1/2009

Kaikilla mielipide, mutta löytyykö osaamista?

Talonrakennustekniikan professori Ralf Lindberg on vuosien saatossa perehtynyt rakentamiseen sekä tieteen että käytännön kautta: laajan tutkimusuran lisäksi Lindberg on rakentanut itselleen ja perheenjäsenilleen useita taloja.

Ralf Lindberg

Vaikka tieteellistä työtä arvostetaan ja sitä tulee arvostaa, on
Lindbergin mielestä yksi yliopiston tehtävä ylitse muiden:
uusien osaavien diplomi-insinöörien kouluttaminen alalle.

- Rakentaminen on äärimmäisen kiinnostavaa. Jo ennen ylioppilaaksi tuloa tämä oli minulle täysin selvä alavalinta.

Neljännen polven tamperelaisena rakentajana akateeminen ura ei Lindbergille ollut itsestään selvä. Opinnot kuitenkin sujuivat hyvin ja hän sai talonrakennustekniikan assistentin paikan. Suurin innostaja oli kokenut ja laaja-alainen Lauri Mehto, joka toimi Lindbergin edeltäjänä, talonrakennustekniikan professorina 1967 - 91. Hän antoi Lindbergille mahdollisuuden kehittää tutkimuksen ohessa myös käytännön taitoja. Se vei mennessään.

Mielikuvista osaamiseen

Koska useat meistä ovat jossain elämän vaiheessa tekemisissä rakentamisen kanssa, on lähes jokaisella myös mielipide miten kuuluu rakentaa. Mielipiteitä on materiaaleista, ilmanvaihdosta, alapohjan rakenteesta ja niin edelleen.

- Urani aikana on ollut mielenkiintoista havaita, miten usein nämä varmat mielipiteet ovatkin lopulta mielikuvia.
- Itse en esimerkiksi määrittele yhtä parasta rakennusmateriaalia, sillä kaikista materiaaleista saa hyvän talon. Pitää vain tuntea materiaali ja osata käyttää sitä.

Huolestuttavaa Lindbergin mukaan sen sijaan on viime vuosien kehitys, jossa rakentaminen palastellaan aina vain pienempiin osiin. Tätä erikoistumista voimistavat myös uudet rakentamisen eurooppalaiset normistot, jotka tulevat voimaan vuonna 2010. Rakentamista säädellään entistä tiukemmin ja normien määrä kymmenkertaistuu nykyisestä. Jonkun olisi silti hallittava kokonaisuus.

- Kokonaisuuden hallinta on minulle lähellä sydäntä oleva asia. Koulutuskin erikoistuu ja kokeneet konkarit menevät eläkkeelle. Mistä saamme tulevaisuudessa ammattilaisia, jotka hallitsevat rakentamisen kokonaisuuden ja ennen kaikkea osaavat opettaa sen hallintaa?

Lindbergin mukaan Suomessa tosin on vielä erinomaisia rakentamisen ammattilaisia, mutta uusia olisi koulutettava.

KUKA: Dekaani, talonrakennustekniikan professori Ralf Lindberg

  • Valmistunut Tampereen teknillisestä korkeakoulusta DI:ksi vuonna 1976 ja tohtoriksi 1987
  • TKK:n talonrakennustekniikan, erityisesti korjausrakentamisen apulaisprofessori 1990 - 92
  • TTY:n talonrakennustekniikan professori vuodesta 1992
  • TTY:n rakennustekniikan osaston osastonjohtaja 1996 - 2004, ja varajohtaja 2005 - 2007
  • Rakennetun ympäristön tiedekunnan dekaani 2008 -
  • TTY:n hallituksen jäsen
  • Julkaissut noin 250 tieteellistä julkaisua ja artikkelia
  • Erityiset kiinnostuksen kohteet ovat kantavat rakenteet ja rakennusfysiikka
  • Päätoimen ohella lukuisia rakennustekniikkaa käsitteleviä opetus-, konsultointi- ja asiantuntijatehtäviä sekä luottamustoimia (mm. Suomen Rakennusinsinööriliitto RIL:n puheenjohtaja vuodesta 2008)
  • Palkintoja mm. RIL:n vuoden 2006 rakennusalan diplomi-insinööri ja Oskari Vilamon rahaston tunnustuspalkinto 2007
  • Harrastaa ulkoilua, lukemista, rakentamista ja perheen parissa puuhaamista.
  • 4 lasta ja 2 lapsenlasta
  • Mieleenpainuvin rakennus: Reima Pietilän 1960-luvulla suunnittelema Kalevan kirkko

