkimusta, onpa siellä jopa vesisosiologian laboratorio, kertoo Katko.

Kaupunkitutkimukseen perehtynyt arkkitehtuurin professori Ari Hynynen tunnistaa Katkon kuvaileman tilanteen. Hän näkee asiassa myös valoa.

- Meiltä puuttuu yhteinen käsitteistö. Tekniikan tutkimus ja suunnittelu on liian eriytynyttä. Esimerkkejä hyvästä kehityksestä on kuitenkin olemassa. Arkkitehtuurin ja rakennustekniikan yhteistyössä ollaan menossa hyvään suuntaan.

Yksi konkreettinen haaste laajan rintaman pohdittavaksi ovat hulevedet. Lisääntyviin tulviin varautuminen asettaa kaupunkialueiden tiivistämissuunnitelmat uuteen valoon. Riittäviä viheralueita tarvitaan, etteivät sade- ja sulamisvedet tulvi.

Veden varassa

Ari Hynynen vahvistaa vesihuollon rakenteiden ylläpitämisen tärkeyden. Vedellä on luontainen ykkösasema koko yhteiskunnan selkärankana. Monet kaupungit ovat alun perin rakentuneet veden äärelle ja sen varaan. Vesistöt ja vesireitit ovat ohjanneet kaupunkien syntyä, rakennusten sijoittelua ja hitaasti muovautuvaa kulttuurimaisemaa. Tampere järvineen ja koskineen on kotoinen esimerkki.

- Luonnon infrastruktuuri ja ennen kaikkea vesi, on antanut muodot monen kaupungin ja seudun perusrakenteille. Vähitellen vesi ohjattiin putkistoihin näkymättömiin, mutta sen merkitys ei kuitenkaan ole hävinnyt, sanoo Hynynen.

 Teksti ja kuva: Tarja Luukko

 

 

 

 

Kerro kaverille
Aurinkosähkön läpimurto lähestyy
Aurinkosähkön läpimurto lähestyy
4/2010
Aurinkosähkön läpimurto lähestyy
Ennätysmäärä insinöörejä ja arkkitehteja valmistuu TTY:ltä
Ennätysmäärä insinöörejä ja arkkitehteja valmistuu TTY:ltä
4/2010
Ennätysmäärä insinöörejä ja arkkitehteja valmistuu TTY:ltä
Roistoaallon prototyypin jäljillä
Roistoaallon prototyypin jäljillä
4/2010
Roistoaallon prototyypin jäljillä
CCS-menetelmä antaa jatkoaikaa hiilenpoltolle
CCS-menetelmä antaa jatkoaikaa hiilenpoltolle
4/2010
CCS-menetelmä antaa jatkoaikaa hiilenpoltolle
Pyörällä päästään Euroopassa - miksei Suomessakin?
Pyörällä päästään Euroopassa - miksei Suomessakin?
4/2010
Pyörällä päästään Euroopassa - miksei Suomessakin?
Kenian vesihuolto uudistuu TTY:n opeilla
Kenian vesihuolto uudistuu TTY:n opeilla
4/2010
Kenian vesihuolto uudistuu TTY:n opeilla
Professori Sirpa Jalkanen TTY-säätiön hallitukseen
Professori Sirpa Jalkanen TTY-säätiön hallitukseen
4/2010
Professori Sirpa Jalkanen TTY-säätiön hallitukseen
Professorit lahjoittivat TTY:n säätiöpääomaan
Professorit lahjoittivat TTY:n säätiöpääomaan
4/2010
Professorit lahjoittivat TTY:n säätiöpääomaan
Korkea opetuksen laatu ja huippututkimus edellyttävät investointeja
Korkea opetuksen laatu ja huippututkimus edellyttävät investointeja
4/2010
Korkea opetuksen laatu ja huippututkimus edellyttävät investointeja
Tiivistelmä rehtori Kivikosken avajaispuheesta
Tiivistelmä rehtori Kivikosken avajaispuheesta
4/2010
Tiivistelmä rehtori Kivikosken avajaispuheesta
 
4/2010
 
4/2010

Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.

Käyntiosoite:
Korkeakoulunkatu 10,
33720 Tampere

Postiosoite:
PL 527, 33101 Tampere

Puhelinvaihde:
03 311 511
ma–pe kello 8–16.15
kesällä ma–pe 8–15.45

Virallinen sähköpostiosoite:
tty.asiointi@tut.fi