Tuloksellisuuden mittaamisella kohti fiksumpia hyvinvointipalveluita

Hyvinvointipalveluiden tuloksellisuudesta kaivataan monipuolista tietoa sosiaali- ja terveyspalveluiden tapahtuvien rakenteellisten muutosten vuoksi. Virpi Sillanpää tutki väitöskirjassaan, miten hyvinvointipalveluiden tuloksellisuutta voidaan mitata ja johtaa.

Jotta tiedetään, miten ja mihin suuntaan palveluja kannattaa kehittää, täytyy niiden tuloksellisuutta pystyä mittaamaan. Virpi Sillanpää kehitti ja sovelsi väitöstutkimuksessaan käytännöllisiä työkaluja tuloksellisuuden mittaamiseen hyvinvointipalveluissa. Tuloksellisuus on laaja kattokäsite, jolla hyvinvointipalvelujen yhteydessä tarkoitetaan sitä, kuinka laadukkaasti ja kustannustehokkaasti palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. Sillanpään tutkimuksessa tuloksellisuus koostuu neljästä osa-alueesta: resursseista, toimintaprosesseista, tuotoksista ja vaikutuksista.

– Tuloksellisuuden eri osa-alueet korostuvat palvelujärjestelmän eri tasoilla. Siksi myös tuloksellisuuden johtamisen tehtävät ja työkalut ovat erilaisia riippuen siitä, onko kyseessä organisaation vai palvelujärjestelmän tuloksellisuuden mittaaminen ja johtaminen, Sillanpää kertoo.

Organisaatiotasolla tuloksellisuuden johtamisen ytimessä ovat asiakkaalle tuotetut palvelut sekä ne resurssit ja prosessit, joiden avulla palveluita tuotetaan.

– Hyvinvointipalveluiden tuotannossa korostuvat palvelutoiminnan aineettomat piirteet, kuten työntekijöiden osaaminen, motivaatio, vuorovaikutustaidot sekä sujuvat toimintaprosessit. Tämän aineettoman pääoman johtaminen on avainasemassa tuloksellisuutta tavoiteltaessa. Sen avulla lopputuloksen kannalta keskeisiä tekijöitä pystyään tunnistamaan ja niille pystytään kehittämään myös mittareita johtamisen tueksi, Sillanpää sanoo.

Kun siirrytään hyvinvointipalveluorganisaatioista palvelujärjestelmän tasolle, hyvinvointipalveluiden tuloksellisuudessa korostuvat usean organisaation yhdessä tuottamat pidempiaikaiset vaikutukset. Tällöin myös mittaamisen painopiste siirtyy organisaatiotasolta palvelujärjestelmän tasolle.

– Palvelujärjestelmän tasolla johtamisen tärkein tehtävä on tuottaa vaikuttavia palveluita kohtuullisin kustannuksin. Siihen tarvitaan tietoa eri palveluratkaisujen vaikutuksista sekä sopivia johtamisen keinoja. Vaikutusten mittaaminen palvelujärjestelmän tasolla edellyttää sekä laadullisten vaikutusten mittaamista yksilötasolla että määrällisten ja taloudellisten vaikutusten mittaamista palvelujärjestelmän tasolla.

Virpi Sillanpään työssään kehittämää, eri näkökulmat huomioivaa mallia hyvinvointipalveluiden vaikutusten mittaamiseen sovellettiin muun muassa asunnottomille tarkoitetun asunto ensin -mallin vaikutusten mittaamiseen.

– Asunnon tarjoaminen asunnottomalle vähentää erityisesti terveyspalveluiden käyttöä ja kustannuksia merkittävästi ja kohentaa samalla elämänlaatua, Sillanpää kertoo.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 22 julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin hyvinvointipalveluorganisaatiota, joista suurin osa edustaa sosiaalipalveluita.

Väitöstilaisuus perjantaina 4.11.2016

KTM Virpi Sillanpään tietojohtamisen alaan kuuluva väitöskirja Performance Measurement for Managing Welfare Services (Tuloksellisuuden mittaaminen hyvinvointipalveluiden johtamisen tukena) tarkastetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) talouden ja rakentamisen tiedekunnassa perjantaina 4.11.2016 kello 12.00 alkaen Tietotalon salissa TB109 (Korkeakoulunkatu 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Pirkko Vartiainen Vaasan yliopistosta. Tilaisuutta valvoo professori Associate Professor Nina Helander TTY:n tiedonhallinan ja logistiikan laitokselta.

Virpi Sillanpää (o.s. Kultalahti) on kotoisin Ylivieskasta ja työskentelee tällä hetkellä Novi-tutkimuskeskuksessa Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Tutustu väitökseen verkossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-3851-3

Lisätietoja: Virpi Sillanpää, puh. 040 7469 330, etunimi.sukunimi@tut.fi