Rakentamisen rattaat pidettävä liikkeessä

TTY:n rakennustekniikan tutkimus on aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisesta kehityksestä ja rakentamisesta sen osana. Esimerkiksi edellisen laman aikana 1990-luvulla Lindbergin johdolla tutkittiin ja kehitettiin voimakkaasti korjausrakentamista samalla kun uudistuotanto romahti. Tulokset ovat olleet käytössä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Mutta miten rakennusala pääsee tämän hetkisen taantuman yli?

- Ei omin neuvoin. Poliitikkojen rooli on tässä keskeisessä asemassa. Ja kun rakentamisen rattaat pidetään pyörimässä, niin siitä tulee sellaisia kerrannaisvaikutuksia, jotka estävät vajoamisen aivan pohjalle. Rakentaminen on hyvä elvytyskohde.

Ilmastonmuutokseen on sopeuduttava

Tulevaisuudessa rakentamisessa ja sen tutkimuksessa korostuu Lindbergin mukaan ennen kaikkea ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Megatrendi pitää vireänä ja alalla riittää tutkittavaa ja kehitettävää.

Tähän liittyy myös vuodenvaihteessa voimaan tulevat uudet lämmöneristysmääräykset. Paljon keskustelua herättänyt kiristys on Lindbergin mukaan melko suuri. Alalla tullaan varmasti näkemään uusia innovaatiota, joilla määräysten mukaiset säästöt energian kulutuksessa pyritään saavuttamaan.

- Kokemus on kuitenkin arvokkain voimavara rakentamisessa. Laivaa tulee kääntää, mutta kuitenkin kohtuu rauhallisesti. Nyt on nähtävissä vauhtisokeutta.

Entä miten asumme 50 vuoden kuluttua?

- Sen tiedän, että asumme varmasti taloissa. Uskon, että uusien energiamuotojen kehittämisen myötä liikkuminen ei enää ole yhtä ongelmallista kuin nyt. Tästä seuraa, että maaseutua aletaan arvostaa entistä enemmän ja että siellä on hyvä asuakin. Energian saannin ongelma tullaan varmasti vielä ratkaisemaan.

 

Teksti: Tuuli Laukkanen
Kuva: Petri Laitinen 

Kerro kaverille
Fuusiosta tulee totta
Fuusiosta tulee totta
1/2009
Fuusiosta tulee totta
 
1/2009
 
1/2009
Mäkihyppääjä ponnistaa älymonolla
Mäkihyppääjä ponnistaa älymonolla
1/2009
Mäkihyppääjä ponnistaa älymonolla
Laajakaistalla Pori Jazziin
Laajakaistalla Pori Jazziin
1/2009
Laajakaistalla Pori Jazziin
Edullisempia lasersovelluksia
Edullisempia lasersovelluksia
1/2009
Edullisempia lasersovelluksia
 
1/2009
Musiikin moniääninen nuotinnus teki rumpalista tohtorin
Musiikin moniääninen nuotinnus teki rumpalista tohtorin
1/2009
Musiikin moniääninen nuotinnus teki rumpalista tohtorin
Dream-team hallitsee solunsisäisten ilmiöiden mallinnuksen
Dream-team hallitsee solunsisäisten ilmiöiden mallinnuksen
1/2009
Dream-team hallitsee solunsisäisten ilmiöiden mallinnuksen
 
1/2009
Aarteenetsintää GPS:llä
Aarteenetsintää GPS:llä
1/2009
Aarteenetsintää GPS:llä
MM-kyykkä vapusta seuraava
MM-kyykkä vapusta seuraava
1/2009
MM-kyykkä vapusta seuraava

Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.

Käyntiosoite:
Korkeakoulunkatu 10,
33720 Tampere

Postiosoite:
PL 527, 33101 Tampere

Puhelinvaihde:
03 311 511
ma–pe kello 8–16.15
kesällä ma–pe 8–15.45

Virallinen sähköpostiosoite:
tty.asiointi@tut.fi