4/2009

Huippuyksikössä on tilaa perustutkimukselle ja riskinotolle

Jaakko Astola

- Julkaisujen suuri määrä on tärkeä pätevyysvaatimusten takia,
ei tieteen, sanoo professori Jaakko Astola.

Signaalinkäsittelyn tutkimusryhmä tähtää Suomen Akatemian huippuyksiköksi seuraavallakin hakukierroksella.

Suomen Akatemian myöntämä tutkimuksen huippuyksikköstatus ja rahoitus merkitsevät paljon signaalinkäsittelyn tutkimusryhmälle. Huippuyksikkö vetää puoleensa kyvykkäitä tutkijoita ja kuusivuotinen rahoitus vahvistaa perustutkimusta.

Professori Jaakko Astola on johtanut tutkimuksen huippuyksikköä, yhteensä kolmea eri ryhmää, vuodesta 1995. Ensimmäinen oli TTY:n erillislaitos Digitaalisen median instituutti. Jo silloin huippuyksikön ydintä oli signaalinkäsittelyn tutkimusryhmä. Kovatasoisesta teknistieteellisestä perustutkimuksestaan tunnettu ryhmä on uusinut statuksensa kahdessa seuraavassa haussa hieman eri kokoonpanoilla.

Ryhmän johtoajatus on ollut tehdä tutkimusta, jolla on relevanssia sähkö- ja tietotekniikan kannalta ylipäänsä. Pitkäjänteisimmin töitä on tehty kuvankäsittelyn ja multimedian menetelmäkehityksen parissa.

- Jokaisen huippuyksikön toiminta on fokusoitu selkeämmin kuin edellisten. Nykyinen ryhmä tekee 40-prosenttisesti signaalinkäsittelyn perustutkimusta, minkä lisäksi sen fokusalueet ovat moderni multimedia ja laskennallinen systeemibiologia. Biologisten prosessien tutkiminen solutasolta alkaen on nouseva ala, jolla on yllin kyllin laskennallisen ja menetelmäosaamisen tarvetta, sanoo Astola.

Signaalinkäsittelijät tavoittelevat huippuyksiköksi pääsyä seuraavassakin haussa. Parhaillaan pohditaan, millä alueilla ryhmän työ on parhaiten tiivistynyt ja mikä konsepti vastaisi osuvimmin huippuyksikön ideaa. Kiteytynyt osaaminen tarvitsee rinnalleen taas myös uudistavia aineksia.

Määrää vai laatua, soveltavaa vai perustutkimusta

Suomen Akatemian syksyllä julkaistu raportti Suomen tieteen tilasta saa Astolan mietteliääksi. Hän uskoo, että raportissa esitetyissä huolestuttavissa havainnoissa on jotain perää, mutta muistuttaa asian moniulotteisuudesta.

- Mitä kertoo esimerkiksi julkaisujen määrä? Yliopistoissa julkaisut ovat pätevyysvaatimusten sanelema pakko, mutta ei tieteen etu ole niiden suuri määrä. Sen kannalta riittäisi kymmenen, ehkä kaksikymmentä prosenttia nykyisestä määrästä.

Suomessa on myös melko kapea senioritutkijoiden, mutta laaja nuorten tutkijoiden joukko. Juuri kokeneet tutkijat tuottaisivat syvällisintä tieteellistä tietoa, mutta heidän työpanostaan tarvitaan valtavasti nuorten ohjaamiseen.

Suomen Akatemia: tieteen tila ja taso on rapistunut

Suomen tieteellisen tutkimuksen tuloksellisuus ja laatu ovat muutaman viime vuoden aikana heikentyneet. Suomi on pudonnut OECD-maiden kärkijoukosta keskikastiin ja Pohjoismaista heikoimmaksi.

Tuloksellisuuden heikentymisestä kertoo se, että tieteellisten julkaisujen määrä on vähentynyt. Suomalaistutkijoiden julkaisut ovat myös menettäneet tieteellistä näkyvyyttään ja merkittävyyttään: niihin viitataan entistä harvemmin.

