3/2010

Kasvaako kantasoluihin syöpäriski?

Reija Autio

- Yhteistyö biologian partnereiden kanssa on tärkeää ja
palkitsevaa systeemibiologisessa tutkimuksessa.
Tekemällä projekteja yhdessä, voidaan käyttää molempien
osapuolten erikoisosaamista ja saada aikaan kattavia ja
merkityksellisiä tuloksia, sanoo Reija Autio.

Alkion kantasolut ovat lääketieteen supermateriaalia, josta odotetaan saatavan niin ihmisen varaosia kuin tappavien tautien kukistajakin. Alan tutkimus on  alkuvaiheessa eikä mahdollisten hoitosovellusten riskejä vielä tunneta.

TTY:ssä ja Turun Biotekniikan keskuksessa tehty tutkimus paljastaa pitkäkestoiseen kantasoluviljelyyn liittyvän syöpäriskin. Tutkimuksen mukaan kantasolujen laboratorioviljelyssä soluihin syntyy muutoksia, joiden tiedetään kuuluvan tiettyihin syöpäriskeihin. Nämä muutokset liittyvät solujen genomissa olevien geenien kopiolukuihin. Kantasolujen lisääntyessä genomin palaset voivat monistua, siirtyä tai kadota kokonaan. Tällaiset kopiolukumuutokset ovat hyvin tyypillisiä useissa syövissä.

- Erityisesti jos kantasoluja on viljelty vuosia, kopiolukumuutoksia on huomattavasti enemmän. Tutkimuksessa käytettyjen uusien mikrosirujen avulla pystyimme määrittämään kopiolukumuutokset paljon aiempaa tarkemmin. Lisäksi etsimme sellaiset geenit, joiden ilmentyminen muuttui kopiolukumuutosten myötä, kertoo TTY:ssa tutkimuksesta päävastuussa ollut tutkijatohtori Reija Autio.

- Tuloksemme paljastivat suuren joukon geenejä, jotka ovat uusia löydöksiä kantasolututkimuksessa, ja jotka jo aiemmin on yhdistetty syöpään. Tämä on keskeistä uutta tietoa, joka on otettava huomioon kliinisiä hoitosovelluksia kehitettäessä, kertoo Reija Autio.

Kantasoluja

Mikroskooppikuva kahdesta alkion
kantasolusta kasvamassa maljalla
laboratoriossa.

ESTOOLS

EU-tutkimushanke ESTOOLS on laaja eurooppalainen kantasolualan projektikokonaisuus, jossa on ollut mukana 21 yliopistoa ja tutkimuslaitosta kymmenestä maasta.

Suomesta mukana ovat TTY, Turun Biotekniikan keskus ja Helsingin ylipisto.

Koko hankkeen koordinaattori on professori Peter Andrews Sheffieldin yliopistosta Iso-Britanniasta. ESTOOLS tähtää eurooppalaisen alkion kantasolututkimuksen laadun ja tehokkuuden parantamiseen.

Nelivuotinen hanke päättyy kesällä 2010.

Autio työskentelee TTY:n signaalinkäsittelyn laitoksella laskennallisen systeemibiologian ryhmässä. Ryhmä on useita vuosia kehittänyt menetelmiä, joilla mikrosiruteknologialla genomista saatavia valtaisia tietomassoja voidaan analysoida tehokkaasti ja tarkasti.

Esimerkiksi kyseisessä kantasolututkimuksessa yhden solulinjan perimästä tehtiin 6,5 miljoonaa mittausta samanaikaisesti. Tamperelaiset vastasivat mittaustulosten data-analyysistä ja yhdessä turkulaisbiologien kanssa mittaussuunnittelusta.

Takaisku - vai askel eteenpäin?

Tutkimus tuo merkittävää uutta tietoa. Siitä kertoo myös se, että tulokset julkaistiin maaliskuussa yhdessä maailman arvostetuimmista tiedelehdistä Nature Biotechnologyssä.

Mutta mikä merkitys tuloksilla on heille, jotka jo odottavat alkion kantasoluista mahdollisesti saatavia parantavia hoitoja? Onko tieto syöpäriskistä takaisku?

- Takaisku olisi se, että tätä ei olisi tutkittu, kiteyttää laskennallisen systeemibiologian ryhmän johtaja, professori Olli Yli-Harja.

- Me paljastamme faktoja, ja kaikki tieto mitä nyt kantasolualan perustutkimuksessa saadaan esiin, on äärimmäisen tärkeää turvallisten hoitojen kehittämiseksi.

