Haluamme osaltamme olla kehittämässä pirkanmaalaisten organisaatioiden menestysmahdollisuuksia. Tässä hankkeessa keskitymme tieto- ja palveluintensiivisten työympäristöjen ja työskentelytapojen kehittämiseen. Haluatko sinä oppia fiksumpia työkäytäntöjä ja jakaa omia kokemuksiasi?

Hanke haastaa työyhteisöjä testaamaan uudenlaisia työnteon tapoja oman työnsä kehittämiseksi. Testaus tehdään nopealla syklillä ja askel kerrallaan – työt eivät kärsi, päinvastoin! Tekemällä oikeita asioita fiksummalla tavalla voidaan parantaa työn tuottavuutta ja hyvinvointia. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että työympäristöä kehittämällä voidaan vaikuttaa merkittävästi tilakustannuksiin, työnantajakuvaan, asiakaskokemukseen sekä pienentää hiilijalanjälkeä.

Hankkeen lopuksi parhaat käytännöt jaetaan ja paras työyhteisö palkitaan. Bonuspalkintona kaikille tuottavuustietoisempi ja taitavampi työyhteisö!

Mikä muka fiksumpaa? Esimerkiksi:

• Joustavuuden ja liikkuvuuden tukeminen: Jotkut työtehtävät voi olla fiksumpaa hoitaa muualla kuin omalla nimetyllä työpisteellä.
• Toimistotilojen kehittäminen: työpaikallakin tulisi voida työskennellä tuottavasti sekä vuorovaikutteisesti.
• Työn tuloksiin keskittyminen: Läsnäoloajan mittaamisesta työn tuloksellisuuden parantamiseen.
• Turhien rutiinien tehostaminen ja poistaminen: Joko ne kokouskäytännöt ja viestintäetiketit ovat kunnossa? Tiedonhallinta hallussa?
• Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen: Mobiili? Sosiaalinen? Offline?

Hypeä vai hyötyä – onko muutoksilla mitään vaikutusta? Ota 5 askelta kanssamme:

1. Kaikille yhteinen koulutus älykkäämmän työkulttuurin luomisesta ja vaikutusten mittaamisesta.
2. Nykyisten työkäytäntöjen fiksuuden mittaaminen ja käytäntöjen päivitystarpeen arviointi.
3. Temppurata 1-4: Tavoitteisiin sopivien käytäntöjen nopea testaaminen ja hyötyjen mittaaminen erillisinä toteutuskertoina.
4. Uusien työkäytäntöjen vaikutusten mittaaminen.
5. Parhaiden käytäntöjen tunnustaminen ja kehityshenkinen kilpailu ja oppiminen tiimien ja organisaatioiden kesken.

On aika muuttaa tietotyökulttuuri tälle vuosituhannelle!

Tampereen teknillisen yliopiston tietojohtamisen tutkimuskeskus Novi kutsuu työyhteisöjä mukaan leikkimieliseen kisaan joka toteutetaan 1.9.2013-31.12.2014. Kisa toteutetaan yritysryhmänä haettavana kehityshankkeena, jonka rahoittajina Työsuojelurahasto (50%) ja osallistuvat organisaatiot (50%). Osallistumiseen on tehty kolme eritasoista pakettia joten mukaan voi lähteä 100-5000 euron rahallisella panostuksella sekä oman työyhteisön kehitystyön laajuuden mukaisella työpanostuksella. Sitoumuksia hankkeeseen osallistumiseen pyydetään 31.5.2013 mennessä.

Lisätietoja:
Tutkijatohtori Maiju Vuolle (maiju.vuolle@tut.fi, 040 559 6424)
Professori Antti Lönnqvist (antti.lonnqvist@tut.fi, 040 544 6288)

Vastauksen näihin kysymyksiin tarjoaa Tampereen teknillisen yliopiston Mittaritiimin toteuttama SmartWoW-kysely, jonka avulla saatte uutta tietoa tietotyön tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Kyselyyn osallistumalla saatte kokonaisvaltaisen kuvan oman organisaationne tilasta eri osa-alueilla:

• Tietotyöyhteisön toimivuutta arvioidaan työympäristön ja yksilöiden työskentelytapojen näkökulmista. Tämän osa-alueen tulosten perusteella voidaan arvioida työpaikan tilannetta suhteessa älykkään työn käytäntöihin (ns. älykkäiden työkäytäntöjen kypsyysanalyysi).
• Työhyvinvointi ja tuottavuus puolestaan korostavat vaikutuksia, joita oletetaan syntyvän työskentelytapoja ja työympäristöä kehittämällä.

