2/2009

Erilainen ympäristönsuojelija

Tore Tallqvist jää loppuvuodesta eläkkeelle professorin virastaan TTY:n arkkitehtuurin laitokselta. Arkkitehtuuri pitää kuitenkin hänet otteessaan myös opetusuran jälkeen, sillä sekä tieteenalan että suomalaisen rakennuskannan tulevaisuus ovat lähellä Tallqvistin sydäntä.

Tore Tallqvist

Arkkitehtuuri keskittyy myös historiallisesti arvokkaiden
ympäristöjen hoitoon ja suojeluun. Professori Tallqvist on
uransa aikana luonut teoreettista pohjaa rakennuskulttuurin
kehittämiselle. Aamukampa muistuttaa häntä puolen vuoden päästä
häämöttävästä eläkkeelle siirtymisestä.

Arkkitehtuurin historian professori Tore Tallqvist varttui empire- ja jugendtyylisten rakennusten loiston keskellä Helsingin Kruununhaassa, merellisessä kivikaupungissa. Kesänsä hän vietti Helsingin saariston vanhassa huvilaympäristössä.

Lapsuuden ympäristöt vaikuttivat hänen uravalintaansa, mutta päätöstä johdatteli myös vanhempien toive siitä, että lapsilla olisi ammatit, joille löytyy käyttöä muuallakin maailmassa. Alansa Tallqvist kuitenkin valitsi lopulta omin avuin.

- 1950-luvulla lapsuudenkotini naapurista purettiin upea jugendrakennus, ja sen tilalle nousi tavanomainen lähiötalo. Usko siihen, että voisin itse piirtää parempia rakennuksia, vahvisti päätöstä tästä alasta vaikka opetusuralle päädyinkin, hän muistelee.

Historia ja tulevaisuus käsi kädessä

Arkkitehdin näkökulmasta oman alan historian tutkimus palvelee ensisijaisesti tulevaisuutta ja kytkeytyy siihen saumattomasti. Arkkitehdin tavoite on vaikuttaa siihen, millaisena nykyhetki jää historiaan ja mihin tilanne kehittyy.

Tallqvist toteaa, että ympäristön ja rakennuskannan muuttamisen lisäksi arkkitehtuuri keskittyy myös historiallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoitoon ja suojeluun. Siksi opintoihinkin kuuluu keskeisenä osana arkkitehtuurin historiaan perehtyminen.

- Ennen sotia valmistunut rakennuskanta muodostaa yllättävän pienen osan kaikista Suomen rakennuksista. Nämä kohteet olisi syytä suojella lailla ennen kuin lähimenneisyyden ajallinen syvyys rakennetussa ympäristössä menetetään. Rakentamisen on tukeuduttava vanhaan eikä pyrittävä jättämään sitä uuden varjoon, linjaa Tallqvist.

- Missä on menneisyyttä, siellä on myös tulevaisuutta. Vanhan rakennuskannan hoito ja uudisrakennusten suunnittelu ovat toistensa edellytyksiä, jos todella tahdomme kehittää elävää rakennuskulttuuria. Lähimenneisyydessä tätä ei ole riittävästi ymmärretty, joten ajallista syvyyttä viihtyvyyden keskeisenä tekijänä on laiminlyöty. Ympäristö on köyhtynyt, kun uudisrakentamisessa ei ole annettu arkkitehtuurille riittävästi tilaa.

KUKA?

Tore Tallqvist, arkkitehtuurin historian professori

Syntynyt Helsingissä vuonna 1941 ja valmistui Helsingin TKK:sta vuonna 1969. Opiskelun ja opetustyön ohella hän on työskennellyt Bengt Lundstenin ja Alvar Aallon arkkitehtitoimistoissa. TTY:lla Tallqvist on opettanut kahdenkymmenen vuoden ajan.

Arkkitehtuurin humanistisuutta korostavaa tutkimus- ja teoriatyötään Tallqvist havainnollistaa kuvailemalla sitä uudenlaiseksi teräsbetoniksi.

- Teräsbetoni on vahva rakennusaine, jonka valttina on betonin ja teräksen saumaton yhteistyö. Myös oma opetus- ja tutkimustyöni perustuu kahteen komponenttiin: historia ja sen tunteminen muodostavat betonipohjan, ja suunnittelua palveleva arkkitehtuurin teoria toimii kokonaisuutta tukevana teräsraudoituksena, hän luonnehtii.

