1/2008

Mies, joka toi yhdistepuolijohteet Suomeen

Puolijohdeteknologian professori ja optoelektroniikan tutkimuskeskuksen ORC:n johtaja Markus Pessa on tehnyt ansiokkaan uran yhdistepuolijohdeteknologian tutkimuksessa. Mutta miten hän tuli aikanaan kiinnostuneeksi alasta?

Markus Pessa

Työstään yhdistepuolijohteiden parissa Markus Pessa on saanut
lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä palkintoja. Hänet nimettiin
muun muassa Vuoden Professoriksi vuonna 1997, ja vuonna
2006 hänet valittiin ensimmäisenä suomalaisena Yhdysvaltain
National Academy of Engineeringin (NAE) jäseneksi.

- Olin 1970-luvun lopulla Münchenissä Ludwig Maximilians -yliopistossa pari vuotta. Siihen aikaan suuria kysymyksiä tiedemaailmassa oli, millaisia elektronirakenteita kidemäisissä aineissa on. Pääsimme pitkälle selvittäessämme elektronivyörakenteita sekä teoreettisesti että kokeellisesti. Elektronien energiatilat määräävät aineiden sähköiset ja optiset ominaisuudet. Näissä tutkimuksissa olivat erityisen mielenkiinnon kohteina puolijohteet.  

Kun Pessa palasi Suomeen, hän toi Münchenissä hankitun osaamisen mukanaan.
- Vaikka perustiedot elektronivyörakenteista olivat teoreettisesti olemassa, piti kehittää mittausmenetelmiä, joilla elektronitilat vedetään esiin aineesta, ja nämä menetelmät ovat lähtöisin Saksan matkalta. VTT:llä ja TKK:lla oli osaamista alkuainepuolijohteista, mutta TTY erikoistui tutkimaan ja sittemmin valmistamaan yhdistepuolijohteita, jotka ovat sähköisiltä ja optisilta ominaisuuksiltaan paljon parempia kuin pii tai germanium.

ORC nousi nopeasti

Pessalla on ollut iso rooli yhdistepuolijohdeteknologiaan perustuvan teollisen komponenttivalmistuksen käynnistämisessä Suomessa. ORC on kasvanut hänen johdollaan yhdeksi alan merkittävimmistä yliopistollista optoelektroniikan tutkimuskeskuksista Euroopassa.

- ORC perustettiin ilmeisesti siksi, että vuoden 1998 loppupuolella minua pyydettiin Tukholmaan erään instituutin johtajaksi. Olisin saanut ottaa mukaan pienen hovin Suomesta. TTY ja muut tahot olivat kuitenkin jo investoineet paljon yhdistepuolijohdeteknologiaan; pidettiin vahinkona, jos avainryhmä siirtyisi Tukholmaan. Niinpä TTY perusti ORC:n vappuna 1999. Se on taatusti yksi nopeimmin Suomeen perustetuista tutkimuskeskuksista, naureskelee Pessa.

Vuonna 2005 ORC perusti ”Industry Clubin”. Klubiin kuuluu nyt yli 30 vuosittaisen jäsenmaksun maksavaa yritystä, jotka saavat vastineeksi monenlaisia palveluja ja tietoa siitä, mitä alalla tapahtuu eri puolilla maailmaa. Samoihin aikoihin perustettiin Laser Competence Center Finland sillaksi akateemisen tutkimuksen ja yritysmaailman välille.

- Käytännössä yritysyhteistyössä on usein kyse siitä, miten teknologiaa siirretään teollisuuteen ja millä hinnalla. On niinkin, että ORC:n tutkijat itse perustavat yrityksiä; tähän mennessä on syntynyt kaikkiaan viisi uutta yritystä Tampereen seudulle. Muutkin yritykset toki tulevat keskustelemaan yhteistyöstä, toteaa Pessa, joka on toiminut yritysten neuvonantajana puolijohde- ja lasertekniikassa.

Tehokkaampia aurinkokennoja

Professori Markus Pessa kertoo, että puolijohdeteknologian projekteja on koko ajan käynnissä – tänäkin vuonna noin 20. Itse hän suunnittelee aloittavansa laajan kansainvälisen aurinkokennojen kehittämisohjelman.
- Koko maailma puhuu vihreästä energiasta: tuulimyllyistä, aurinkokennoista ja biomassasta. Nyt on vireillä hanke, jossa pyritään kehittämään moniliitosaurinkokennoja. Nykyiset aurinkokennot leikkaavat auringon säteilystä vain yhden spektrisiivun, muu säteily menee hukkaan. Moniliitoskennot leikkaavat spektristä useita kaistoja ja muuttavat ne sähköenergiaksi, mikä nostaa hyötysuhdetta huomattavasti. Korkean hyötysuhteen aurinkokennot, joita tutkitaan ympäri maailmaa, ovat ilmastonmuutoksen kannalta sangen merkittäviä.

 

Lue lisää:

Optoelektroniikan tutkimuskeskus ORC

 

Teksti: Jukka Holopainen, kuva: Petri Laitinen

Kerro kaverille
 
1/2008
TTY:n säätiölle vahva tuki valtiolta ja elinkeinoelämältä
TTY:n säätiölle vahva tuki valtiolta ja elinkeinoelämältä
1/2008
TTY:n säätiölle vahva tuki valtiolta ja elinkeinoelämältä
Lämpöpumpuilla ilmastonmuutosta vastaan
Lämpöpumpuilla ilmastonmuutosta vastaan
1/2008
Lämpöpumpuilla ilmastonmuutosta vastaan
Jätevedestä energiaa
Jätevedestä energiaa
1/2008
Jätevedestä energiaa
Innostuksen tartuttaja
Innostuksen tartuttaja
1/2008
Innostuksen tartuttaja
Kulumista ei voi estää, mutta sitä voi hallita
Kulumista ei voi estää, mutta sitä voi hallita
1/2008
Kulumista ei voi estää, mutta sitä voi hallita
Elektroniikka taipuu ja muuntuu
Elektroniikka taipuu ja muuntuu
1/2008
Elektroniikka taipuu ja muuntuu
USA:n olympiauimareiden salainen ase
USA:n olympiauimareiden salainen ase
1/2008
USA:n olympiauimareiden salainen ase
TTY mukaan Cern-yhteistyöhön
TTY mukaan Cern-yhteistyöhön
1/2008
TTY mukaan Cern-yhteistyöhön
 
1/2008

Tampereen teknillinen yliopisto on teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyökumppani. Yliopistosta valmistuu haluttuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.

Käyntiosoite:
Korkeakoulunkatu 10,
33720 Tampere

Postiosoite:
PL 527, 33101 Tampere

Puhelinvaihde:
03 311 511
ma–pe kello 8–16.15
kesällä ma–pe 8–15.45

Virallinen sähköpostiosoite:
tty.asiointi@tut.fi