Yksi kehitykseen vaikuttava tekijä saattaa olla se, että Suomen tutkimusrahoituksessa sekä tiede- ja teknologiapoliittisessa keskustelussa kannustetaan vahvasti soveltavaan tutkimukseen. Yliopistoissa tehdään suhteettoman paljon soveltavaa tutkimusta ja kehittämistyötä perustutkimuksen kustannuksella.

Lähde: Suomen tieteen tila ja taso 2009, Suomen Akatemia

Linkki raporttiin

- Ajatus siitä, että soveltavaa osuutta pitäisi olla mukana kaikessa tutkimuksessa, on kyllä vahvistunut. Tekes-hankkeet yleisesti, mutta erityisesti sen strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOKit, korostavat sovellettavuutta.

Astola pitää huippuyksikköohjelmaa vastavoimana, joka parantaa perustutkimuksen tekemisen edellytyksiä. Kuusivuotisen rahoituksen ansiosta tutkimuksessa voi myös ottaa tavallista suurempia riskejä, vaikka se muodostaakin vain noin kymmenesosan koko ryhmän rahoituksesta.

- Kaikkein eniten huippuyksikköstatus hyödyttää uusien kykyjen rekrytoinnissa.

Tiede kehittyy vuorovaikutuksessa

Suomen Akatemia valmistelee seuraavaa tutkimuksen huippuyksikköohjelmaa vuosille 2012-2017. Ohjelman haku aukeaa tammikuussa. Tällä hetkellä käynnissä on kaksi huippuyksikköohjelmaa, joissa Akatemia rahoittaa yhteensä 41 huippuyksikköä.

Suomen Akatemia pitää tutkimusyhteistyötä yhtenä huippuyksikön valinnan kriteerinä. Myös Astola korostaa huippuyksikön vuoropuhelua yli formaalien rajojensa. Ideaalitilanteessa huippuyksikkö avaa uusia ja tiivistää jo olemassa olevia yhteistyökanavia niin yliopistojen sisällä kuin ulkopuolellakin.

- Ideaalitilanteessa huippuyksikkö stimuloi muita tutkimusryhmiä ja päinvastoin. Tutkimusongelmien,
-menetelmien ja sovellusten jakaminen voi hyödyttää kaikkia. Ulkopuolelta, lähinnä yritysmaailmasta, huippuyksikkö saa relevantteja tutkimusaiheita. Kansainvälisesti aktiiviset huippuyksiköt taas avaavat yhteyksiä maailmalle muillekin suomalaisille.

 

Teksti: Kati Vastamäki
Kuva: Petri Laitinen 

 

 

Kerro kaverille
Roistoaalto on merimiehen painajainen ja tutkijan unelma
Roistoaalto on merimiehen painajainen ja tutkijan unelma
4/2009
Roistoaalto on merimiehen painajainen ja tutkijan unelma
Bosch Rexroth luottaa TTY:n digitaalihydrauliikan osaamiseen
Bosch Rexroth luottaa TTY:n digitaalihydrauliikan osaamiseen
4/2009
Bosch Rexroth luottaa TTY:n digitaalihydrauliikan osaamiseen
Verkko muuttaa tapaamme viestiä
Verkko muuttaa tapaamme viestiä
4/2009
Verkko muuttaa tapaamme viestiä
Alan Thompson: "Opettaminen on elämäntapa"
Alan Thompson: "Opettaminen on elämäntapa"
4/2009
Alan Thompson: "Opettaminen on elämäntapa"
 
4/2009
 
4/2009
 
4/2009
 
4/2009
 
4/2009
 
4/2009

Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.

Käyntiosoite:
Korkeakoulunkatu 10,
33720 Tampere

Postiosoite:
PL 527, 33101 Tampere

Puhelinvaihde:
03 311 511
ma–pe kello 8–16.15
kesällä ma–pe 8–15.45

Virallinen sähköpostiosoite:
tty.asiointi@tut.fi