Uuden kiertotalouden opintokokonaisuuden avulla olemme mukana vahvistamassa ja kehittämässä kiertotalouden erityisosaamista Suomessa ja siirtämässä sitä tulevaisuuden osaajille, kirjoittaa Leena Aarikka-Stenroos kolumnissaan.
Tekniikan brändi Tampereella on vahva ja omaleimainen. Tulevassa uudessa korkeakouluyhteisössä Hervannan henki siirtyy uuteen olomuotoon ja saa tukea syntyvästä yhteistyöstä, kirjoittaa brändijohtaja Jaana Kaartinen.
Yhteiskunta muuttuu ennennäkemätöntä vauhtia. Tampere3 avaa opiskelijoille ainutlaatuisia mahdollisuuksia luoda uusia osaamisyhdistelmiä, jotka vastaavat tulevaisuuden työelämän tarpeisiin, kirjoittaa projektijohtaja Marianne Kukko kolumnissaan.
Yliopiston täytyy tuntea omat vahvuutensa ja panostaa niihin. TTY:n rohkeat profilointivalinnat ovat onnistuneet, kirjoittaa vararehtori Jarmo Takala.
TTY:n kumppanuustoimintaa vauhditettiin marraskuussa kahdella delegaatiovierailulla. Vierailujen tarkoituksena on lujittaa yliopistojen kahdenvälistä yhteistyötä ja luoda uusia yhteyksiä tutkijoiden ja opettajien välille.
Tampere3-hanke on tällä hetkellä Suomen tärkein korkeakoulupoliittinen hanke. Se on myös rohkein hanke, mihin Tampereen teknillinen yliopisto on koskaan ryhtynyt, kirjoittaa rehtori Mika Hannula kolumnissaan.
Koen olleeni etuoikeutetussa asemassa saadessani olla hienon yliopistomme rehtorina suomalaisen korkeakoulutuksen suurten muutosten vuosina, kirjoittaa Markku Kivikoski läksiäiskolumnissaan.
Vuoden 2016 alusta voimaan tulleessa strategiassaan TTY kirkastaa yliopiston profiilia kokoamalla yhteen aikaisemmat niin sanotut teema-alueet ja tutkimuksen kärkialueet neljäksi profiloitumisalueiksi. Tutkimuksen uudeksi profiilialaksi nousi valoon perustuvat teknologiat.
Meillä on mahdollisuus kehittää maailmanluokan kiertotalouden tekniikkaa ja järjestelmiä yhteistyössä tutkimuksen ja monipuolisen yrityskentän kanssa, sanoo professori Jukka Rintala kolumnissaan.
Tampere3 on visio uudenlaisesta yliopistosta. Jokaisen yhteisömme jäsenen ja yhteistyökumppanin kannattaa aktiivisesti osallistua Tampere3-keskusteluun ja -prosesseihin ja päästä vaikuttamaan lopputulokseen, kirjoittaa Markku Kivikoski kolumnissaan.
Yksi teknillisten yliopistojen tärkeimmistä tehtävistä on teollisen kilpailukyvyn parantaminen. Perusrahoituksesta kilpailtaessa tämä tehtävä jää kuitenkin taka-alalle, kirjoittaa professori Mircea Guina.
Syksyllä 2013 valmistui TTY-säätiön hallituksen toiminnan arviointi. Siinä todetaan, että TTY on hyvä mutta voisi olla erinomainen.
TTY haluaa nousta edelläkävijäksi uusien oppimisympäristöjen kehittämisessä ja hyödyntämisessä.
Pitkäaikaisen kasvun voi tarjota vain teknologinen kehitys, kirjoittaa Risto Linturi kolumnissaan.
TTY:n ja TaY:n liitto edistää tutkimustulosten kaupallistamista.
Yrittäjyys nähdään varteenotettavana uravalintana muiden rinnalla, kirjoittaa Anne-Mari Järvelin.
Vararehtori Paul Andersson: SHOK-hankkeiden tavoitteisto ei aina ole ollut riittävä tiedeyhteisöjen näkökulmasta.
Kivikoski: TTY:n menestyksen takaavat osaavat ihmiset. Tämä näkyy myös uudessa strategiassa.
Tero Ojanperä pohtii kolumnissaan, kuinka yliopisto-opetus kantaa opiskelijan maailmaan, jota ei vielä ole.
TTY edistää ihmisläheisen ja ympäristöä säästävän teknologian ja rakennetun ympäristön kehittämistä.
Jos metsämme palaisi ja puhuminen loppuisi, löytyisikö umpihangesta seuraava luova ratkaisu?
Professori Antti Lönnqvist haastaa miettimään, missä määrin aika kuluu hyödyllisiin ja innostaviin tehtäviin, missä määrin rutiininomaisiin toimiin.
Nykyisessä valtiontalouden tilanteessa yliopistot eivät odottaneet rahoituskehyksen kasvua, mutta kaavaillut säästötoimenpiteet ovat selkeä pettymys, kirjoittaa rehtori Markku Kivikoski.
