Mäkihyppääjien avuksi älymono ja -sukset
Mäkihyppääjä liukuu hyppyrin nokalle 85–105 kilometrin tuntinopeudella. Muutaman sadasosasekunnin myöhästyminen oikeasta ponnistushetkestä voi pilata tuloksen. Vaikka teoriassa tiedetään, miten hyvä hyppy syntyy, sen toteuttaminen ei ole helppoa.
Viime vuosiin asti suorituksia on arvioitu pitkälti silmämääräisesti, mutta nykyään arvioinnin tueksi saadaan muutakin kuin mutua. TTY kehittää älymonoa ja -suksia, jotka keräävät tietoa hyppääjän liikkeistä suorituksen aikana.
Monialainen tutkimusryhmä
Hanke sai alkunsa urheilijoiden aloitteesta vuonna 2004. Vuotta myöhemmin ilmestyi älymonon ensimmäinen prototyyppi, jonka elektroniikan professori Lauri Kettunen esitteli mäkihyppääjien leirillä.
Vastaanotto Hiihtoliitossa ja potentiaalisissa yhteistyöyrityksissä oli hyvä, joten monialainen tutkimusryhmä lähti viemään hanketta eteenpäin. Nokia tuo tutkimukseen paikannusteknologiaa, VTI Technologies järjestää mittaukseen tarvittavat erikoisanturit, ja urheilumittauksen osaamista hankkeeseen tuo Suunto.
Mututiedon sijaan mittaustuloksia
Mittaus antaa kiistatonta tietoa, mutta tulokset vaativat myös urheilijalta ajattelua. Kun eräskin hyppääjä oli oivaltanut tuloksista oikeita asioita, hän oli hypännyt seuraavana päivänä metrikaupalla pidemmälle kuin ennen.
Mono oli ensimmäisinä vuosina käytössä monilla maajoukkuehyppääjillä. He olivat luonnollisesti tyytyväisiä välineiden kehittymiseen.
Takaisku tuli kesällä 2008, kun Janne Happonen loukkaantui, jonka jälkeen melkein kaikki hyppääjät vaihtoivat toisen valmistajan kenkiin. Mittausjärjestelmää ei voitu sellaisenaan siirtää uuteen monoon, joten se siirrettiin sukseen.
Suksi on hankalampi mittausympäristö: monossa anturit ovat paremmin suojassa kosteudelta ja lialta. Uusimmat testit ovat osoittaneet, että anturit toimivat kuitenkin suksessa hyvin.
– Tavoitteena on, että uusi järjestelmämme korvaa mäkihypyssä nykyisen pituusmittausjärjestelmän, jolloin hyppyjen pituudet voidaan mitata huomattavasti tarkemmin kuin nykyään kuvasta. Mahdollisesti myös televisioon saadaan lähetettyä mittausdataa, josta käy ilmi, millaisia eroja hypyissä on, Lauri Kettunen kertoo.
Vieläkin parempiin tuloksiin!
Mittauksia on jo sovellettu muihinkin lajeihin, kuten keihäänheittoon ja curlingiin. Myös Suunto on kiinnostunut teknologian hyödyntämisestä kaupallisesti.
– Hankkeessa on saatu alan huipputuloksia, Heikki Nieminen Suunto Oy:stä kertoo tyytyväisenä.
Urheilijoiden kanssa työskentely on ollut antoisaa tutkijoillekin.
– Urheilijat ovat määrätietoisia kavereita, jotka ovat liikkeellä voittaakseen. Me tutkijat olemme halunneet omaksua entistäkin vahvemmin sitä asennetta, että aina pyritään vielä parempiin tuloksiin, Lauri Kettunen kertoo.