Osallistuminen on teille maksutonta ja onnistuu helposti web-kyselyn avulla. Vastaaminen vie aikaa vain 5-10 minuuttia eikä täten kuormita liikaa henkilöstöä – tämän ajan voi jatkossa säästää moninkertaisesti oivaltamalla fiksumpia työn tekemisen tapoja.

Lisätietoja ja kyselyyn osallistuminen: voitte ilmoittaa kiinnostuksenne osallistua tutkimukseen ottamalla yhteyttä: tutkijatohtori Maiju Vuolle (maiju.vuolle@tut.fi, 040 559 6424) sekä tutkija Miikka Palvalin (miikka.palvalin@tut.fi, 044 0321011). Lähetämme webropol-linkin jaettavaksi organisaatiossanne kyselyyn vastaamista varten ja toimittamme raportin teille tulosten analysoimisen jälkeen.

SmartWoW-kyselyn esite (.pdf)

Design/methodology/approach – Qualitative case approach, carried out as an action research, is used with empirical data obtained through interviews, workshops and analysis of documentation related to measurement systems. The empirical study consists of three case studies where two main phases were carried out: investigating the status of existing measurement practices; and development and evaluation of new measurement approaches and tools.

Findings – The results of the evaluation of proposed measurement approaches provide understanding of their potential in different workplaces. Eventually, this potentially supports the managers of knowledge-intensive organizations in developing not only the measurement practices but also the overall performance of their organizations.

Originality/value – As the key academic contribution, the study provides new understanding on the potential of selected measurement approaches in overcoming the specific performance measurement challenges in knowledge-intensive organizations. The results take into account the perspectives of an individual knowledge worker, a customer and an organization as a whole. In many previous studies, the main focus has been solely on the organizational perspective.

Aki Jääskeläinen, Harri Laihonen, (2013) “Overcoming the specific performance measurement challenges of knowledge-intensive organizations“, International Journal of Productivity and Performance Management, Vol. 62 Iss: 4, pp.350 – 363

In the first part of the paper, the impact measurement literature is reviewed and a framework for measuring the impacts of welfare services is presented. The empirical part of the paper reports the application of the framework in two cases for measuring the impacts of interventions in welfare services in Finland. The aim of the case studies was to assess and illustrate the usefulness of the framework designed.

Findings – The framework proposed in the research may serve as a practical tool for decision-makers for assessing the impacts of different services and service innovations in the welfare service sector. This type of assessment is needed, for example, when new service innovations are designed and budgeted for.

Originality/value – This research introduces a framework for measuring the impacts of welfare services at different levels. In addition, the paper provides information about the measurement process and challenges related to the implementation of impact measurement.

Sillanpää, V. (2013) “Measuring the impacts of welfare service innovations”, International Journal of Productivity and Performance Management, 62 (5).

Niissä kaikissa on kysymys arkipäiväisistä tilanteista, jotka synnyttävät ihmisissä – asiakkaissa ja työntekijöissä – ristiriitaisia ja negatiivisia tunteita. Liiketoiminnassa negatiiviset tunteet nähdään useimmiten häiriötekijöinä ja asioina, joita pyritään välttämään. Tämä on luonnollista, sillä onhan myönteisillä tunteilla, kuten ilolla ja onnellisuudella, todettu olevan positiivinen yhteys liiketoimintaan. Myönteisiä tunne-elämyksiä synnyttävä asiakaskokemus tuo asiakkaan toistekin.

