Opetus
Signaalinkäsittely tutkii digitaalisten signaalien muokkaus- ja tulkintamenetelmiä sekä näiden ohjelmistototeutuksia. Näin ollen oppiaine tarjoaa oivallisen ja haasteellisen mahdollisuuden yhdistää teoria ja käytäntö. Luennoilla opetettu matemaattinen teoria aukeaa työkurssilla esim. toteutettaessa C-kielellä digitaalista suodinta sulautettuun järjestelmään tai muodostaessa kolmiulotteista mallia ihmisen kasvoista.
Signaalinkäsittelyä voi opiskella pääaineenaan tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkintoon sekä perustutkinnon jälkeen jatko-opiskelijana tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoon. Signaalinkäsittelyn laitos tarjoaa opetusta vuosittain noin 60 opintojaksolla, sisältäen jatko-opiskelijoille suunnatut seminaarit. Tarkemmat tiedot opintokokonaisuuksista ja opintojaksojen sisällöistä löytyvät opinto-oppaista ja TTY:n opiskelijoille opiskelijaportaali POPista ja oppimisympäristö Moodlesta.
Laitokselta on valmistunut vuodessa 20-30 diplomi-insinööriä. Tekniikan tohtoreita Signaalinkäsittelyn laitos on tuottanut viimeisenä kymmenenä vuotena enemmän kuin mikään muu laitos TTY:llä; viiden viimeisimmän vuoden keskiarvo on 13 kpl vuodessa.
Laitos on valittu tutkimuksen huippuyksiköksi ja se näkyy myös opetuksessa. Aiheet ovat tuoreita ja yleensä niissä on mukana myös teollisuusnäkökulma esimerkiksi vierailevien luennoijien tuomana. Laitoksella voit opiskella 25 opintopisteen mittaiset aineopinnot (sisältyvät tekniikan kandidaatin tutkintoon tai sivuaineena diplomi-insinöörin tutkintoon) tai jatkaa niistä 30 opintopisteen verran syventäviä opintoja (=diplomi-insinööritutkinnon pääaine).
Aineopinnot
Aineopintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija kykenee ymmärtämään ja toteuttamaan signaalinkäsittelymenetelmiä. Opintokokonaisuuden pakollisten kurssien laajuus on 18 opintopistettä, ja ne on valittu niin, että ne tarjoavat mahdollisimman laajan katsauksen oppiaineen aihepiireihin, kuten suodinsuunnitteluun, kuvankäsittelyyn, äänenkäsittelyyn ja hahmontunnistukseen.
Syventävät opinnot
Signaalinkäsittelyn syventävissä opinnoissa on mahdollista tutustua syvällisemmin alan menetelmiin. Kokonaisuudessa on vain 10 opintopistettä pakollisia opintoja. Tämän lisäksi valitaan 15 opintopistettä laitoksen avainkurssien listalta ja loput voi valita kattavalta aiheeseen liittyvien kurssien listalta.
Multimedian opintokokonaisuuden tavoitteena on tarjota perustiedot multimediateknologiasta ja kehittää opiskelijan ongelmanratkaisu- ja järjestelmäsuunnittelutaitoja sekä antaa opiskelijalle valmiudet yhdistää signaalinkäsittelyn, tietoliikennetekniikan ja ohjelmistotekniikan taitoja multimediajärjestelmien kehittämisessä.
Laskennallinen systeemibiologia yhdistää molekyyli- ja solubiologiaa, biokemiaa, lääketiedettä, matematiikkaa, tilastotiedettä, signaalin- ja kuvankäsittelyä ja tietotekniikkaa ja tarjoaa näin työkalut systeemibiologisten ongelmien ratkaisemiseen. Sovellutuksena näille taidoille on esimerkiksi täsmähoitojen löytäminen eri syöpätyypeille tietokoneella tehtävien DNA-analyysien perusteella.
Syventävien opintojen tavoitteena on antaa valitun painopistealueen syvällinen ymmärtämys ja kyky soveltaa oppimaansa erityisalueen ongelmien ratkaisemisessa. Tunnetuimpiin sovelluksiin kuuluvat puheen ja tekstin tunnistus sekä äänen, kuvan ja videon pakkaus. Valmistuneet ovat työllistyneet hyvin ja toimivat esimerkiksi erityisasiantuntijoina alan yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa.
Opinto-ohjaus
Koko laitoksen opetushenkilökunta tarjoaa ohjausta opiskelijoille lukukausien aikana. Itse asiassa laitoksella haluttaisiin toimia kunkin signaalinkäsittelyn pääaineopiskelijan "personal trainerina", jolla opiskelijasta valmennetaan oman alansa huippuosaaja.
Hae opiskelemaan
Signaalinkäsittelyä pääsee opiskelemaan diplomi-insinööriksi parhaiten hakemalla opiskelijaksi signaalinkäsittelyn ja tietoliikennetekniikan tai tietotekniikan koulutusohjelmaan. Tarkempia tietoja opiskelijaksemme haluaville löytyy TTY:n hakuinfosta. Jatko-opinnoista kiinnostuneiden kannattaa tutustua laitoksen tutkimusryhmiin ja ottaa yhteyttä sen tutkimusalueen professoriin, jonka tutkimusalue on lähinnä omaa kiinnostusaluetta jatko-opinnoissa.