- Tampereella olen yrittänyt teräsbetonin kehittäjän Francois Hennebiquen hengessä luoda rakennuskulttuurin kehittämiselle teoreettisen pohjan, jossa ajallinen syvyys kytkee toisiinsa arkkitehtuurin historian tiedot ja kokemusmaailman.

Tasapainottelua

1960-luvun loppupuolelta Suomessa on eletty Tallqvistin sanoin rakennusteollisuuden ylivallan aikakautta. Arkkitehdeille se on merkinnyt syrjään jäämistä, kun muut tahot ovat saaneet päättää, mitä rakennetaan ja miten. Tallqvist kuitenkin toteaa, että myös arkkitehtien on tässä tilanteessa syytä katsoa peiliin.

- Olen pohjimmiltani optimisti, sen takia olen myös viihtynyt hyvin opetustehtävissä. Tilanne saattaa muuttua parempaan suuntaan, kun laajemmin aletaan ymmärtää, että arkkitehdin työ edustaa ensisijaisesti humanistisia tavoitteita ja rakennustekniikka vastaavasti luonnontieteitä. Näiden näkemysten väliin on saatava tasapaino, hän julistaa.

TTY:ssä rakennustekniikan ja arkkitehtuurin laitokset toimivat nykyisin saman katon alla. Tallqvistin mielestä uuteen tilanteeseen on totuteltava ja uskottava siihen, että muutos saattaa merkitä parannuksia. Parhaassa tapauksessa saavutetaan synergiaa tuottava tasapaino. Yhteisen tieteenalan tulisi säilyttää inhimillinen kosketuksensa eikä yksipuolistua vain laskennalliseksi luonnontieteeksi.

Piikit harvenevat

- Minulla on jo aamukampakin, Tallqvist mainitsee hymyillen ja iskee silmää. Sen piikit alkavat olla harvassa, sillä opetusuraa TTY:lla on jäljellä enää vain puolisen vuotta.

TKK:sta valmistuttuaan Tallqvist jatkoi opettajana vanhassa opinahjossaan. Akateemisen uran ohella hän työskenteli arkkitehtitoimistossa suunnittelutehtävissä, kuten tuohon aikaan oli tapana. Opetustehtävien vuoksi suunnittelutyö jäi kuitenkin vuosien mittaan taka-alalle.

- Kaksikymmentä vuotta sitten sain viran Tampereelta. Siitä lähtien olen matkustanut matkalaukkuprofessorina Helsingin ja Tampereen väliä, sillä perhe oli jo ehtinyt juurtua Helsinkiin, Tallqvist kertoo.

Eläkkeelle siirtymiseen liittyy paljon järjesteltävää, ja opetustyön loppuunsaattaminen vie aikaa. Tallqvist vakuuttaa elämäntyönsä jatkuvan eläkevuosina niin suunnittelun, piirtämisen kuin kirjoittamisenkin muodossa.

 

Teksti: Pekka Lehtinen
Kuvat: Kalle Kataila

Kerro kaverille
Bioaktiivinen lasi parantaa, ja katoaa
Bioaktiivinen lasi parantaa, ja katoaa
2/2009
Bioaktiivinen lasi parantaa, ja katoaa
 
2/2009
 
2/2009
Energiatehokkuutta lähiöiden korjaamiseen
Energiatehokkuutta lähiöiden korjaamiseen
2/2009
Energiatehokkuutta lähiöiden korjaamiseen
 
2/2009
Yli 3 500 haki opiskelemaan TTY:lle
Yli 3 500 haki opiskelemaan TTY:lle
2/2009
Yli 3 500 haki opiskelemaan TTY:lle
Kolmas kansainvälinen kuivakäymäläkonferenssi 12. - 15.8.2009
Kolmas kansainvälinen kuivakäymäläkonferenssi 12. - 15.8.2009
2/2009
Kolmas kansainvälinen kuivakäymäläkonferenssi 12. - 15.8.2009
 
2/2009
 
2/2009

Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.

Käyntiosoite:
Korkeakoulunkatu 10,
33720 Tampere

Postiosoite:
PL 527, 33101 Tampere

Puhelinvaihde:
03 311 511
ma–pe kello 8–16.15
kesällä ma–pe 8–15.45

Virallinen sähköpostiosoite:
tty.asiointi@tut.fi