Suunnitteilla olevassa ”NEMO – Business Value from Negative Emotions” -hankkeessa ristiriitaiset ja negatiiviset tunteet nähdään ongelman sijaan mahdollisuutena. Hankkeessa etsitään vastausta kysymykseen: miten ristiriitaisia ja negatiivisia tunteita voidaan hyödyntää eettisesti kestävällä tavalla asiakaskokemusten ja työilmapiirin parantamisessa sekä kasvun, innovaatioiden ja jopa uusien liiketoimintamallien lähteenä?

Etsimme parhaillaan yhteistyöyrityksiä mukaan hankkeeseen. Lue tarkemmin projektiesitteestä ja ota yhteyttä – NEMO_esite.

Yhä useampi suomalainen tekee tietotyöksi luonnehdittavaa työtä. Tiedon käsittely ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen ovat jonkinlaisessa roolissa lähes jokaisella työntekijällä toimialasta riippumatta. Tietointensiivisen työn tuottavuudella on suuri merkitys suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle: meidän tulee pystyä tuottamaan luovia ja laadukkaita tuotteita ja palveluita kovassa kansainvälisessä kustannuskilpailutilanteessa. Tässä tietotyön tuottavuuden kehittäminen on keskeinen tavoite.

Tietotyön tuottavuus kiteytyy kahteen asiaan: tehdään oikeita asioita ja tehdään asiat oikein. Ensimmäinen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että valitaan asiakkaan tarpeiden kannalta olennaisimmat arvoa luovat tehtävät ja panostetaan niihin samalla jättäen turhemmat tehtävät tekemättä. Turhat kokoukset on tyypillinen esimerkki arvoa luomattomasta työtehtävästä, joka voidaan jättää tekemättä. Asioiden oikein tekeminen viittaa siihen, että ei tehdä asioita hölmöllä tavalla vain sen vuoksi, että niin on tehty ennenkin. Sen sijaan tietotyöläisiä kannustetaan kyseenalaistamaan totutut työskentelytavat ja aktiivisesti etsimään uusia, fiksumpia työnteon tapoja. Niistä käytetään nimiä uudet työnteon tavat ja älykäs työ.

Myös puhe uusista työtavoista kytkeytyy tieto- ja palveluyhteiskuntakehitykseen. Enää ei tarvitse olla sidottu liukuhihnahengessä fyysiseen työpisteeseen ja työvuoroihin. Ajatteluun ja tiedon käsittelyyn keskittyvä työ voidaan tehdä oikeastaan missä ja milloin vain. Teknologiset ratkaisut mahdollistavat hyvin etätyöskentelyn ja muun muassa videoneuvottelut. Jos jokin vaikkapa keskittymistä vaativa asia on järkevä hoitaa kotona, ei ole mitään erityistä syytä vaatia työntekijää tulemaan työpaikalle. Keskeinen muutos on siis joustavuuden lisääntyminen. Joustavuus mahdollistaa työ- ja vapaa-ajan luontevan rytmittämisen: esimerkiksi päivän aikana on kätevä hoitaa pankkiasioita tai käydä lenkillä, ja illalla taas voi löytyä sopiva hetki lukemiseen. Edellä kuvattujen asioiden toimivuus on hyvin yksilöllistä, joten on tärkeää, että yksilö pääsee itse valitsemaan omia työskentelytapojaan.

Työelämän muutos on tuonut mukanaan myös negatiivisia asioita, kuten eri lähteistä vyöryvän informaatiotulvan. Yksittäinen työntekijä voi tuntea turhautumista ja riittämättömyyden tunnetta jatkuvasti uusiutuvan tiedon edessä. Älykkäillä toimintatavoilla etsitään myös apua siihen, että henkilöstön hyvinvointia voidaan kehittää vähentämällä edellä mainituista negatiivisista asioista koituvaa stressiä. Lisäksi fiksumpi tekeminen – turhien asioiden tekemättä jättäminen ja keskittyminen tärkeäksi koettuihin – lisää tuottavuuden ohella todennäköisesti myös työnteon mielekkyyttä.

