1/2009

Mäkihyppääjä ponnistaa älymonolla

TTY:llä on kehitetty teknologiaa, joka tehostaa mäkikotkien harjoittelua. Älymonoprojektia johtaa sähkömagnetiikan professori Lauri Kettunen.

 

Mäkihyppy

 

- Aiheesta keskusteltiin ensi kertaa viitisen vuotta sitten. Entinen hyppääjä Heikki Ylipulli halusi parantaa valmennuksessa käytettäviä mittausjärjestelmiä. Hän oli yhteydessä mäkihypystä väitöskirjan tehneeseen Mikko Virmavirtaan Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitokselta. Mikko ohjasi Heikin minun puheilleni.

Kettunen alkoi työstää mittauksissa tarvittavia anturijärjestelmiä ja mittaustiedon tuottamiseen tarvittavia matemaattisia algoritmeja yhdessä sähkömagnetiikan tutkijoiden Tuukka Niemisen ja Timo Tarhasaaren kanssa. Yhteistyöhön osallistuivat myös Suomen Hiihtoliitto, Jalas, Jyväskylän Yliopiston liikuntabiologian laitos, Nokia, VTI Technologies, Suunto ja Tekes.

- Mäkivalmentajista työskentelimme aluksi Jukka Ylipullin, Jani Klingan ja Tommi Nikusen kanssa. Aluksi puhuimme ihan eri kieltä - valmentajat käyttivät sanontoja kuten "polvi pakenee", jotka kuulostivat maallikon korviin oudoilta. Meidän taas piti kääntää järjestelmän tuottama tieto sellaiseen muotoon, että myös ei-teknisesti koulutettu henkilö voi hyödyntää sitä. Yksityiskohdat alkoivat selvitä, kun kävimme yhdessä valmentajien ja Mikko Virmavirran kanssa läpi, mitä eri asiat ja termit oikeastaan tarkoittavat.

Hypyn ajoitus selville sadasosasekunnin tarkkuudella

Älymonoon sijoitettu mittausjärjestelmä kertoo valmentajille käytännöllisiä asioita, kuten mikä on hypyn ajoitus sadasosasekunnin tarkkuudella, potkaisevatko jalat keulan jälkeen tyhjää ja kuinka hyvin hyppääjä pystyy ponnistusvaiheessa tekemään leiskautukselle mittaa. Sen avulla selviää myös ilmalennon nopeus sekä myötä- ja vastatuulen ja hyppypuvun vaikutukset ilmalentoon.

- Hyppy luodaan hyppyripöydällä. Ponnistuksen jälkeen voidaan vain huonontaa sitä, mitä mäen keulalla on saatu aikaan. Älymonon antamien mittaustulosten avulla tuota huonontumista voi vähentää, Kettunen kertoo.

Yhtä kevyt kuin normaali mäkimono

Mittausjärjestelmä lähtee automaattisesti käyntiin hyppyyn lähdettäessä ja sammuu automaattisesti hypyn jälkeen. Valmentaja voi prosessoida mittausdatan ja -käyrät saman tien joko tietokoneella tai matkapuhelimen välityksellä. Maajoukkuehyppääjistä älymonoa ovat testanneet etenkin Matti Hautamäki sekä Jannet Happonen ja Ahonen.

Monoon sijoitettu mittausjärjestelmä ei häiritse hyppääjän suoritusta.

- Alussa haasteena oli tehdä mittausjärjestelmästä tarpeeksi kevyt. Mäkimiehet eivät halua kantaa yhtään ainutta lisägrammaa. Tuotekehittelyn avulla pääsimme siihen, että mittausmono ei paina yhtään enempää kuin Jalaksen standardimono.

FIS kiinnostui teknologiasta

Kansainväliselle lehdistölle älymono esiteltiin Salpausselän kisoissa helmikuussa 2008. Tällä kaudella mono on vain Janne Happosen käytössä, koska muu joukkue siirtyi käyttämään toisen valmistajan hyppykenkiä. Kettunen kollegoineen on kuitenkin kehittämässä mittausjärjestelmää sellaiseksi, että se sopii kaikkiin hyppymonoihin.

- Olemme myös käyneet keskusteluja Kansainvälisen Hiihtoliiton eli FIS:n edustajien kanssa. He haluaisivat päästä eroon mäkihypyn epätarkasta videomittauksesta ja ottaa tilalle meidän järjestelmämme. Älymonon avulla pystytään hypyn pituus määrittämään paljon tarkemmin kuin puolen metrin tarkkuudella. Aika näyttää, miten hanke toteutuu.

 

Teksti: Jukka Holopainen
Kuva: Lauri Kettunen

 

 

Kerro kaverille
Fuusiosta tulee totta
Fuusiosta tulee totta
1/2009
Fuusiosta tulee totta
 
1/2009
 
1/2009
Kaikilla mielipide, mutta löytyykö osaamista?
Kaikilla mielipide, mutta löytyykö osaamista?
1/2009
Kaikilla mielipide, mutta löytyykö osaamista?
Laajakaistalla Pori Jazziin
Laajakaistalla Pori Jazziin
1/2009
Laajakaistalla Pori Jazziin
Edullisempia lasersovelluksia
Edullisempia lasersovelluksia
1/2009
Edullisempia lasersovelluksia
 
1/2009
Musiikin moniääninen nuotinnus teki rumpalista tohtorin
Musiikin moniääninen nuotinnus teki rumpalista tohtorin
1/2009
Musiikin moniääninen nuotinnus teki rumpalista tohtorin
Dream-team hallitsee solunsisäisten ilmiöiden mallinnuksen
Dream-team hallitsee solunsisäisten ilmiöiden mallinnuksen
1/2009
Dream-team hallitsee solunsisäisten ilmiöiden mallinnuksen
 
1/2009
Aarteenetsintää GPS:llä
Aarteenetsintää GPS:llä
1/2009
Aarteenetsintää GPS:llä
MM-kyykkä vapusta seuraava
MM-kyykkä vapusta seuraava
1/2009
MM-kyykkä vapusta seuraava

Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.

Käyntiosoite:
Korkeakoulunkatu 10,
33720 Tampere

Postiosoite:
PL 527, 33101 Tampere

Puhelinvaihde:
03 311 511
ma–pe kello 8–16.15
kesällä ma–pe 8–15.45

Virallinen sähköpostiosoite:
tty.asiointi@tut.fi