Tietotyön tuottavuuden osatekijät

Pop up -hankkeessa selvitettiin, miten tietotyötä on tarpeen kehittää. Tämän tueksi määriteltiin tietotyön tuottavuuden osatekijöiksi autonomia, vuorovaikutus, uudistuminen, hyvinvointi ja aikaansaaminen. Osatekijät perustuvat tutkimuksiin tekijöistä, jotka vaikuttavat tietotyön päivittäiseen tuottavuuteen.

autonomiaAutonomia – Tietotyöläiset tarvitsevat autonomiaa, jotta he voivat johtaa itseään ja ottaa vastuulleen oman tuottavuutensa (Drucker 1999). Autonomia edellyttää valinnan ja toiminnan vapautta, jolloin työntekijät voivat päättää tekemisistään ja kokevat työn ja sen tavoitteet omakseen. Autonomia on yksi sisäisen motivaation lähteistä itsemääräämisen teoriassa (Ryan & Deci 2000). Teorian mukaan työn ja organisaation tulee tyydyttää 1) autonomian, 2) pätevyyden ja 3) sosiaalisen yhteenkuuluvuuden perustarpeet. Tutkimusten mukaan näiden tarpeiden täyttyminen työssä johtaa työn imuun, energisyyteen sekä parempaan tuottavuuteen (ks. Martela & Jarenko 2014).

vuorovaikutusVuorovaikutus – Tietotyössä arvokasta on keskinäinen vuorovaikutus ja luova yhdessä oppiminen, jolloin yksilön voimavarojen ja osaamisen ohella on tärkeää tarkastella myös ryhmän vuorovaikutuksen laatua – uuden määritelmän mukaan ”työ on toisiaan tarvitsevien ihmisten vuorovaikutusta” (Kilpi 2016). Tutkimuksen mukaan vuorovaikutuksen tavat ovat tärkein tiimin menestystä ennustava tekijä – jopa yhtä merkittävä kuin muut tekijät (yksilön älykkyys, persoonallisuus, taidot sekä keskustelujen pääsisältö) yhteensä (Pentland 2012). Tietotyössä hyvä vuorovaikutus sisältää niin yksilön tehtäviä, läsnäolon tunnetta, satunnaisia kohtaamisia kuin interaktiivista tavoitteellista yhteistyötä (Heerwagen ym. 2004). Vuorovaikutusta tapahtuu yli organisaatiorajojen – työtä tehdään yhä useammin oman tiimin ulkopuolella asiakkaiden ja muiden organisaatioiden ja yhteisöjen kanssa.

uudistuminenUudistuminen – Tuottavassa tietotyössä uudistuminen on tärkeää. Luovuuden, jatkuvan innovoinnin, oppimisen ja opettamisen tulisi olla osa työtä ja työtehtäviä (Amabile ym. 2005; Drucker 1999; Argyris & Schön 1978). Tutkimuksen mukaan luovan ajattelun tukemiseksi yksittäisten työpäivien tulisi sisältää vaihtelevasti jaksoja kognitiivisesti haastavaa suuren paineen alaista työtä sekä työtä, joka on kognitiivisesti helppoa eikä sisällä suorituskykypaineita (Elsbach & Hargadon 2006). Koska tietotyö edellyttää paljon ajatustyötä, tarvitaan työympäristöjä, jotka tukevat analyyttistä ajattelua, keskittymistä ja ideoiden kehittymistä (Bosch-Sijtsema ym. 2010; Heerwagen ym. 2004). Tietotyön sosiaalinen puoli puolestaan tarvitsee tiloja, joissa tietoa ja ajatuksia voidaan jakaa esimerkiksi vuorovaikutuksen, keskustelun, kirjoittamisen ja visualisoimisen avulla (Bosch-Sijtsema ym. 2010).

hyvinvointiHyvinvointi – Tietotyössä työpäivän aikainen oman energian ylläpitäminen ja kuormituksesta palautuminen on tärkeää (Fritz ym. 2011; Kim ym. 2017). Työn imu ja kukoistaminen ovat työhyvinvoinnin käsitteitä, jotka ovat vahvasti yhteydessä työn  tuottavuuteen. Tutkimuksissa on esimerkiksi havaittu työn imun vaikuttavan positiivisesti päivittäiseen tehtävistä suoriutumiseen, asiakkaiden arvioihin työntekijän hyvästä työssä suoriutumisesta sekä asiakkaiden uskollisuuteen (mm. Kim ym. 2013; Xanthopoulou ym. 2009; Salanova ym. 2005; Bakker & Bal 2010). Kukoistavien (thriving) tietotyöläisten on havaittu suoriutuvan työtehtävistään 16 % paremmin kuin työntekijöiden, jotka eivät kukoistaneet (Spreitzer & Porath 2012). Kontrolloiduissa olosuhteissa puolestaan onnellisuus paransi tuottavuutta 10–12 % (Oswald ym. 2015).

aikaansaaminenAikaansaaminen – Aikaansaamisen tunne – eli merkityksellisessä työssä edistyminen – on kaikkein tärkein yksittäinen tekijä, joka edesauttaa tietotyöläisten emootioita, motivaatiota ja havaintokykyä työpäivän aikana. Mitä useammin ihmiset kokevat edistymisen tunteen, sitä todennäköisemmin he ovat luovasti tuottavia pitkällä aikavälillä. Yrittivätpä he ratkaista perustavanlaatuista tieteellistä mysteeriä tai yksinkertaisesti valmistaa korkealaatuista tuotetta tai palvelua, jokapäiväisellä edistymisellä – pienillä voitoilla – on merkitystä sille, mitä he kokevat ja miten suoriutuvat. Aikaansaamisen mahdollistamiseksi tulee asettaa selkeät tavoitteet ja ymmärtää, mihin työ on menossa sekä miten se on merkityksellistä tiimin, yrityksen ja asiakkaiden kannalta. (Amabile & Kramer 2007; 2010.) Tavoitteet suuntaavat huomiota, lisäävät määrätietoisuutta ja sisua sekä vahvistavat, innostavat ja motivoivat käyttämään ja etsimään tietoja ja taitoja niiden saavuttamiseksi. Tavoitteen saavuttaminen tuo tyytyväisyyttä ja uskoa omiin kykyihin, mikä on ihmisen tärkeä psykologinen tarve. Lisäksi tavoitteen saavuttaminen vähentää tylsyyttä, sillä tavoitteet tuovat tarkoituksen tunnetta työhön. (Locke 1996; Latham 2004; Latham & Locke 2006.)

Lisää tutkimustuloksia kesäkuussa julkaistavassa raportissa.