Uudet työnteon tavat vaikuttavat siis lupaavilta keinoilta tietotyön tehokkuuden ja mielekkyyden kehittämiseen. Ne eivät kuitenkaan automaattisesti johda menestykseen. Kun uudenlaisia asioita kokeillaan ja otetaan käyttöön, on syytä seurata, miten ne toimivat. Näin voidaan oppia siitä, mitkä ratkaisut toimivat tietyssä organisaatiossa ja mitkä eivät.

RYM Oy:n New Ways of Working -tutkimushankkeeseen liittyvässä haastattelututkimuksessa selvitettiin kahden asiantuntijayrityksen – Rapal Oy:n ja Granlund Oy:n – tietotyöläisten kokemuksia työnsä tuottavuuteen liittyvistä asioista. Aiemman tietämyksen mukaisesti yrityksen työympäristötekijöillä, kuten tilojen toimivuudella, johtamiskulttuurilla ja tietotekniikan toimivuudella, koettiin olevan merkittävä vaikutus työnteon sujumiseen. Lisäksi työntekijöiden oma rooli korostui, sillä autonomisella tietotyöläisellä itsellään on valta päättää, hyödyntääkö hän esimerkiksi mahdollisuutta etätöiden tekemiseen. Pelkkä mahdollisuuksien tarjoaminen ei siten johda hyötyihin. Tässä onkin eräs selkeä kehittämiskohde: tietotyöläisten on itse alettava kyseenalaistaa työskentelytapojaan ja pohtia, voisiko työtehtäviä tehdä järkevämmin.

Kaikilla työpaikoilla ei ole vielä herätty älykkään työn mahdollisuuksiin, vaan eletään vielä kellokorttimaailmassa. Tässä meillä jokaisella tietotyöläisellä on keskeinen rooli olla vaatimassa työympäristönsä päivittämistä tälle vuosituhannelle.

Tutkija Jenna Ruostela ja Professori Antti Lönnqvist, Tampereen teknillinen yliopisto
Julkaistu Aamulehden Vierailijat-palstalla 19.1.2013

Yksi naapureista –tutkimuksen mukaan yhteisöllinen hoito on kokonaiskustannuksiltaan noin 7% laitoshoitoa kalliimpaa. Asukkaiden ja läheisten tyytyväisyyden todettiin kohonneen huomattavasti yhteisöllisen asumisen myötä. Tutkimuksessa arvioitiin kehitysvammaisten laitosasumisen lakkauttamisen kustannusvaikutuksia. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa kunnille ja muille sidosryhmille tietoa eri asumisvaihtoehtojen kustannuksista ja muista mitattavista vaikutuksista kehitysvammaisten henkilöiden asumista koskevan päätöksenteon tueksi.

Toisen tutkimuksen tulokset puolestaan osoittavat että asunnon järjestäminen pitkäaikaisasunnottomalle kannattaa. Tavoitteena oli arvioida pitkäaikaisasunnottomille tarkoitetun uudenlaisen asumismuodon, asunto ensin – periaatteella toimivan asumisyksikön, kustannusvaikutuksia. Tutkimuksessa arvioitiin muuton vaikutuksia asunnottomien henkilöiden käyttämiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, poliisin palveluihin sekä asukkaiden elämänlaatuun liittyviin tekijöihin. Tutkimuksen mukaan asunto ensin –yksiköillä oli huomattava myönteinen vaikutus sekä kustannuksiin että asukkaiden elämänlaatuun. Suurin säästö syntyi asumis- ja päihdepalveluiden käytön kustannuksissa, jotka vähenivät 53 %. Toinen merkittävä kustannussäästö liittyy sairaalapalveluiden käyttöön.

Lisätietoja hankkeista antaa Virpi Sillanpää, virpi.sillanpaa@tut.fi
Yksi naapureista –tutkimusraportti
Asunto ensin -tutkimusraportti

