1/2010

Tuhlurit matalaenergiataloissa

Matti Pentti

- Olisi hyvä jos energiatehokkuutta tarkasteltaisiin Suomessakin laajemmin kuin
yksittäisten talojen eristämisen kannalta, Matti Pentti toivoo.

Matalaenergiarakentamisen on toivottu omalta osaltaan pelastavan maailman. TTY:n tutkijat toivovat kuitenkin laajempaa tarkastelua. Energiatehokkaan rakentamisen ohella tulisi kiinnittää huomiota yhdyskuntasuunnitteluun ja ihmisten toimintaan.

Ilmastonmuutos ajaa kaikilla elämänaloilla tehokkaampaan energiankäyttöön. Rakentamisesta on luonnollista hakea säästöjä, sillä Suomessa rakennukset kuluttavat 40 % kaikesta energiasta, esimerkiksi lämmityksen muodossa.

Koska aihe on tärkeä, se on synnyttänyt välillä kiivastakin väittelyä. Ei ole täyttä yhteisymmärrystä, kuinka energiatehokas rakentaminen tulisi toteuttaa. Kun valtiollisella tasolla päätettiin kiristää lämmöneristysmääräyksiä, näkivät TTY:n tutkijat uusien vaatimusten tuovan mukanaan myös riskejä.

- Meidän näkemyksemme mukaan kiristyneet määräykset eivät tuo parhaalla mahdollisella tavalla niitä tuloksia, joita haetaan, sanoo TTY:n talonrakennustekniikan professori Matti Pentti.

Yhtenä Pentin huolena on paksun eristekerroksen takia viilenevät ulkovaipan rakenteet, jotka saattavat muuttua entistä alttiimmiksi kosteusvaurioille.

- Ongelman merkitystä ei ole syytä kuitenkaan paisutella. Rakennusten energiatehokkuutta voi ja pitääkin tehostaa. Rakenneratkaisut ja yksityiskohdat on vain suunniteltava huolellisemmin, Pentti sanoo.

Talot, kylät, kaupungit

Suomessa käytävä keskustelu on osa laajempaa kansainvälistä debattia. Yksi edelläkävijämaa on Saksa, jossa rakentamisen vaikutuksia päästöihin on tutkittu tarkemmin.

- Olisi hyvä jos energiatehokkuutta tarkasteltaisiin Suomessakin laajemmin kuin yksittäisten talojen eristämisen kannalta, Pentti toivoo.

Pentin peräänkuuluttama laajempi tarkastelu sisältää primäärienergianäkökulman. Sen avulla otetaan huomioon myös rakennusmateriaalien tuotantoon ja asumiseen käytetyn energian alkuperä.

Yhdyskuntasuunnittelulla on myös mittavia vaikutuksia energiatehokkuuteen. Kyse on kokonaisuudesta, johon kuuluvat esimerkiksi kaavoitus, infrastruktuuri, arkkitehtuuri ja liikennesuunnittelu.

- Muutokset tulisi tehdä tehokkuusjärjestyksessä. Investoinnit tulisi tehdä sellaisiin asioihin, joiden avulla saadaan päästöjen vähentämisen näkökulmasta paras ratkaisu, Pentti sanoo. Pentin mielestä tulisi enemmän kiinnittää huomiota lämmitysmuotoon ja talotekniikkaan.

Asukkaiden rooli keskeinen

TTY:llä yliassistentti Juha Vinhan vetämissä tutkimuksissa on tullut selkeästi ilmi, että asukkaiden rooli rakennusten energiankulutuksessa on keskeinen. Vinhan tutkimuksissa tarkasteltiin yhteensä 170 omakotitalon energiankulutusta, joista lähes kaikki olivat uudehkoja ja saman normiston mukaan rakennettuja. Ero vähiten kuluttavien ja eniten kuluttavien välillä oli jopa viisinkertainen asuinneliötä kohti laskettuna.

- Ongelma on iso erityisesti asuinkerrostaloissa, joissa asukkaat eivät itse näe mihin kaikkeen vaikuttavat. Jos asumistottumuksiin ei saada otetta, ei muilla toimilla ole juurikaan merkitystä, Pentti sanoo.

Pentti uskoo, että ratkaisut nyt vellovaan keskusteluun löytyvät vielä. On ylipäänsä tärkeää, että asiaa käsitellään.

Matalaenergiarakentaminen tulee lisääntymään tulevaisuudessa, se on varmaa. Suomessa rakentamisen energiatehokkuusvaatimuksia kiristetään seuraavan kerran 2010 ja uudelleen 2012. Kiristyvät normit tuovat mukanaan uusia bisnesmahdollisuuksia ja uutta tutkimuspotentiaalia.

EU:ssa on valmisteilla uusi energiatehokkuusdirektiivi. Sillä tulee olemaan vaikutuksensa myös Suomeen. On varma, että keskustelu aiheesta ei lakkaa vähään aikaan ja hyvä niin.

Teksti: Antti Routto
Kuva: Petri Laitinen

 

 

Kerro kaverille
Professori paljasti asteroidin pimeän puolen
Professori paljasti asteroidin pimeän puolen
1/2010
Professori paljasti asteroidin pimeän puolen
Uusi tuottavuusajattelu alkaa ruohonjuuritasolta
Uusi tuottavuusajattelu alkaa ruohonjuuritasolta
1/2010
Uusi tuottavuusajattelu alkaa ruohonjuuritasolta
Palkittu Adam Foster tutkii atomitason ilmiöitä
Palkittu Adam Foster tutkii atomitason ilmiöitä
1/2010
Palkittu Adam Foster tutkii atomitason ilmiöitä
Synergia sytyttää työhön
Synergia sytyttää työhön
1/2010
Synergia sytyttää työhön
 
1/2010
 
1/2010
 
1/2010
 
1/2010

Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.

Käyntiosoite:
Korkeakoulunkatu 10,
33720 Tampere

Postiosoite:
PL 527, 33101 Tampere

Puhelinvaihde:
03 311 511
ma–pe kello 8–16.15
kesällä ma–pe 8–15.45

Virallinen sähköpostiosoite:
tty.asiointi@tut.fi