Keksijän tietopaketti
Jos arvioit tehneesi keksinnön, älä esittele sitä julkisesti. Ota mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteys asiantuntijaan keksinnön arvioinnissa. Apua saat mm. keksintösäätiöltä, patentti- ja rekisterihallitukselta, Suomen Keksijäin Keskusliitolta, Runar Bäckströmin säätiöltä tai Energia- ja prosessitekniikan laitoksen innotiimiltä.
Keksinnön suojaamiseen on useita vaihtoehtoja, joista etsitään tapauskohtaisesti optimaalisin suojaustapa. Yleisin keksinnön suojaustapa on patentointi. Muita ovat hyödyllisyysmalli ja mallisuoja.
Milloin keksintö kannattaa patentoida?
Pelkästään se, että on tehnyt keksinnön ei tee patentoinnista kannattavaa. Patentointi on aikaavievää ja suhteellisen kallista. Keksintöä voi hyödyntää myös ilman patentointia.
Patentti antaa ajallisesti rajoitetun yksinoikeuden jonkin asian kaupalliseen hyödyntämiseen. Kaupallinen hyödyntäminen pitää sisällään myös maahantuonnin. Kuka tahansa saa siis patentoinnista huolimatta esimerkiksi rakentaa patentin suojaaman laitteen omaan käyttöönsä. Oheisen kaavion avulla voit itse alustavasti arvioida onko keksintösi patentoitavissa.
Suomessa voi patentoida uuden tuotteen, laitteen, menetelmän tai vanhan tuotteen uuden käyttökohteen. Patentteja on olemassa kahdenlaisia. Menetelmäpatentilla suojataan vain tietty menetelmä, jolla lopputuote syntyy. Samaan lopputuotteeseen voidaan kuitenkin joissakin tapauksissa päästä eri menetelmällä. Tuotepatentti antaa kattavamman suojan sillä sen suojavaikutus kattaa kaikki eri tavat joilla tuotetta voidaan käyttää.
Patentti on voimassa vain siinä maassa, jossa se on haettu. On hyvä huomata, että patenttilainsäädäntö vaihtelee maittain. Lähtökohtaisesti pantenttihakemusta ei kannata kirjoittaa itse vaan se kannattaa teettää ammatti-ihmisellä. Tällöin välttyy tarpeettomilta ja yleisimmiltä patentointiprosessissa esiintyviltä virheiltä.
Patentoinnin edellytyksiä:
-
Keksintö ratkaisee jonkin teknisen ongelman
Pelkkä idea ei ole patentoitavissa vaan vain sen konkreettinen toteutus. Patentoitavan keksinnön on oltava uusi, riittävän keksinnöllinen ja luonteeltaan tekninen. -
Keksinnölle on olemassa kaupallinen hyödyntäjä
Patentointi on kallista ja vie aikaa, joten siihen ei kannata ryhtyä vain patentoimisen vuoksi vaan ainoastaan, jos keksinnöllä on kaupallista merkitystä. -
Patettia voidaan valvoa
Patentin valvominen jää aina patentin omistajan vastuulle. -
Patentti on laadittu siten, ettei sitä ole helppo kiertää
Tämä on yksi yleisimmistä patentoinnissa tapahtuvista virheistä ja siksi patenttihakemus kannattaa aina teettää ammattilaisella. - Patentin antamalla suojavaikutuksella on merkitystä alalla toimiville yrityksille
Patentoinnin kustannukset (2011)
- Hakemusmaksu n. 500 euroa
- Patenttihakemuksen kirjoittaminen n. 3000-5000 euroa
- Lisäksi tulevat mm. julkaisumaksu ja patentin vuosimaksut koko 20 vuoden ajalta yhteensä n. 8500 euroa
- Patenttirikkomuksista voi tulla oikeudenkäyntikuluja
Hyödyllisyysmalli
Hyödyllisyysmalli eli ns. pikkupatentti on nopea ja varsinaista patenttia edullisempi suojausvaihtoehto keksinnölle. Sitä kannattaa käyttää erityisesti silloin kun keksinnön taloudellinen hyödyntämisaika on lyhyt. Hyödyllisyysmallin saamiseksi tehtävä keksinnön uutuuden tutkiminen on patenttihakemusta suppeampi ja suojan saamiseksi riittää alhaisempi keksinnöllisyystaso kuin patentoitavassa keksinnössä. Vastuut ja korvausvelvoitteet ovat samat kuin patentilla. Hyödyllisyysmalli antaa patenttia pienemmän suojan eikä se ole käytössä kaikissa maissa.
Keksinnön kaupallistamiseen saatavissa oleva rahoitus
Keksintöjen kaupallistamiseen on saatavilla useiden eri toimijoiden tarjoamaa rahoitusta. Tarkemmat tiedot saat kyseisen toimijan Internet-sivuilta. Ensisijainen rahoittaja yksityishenkilön tekemissä keksinnöissä on keksintösäätiö.
Rahoittajia:
Keksintösäätiö:
- alkuvaiheen rahoitusta yksityishenkilöille ja aloitteleville pienyrittäjille
ELY-keskukset:
-valmistelurahoitusta pk-yrityksille mm. uusien innovatiivisten liiketoimintojen kehittämiseen
Runar Bäcströmin säätiö:
-apurahoja keksijöille
Keksintösäätiön rahoituksen jälkeen kaupallistamiseen tarkoitettua rahoitusta tarjoavat mm. TEKES, Vigo, Finnvera, Aloitusrahasto Vera Oy, SITRA ja Suomen Teollisuussijoitus. Näiden tahojen tarjoama rahoitus on tarkoitettu lähinnä yrityksille. Rahoitusta voi hakea myös pääomasijoitusyhtiöistä tai yksityisiltä pääomasijoittajilta eli niinsanotuilta business-enkeleiltä.
Tämä sivusto on osa ESR-hanketta: Energia- ja nanoteknologiaa sekä toiminnallisia materiaaleja kehittävän avoimen innovaatioympäristön rakentaminen - ENNA