ENACT-hankkeessa tutkitaan yritysten ja julkisten organisaatioiden toiminnanohjausjärjestelmien kehittämistä. Toiminnanohjausjärjestelmät ovat ohjelmistopohjaisia laajoja sovelluksia, jotka integroivat organisaatioiden operatiivisia toimintoja, kuten tuotantoa, jakelua, varastonhallintaa, ja taloushallintoa. Niiden toteutus perustuu useimmiten valmisohjelmistoihin, joista käytetään termiä ERP-järjestelmät (Enterprise Resource Planning). Tällaisten kehittäminen on kallista ja riskialtista niin yksityisissä kuin julkisissakin organisaatioissa. Kehittämiseen ja rakentamiseen osallistuu erilaisia ja erikokoisia toimijoita, niin globaalisti toimivia ohjelmistotoimittajia, paikallisia konsultteja ja ohjelmoijia, kuin yrityksen omia tietotekniikka-asiantuntijoitakin. “Tavoitteemme on kehittää uusia menetelmiä ja toimintatapoja sekä parantaa kommunikaatiota monimutkaisissa ERP-kehitysverkostoissa. Tähän käytämme uusimpia internet-pohjaisia menetelmiä. Uskomme tällaisten menetelmien mahdollistavan paremman onnistumisen. “, Pekkola kuvailee tavoitteita.

Syksyllä 2012 alkaneessa nelivuotisessa hankkeessa on mukana myös prof. Matti Rossin tutkimusryhmä Aalto-yliopiston tieto- ja palvelutalouden laitokselta ja prof. Kari Smolanderin ryhmä Lappeenrannan teknillisen yliopiston tietotekniikan laitokselta. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,8 miljoonaa euroa.

Lisätietoja: Professori Samuli Pekkola, samuli.pekkola@tut.fi, puh. 040 586 0791
ENACT-hankkeen www-sivut: http://enact.lut.fi/

”Managing regional development: a knowledge perspective” -artikkeli pohdiskelee tietojohtamisen mahdollisuuksia aluekehittämistyön tukemisessa. Kaupunkiseutujen kehittäminen on kompleksinen prosessi, johon osallistuu monia toimijoita, joiden intressit ovat joskus osin ristiriitaisia. Käsiteltävät asiat ovat myös hyvin haastavia, koska relevanttia tietoa on paljon, se on hajaantuneena eri sidosryhmille ja toiminta suuntautuu tulevaisuuteen. Tietojohtaminen tarjoaa keinoja, joilla voidaan muun muassa ottaa käsitteellisesti haltuun hankalia tietoon liittyviä ilmiöitä, löytää relevantti tieto tietotulvan seasta ja edesauttaa aluekehittäjäverkoston yhteistyötä ja tiedon jakamista.

“Benchmarking knowledge-based urban development performance” esittelee kvantitatiivisen analyysin Helsingin tietoyhteiskuntakehityksen tilasta suhteessa valikoituun joukkoon vertailukaupunkeja. Helsinki pärjää varsin hyvin suhteessa johtaviin kaupunkiseutuihin, vaikka onkin hieman johtavia kaupunkeja jäljessä. Vertailutietojen lisäksi artikkeli tarjoaa kriittisen jäsentelyn benchmarking-tutkimusten hyödyistä ja rajoitteista kaupunkiseutujen kehittämisen työkaluina.

Tarkemmat tiedot artikkeleista:

Lönnqvist, A., & Laihonen, H. (2013), ”Managing regional development: a knowledge perspective”, International Journal of Knowledge-Based Development, Vol. 4 No 1, pp. 50-63.

Yigitcanlar, T., Lönnqvist, A. (2013), “Benchmarking knowledge-based urban development performance: Results from the international comparison of Helsinki”, Cities, Vol. 31, pp. 357-369.

Käpylä, J. (2012), “Towards a critical societal knowledge management”, Journal of Intellectual Capital, Vol. 13 No 3, pp. 288-304.

Käpylä, J., Kujansivu, P., Lönnqvist, A. (2012), “National intellectual capital performance: a strategic approach”, Journal of Intellectual Capital, Vol. 13 Iss. 3, pp. 343-362.

Salonius, H., Lönnqvist, A. (2012), “Exploring the policy relevance of national intellectual capital information”, Journal of Intellectual Capital, Vol. 13 Iss. 3, pp. 331-342.

Lue koko blogi täältä: http://www.tietoviikko.fi/cio/blogit/ict_standard_forum/liikkuvaan+junaan+hyppaamassa/a881792