Laskennallisen systeemibiologian tutkimusryhmä

TTY:n signaalinkäsittelyn laitoksen laskennallisen systeemibiologian tutkimusryhmä kehittää mallintamis- ja simulointityökaluja monimutkaisten biologisten ilmiöiden tutkimiseen. Se soveltaa tutkimuksessaan myös nykyaikaisten biologisten mittaustekniikoiden menetelmiä kuten geeni-, proteiini- ja perimän suurikapasiteettimittauksia ja erilaisia mikroskooppitekniikoita.

Tutkimusryhmään kuluu asiantuntijoita eri aloilta, muun muassa solu- ja molekyylibiologiasta, bioteknologiasta, signaalin- ja kuvankäsittelystä, tilastotieteestä, matematiikasta ja tietotekniikasta.

Tutkimushanke on ollut osa isoa eurooppalaista ESTOOLS-yhteisprojektia, jossa mukana 21 yliopistoa ja tutkimusyksikköä. Niiden kantasolulinjoista Suomeen saatiin tutkimusmateriaaliksi poikkeuksellisen laaja kokoelma kantasolunäytteitä. Mikään eurooppalainen laboratorio ei yksinään olisi pystynyt toteuttamaan yhtä kattavaa tutkimusta.

- ESTOOLS on erittäin laaja hanke, ja se on vahvistanut eurooppalaisten iskukykyä kilpailla esimerkiksi yhdysvaltalaisen kantasolututkimuksen kanssa. Huhuja on jo kuulunut, että sieltä olisi tulossa samantyyppinen tutkimus, jossa on analysoitu erittäin laajasti kantasolujen eri kasvatuslinjoja, Reija Autio kertoo.

Tampereella, Turussa ja Helsingissä toteutettua tutkimusta on koordinoinut professori Riitta Lahesmaa Turun Biotekniikan keskuksesta, jossa hankkeen päävastuullisena tutkijana on toiminut Elisa Närvä.

 

Teksti: Aila Välikoski
Kuva: Tarja Luukko, Elisa Närvä

 

 

Kerro kaverille
Bioakustiikan tutkijalle kevät tulvii ääniä
Bioakustiikan tutkijalle kevät tulvii ääniä
3/2010
Bioakustiikan tutkijalle kevät tulvii ääniä
Maantie kutsuu suomalaista lomalla ja vapaalla
Maantie kutsuu suomalaista lomalla ja vapaalla
3/2010
Maantie kutsuu suomalaista lomalla ja vapaalla
Vaihtoehto kesämökin lämmitykselle
Vaihtoehto kesämökin lämmitykselle
3/2010
Vaihtoehto kesämökin lämmitykselle
Suomalainen tavoittelee yksilöllisyyttä myös mökillään
Suomalainen tavoittelee yksilöllisyyttä myös mökillään
3/2010
Suomalainen tavoittelee yksilöllisyyttä myös mökillään
Digitaalihydrauliikka ottaa kurssin kohti merta
Digitaalihydrauliikka ottaa kurssin kohti merta
3/2010
Digitaalihydrauliikka ottaa kurssin kohti merta
Täydellinen tila synnyttää uutta
Täydellinen tila synnyttää uutta
3/2010
Täydellinen tila synnyttää uutta
Yliopistot kaipaavat laatua palkitsevaa rahoituspolitiikkaa
Yliopistot kaipaavat laatua palkitsevaa rahoituspolitiikkaa
3/2010
Yliopistot kaipaavat laatua palkitsevaa rahoituspolitiikkaa
Ymmärrystä sairauksien mekanismeihin
Ymmärrystä sairauksien mekanismeihin
3/2010
Ymmärrystä sairauksien mekanismeihin
Terveydentilan tarkkailuun implantoitava EKG-laite
Terveydentilan tarkkailuun implantoitava EKG-laite
3/2010
Terveydentilan tarkkailuun implantoitava EKG-laite
Uusien professorien juhlaluennot
Uusien professorien juhlaluennot
3/2010
Uusien professorien juhlaluennot
Projekteille yrityksen toiminnassa entistä strategisempi rooli
Projekteille yrityksen toiminnassa entistä strategisempi rooli
3/2010
Projekteille yrityksen toiminnassa entistä strategisempi rooli
Kohti vastuullisesti positiivista johtajuutta
Kohti vastuullisesti positiivista johtajuutta
3/2010
Kohti vastuullisesti positiivista johtajuutta
Miksi metalli kipinöi mikrossa?
Miksi metalli kipinöi mikrossa?
3/2010
Miksi metalli kipinöi mikrossa?
 
3/2010
 
3/2010
Uusi blogisti
Uusi blogisti
3/2010
Uusi blogisti

Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.

Käyntiosoite:
Korkeakoulunkatu 10,
33720 Tampere

Postiosoite:
PL 527, 33101 Tampere

Puhelinvaihde:
03 311 511
ma–pe kello 8–16.15
kesällä ma–pe 8–15.45

Virallinen sähköpostiosoite:
tty.asiointi@tut.fi