Lisää kilpailukykyä liiketoiminnan ekosysteemeistä - Tampereen teknillinen yliopisto

Lisää kilpailukykyä liiketoiminnan ekosysteemeistä

Suomen Akatemia myönsi kesäkuussa professori Saku Mäkiselle 585 000 euron rahoituksen liiketoiminnan ekosysteemien tutkimiseen.

Oli kaukonäköinen päätös Suomen valtiolta pelastaa yhdessä saksalaisen Meyer Werftin kanssa Turun telakka ja sen ympärille rakentunut liiketoiminta, sanoo professori Saku Mäkinen.

Innovaatiojohtamisen ja strategisen kilpailukyvyn asiantuntija Saku Mäkinen vertaa suomalaista telakkateollisuutta saksalaiseen autoteollisuuteen.

– Esimerkiksi Volkswagen suunnittelee ja rakentaa autoja huippuunsa viritetyissä yritysverkostoissa, liiketoiminnan ekosysteemeissä. Myös Suomessa suuren telakan kyljessä elää samanlainen ekosysteemi, johon kuuluu konepajoja ja muita toimittajia. Se kukoistaa tai kuihtuu sen mukaan, saako telakka tilauksia.

– Elinvoimaiset liiketoiminnan ekosysteemit ovat korvaamattomia kilpailukyvyn lähteitä kansainvälisessä kilpailussa. Niistä on pidettävä kiinni kynsin hampain. Jos sellaisen antaa näivettyä, uudelleen rakentaminen kestää helposti vuosikymmeniä. Suomen valtion tuki tuli siten ratkaisevalla hetkellä, Mäkinen sanoo.

Ekosysteemiä ei voi ulkoistaa

– Liiketoiminnan ekosysteemit ovat kansallista pääomaa, jota ei voi kopioida. Operatiivinen tehokkuus ja innovatiivinen osaaminen ovat niissä sisäänrakennettu. Tätä punnitaan ja koetellaan jatkuvasti kansainvälisessä kilpailussa.

Kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja arvokkaita ekosysteemejä sijaitsee suomalaisessa liike-elämässä metalliteollisuuden lisäksi muun muassa ICT- ja puunjalostusteollisuudessa.

– Metsään liittyvässä teollisuudessa on valtava potentiaali. Sitä ollaan nyt valjastamassa erilaisten ekosysteemien kasvattamiseen muun muassa biodieselin tuotannossa ja puupohjaisten materiaalien valmistuksessa. Samalla tavoin informaatioteknologian hyödyntäminen laajasti teollisuudessa uusia ekosysteemejä rakentaen luo mahtavia kansainvälisiä mahdollisuuksia.

Osaamista Suomessa siis on, mutta se pitää saada entistä tehokkaampaan käyttöön.

Ytimessä asiakkaan tulevat tarpeet

Mäkinen suosittelee ottamaan oppia menestyvistä yrityksistä, esimerkiksi juuri saksalaisesta autoteollisuudesta. Saksalainen autoteollisuus on pystynyt kansainvälisessä kilpailussa menestyksekkäästi tyydyttämään asiakkaiden tarpeita ja olemaan kilpailukykyinen korkeasta kustannustasostaan huolimatta.

Edistyksellisimmät katsovat asiakkaiden tarpeita vieläkin pidemmälle. Ne arvioivat koko ajan, mitä markkinat haluavat tulevaisuudessa.

– Pitkän aikavälin näkemys ei synny yrityksessä omin voimin, vaan ottamalla asiakkaat ja toimitusverkosto mukaan innovointiin. Avoimen innovaation mukaisesti yritys on jatkuvassa vuorovaikutuksessa myös markkinoiden kanssa. Tuotetta kehitetään kokeilemalla ja testaamalla ja keräämällä palautetta asiakkailta. Joskus on tarpeen palata pari askelta takaisin laboratorioon ja teknologiakehitykseen, mutta erehdyksestä otetaan nopeasti opiksi ja jatketaan matkaa, Mäkinen kuvaa.

– Yrityksen on oltava jatkuvasti hereillä ja osattava yhdistää teknologian mahdollisuuksia asiakkaan odotuksiin. Tämä vaatii operaatioiden kokonaisvaltaista hallintaa ja pitkäjänteistä toimintaa.

Historiallista voimaa Suomesta

Talouden taantuma on johtanut suomalaisissa yrityksissä kireään kustannusjahtiin ja pitkälle vietyyn riskien välttelyyn.

– Yksi on varmaa: Suomi ei pysty pitkällä tähtäimellä kilpailemaan pelkillä kustannuksilla. Nykyisestäkin viennin kriisistä selvitään kehittämällä uudenlaisia arvolupauksia sisältäviä tuotteita ja palveluita teknologisen osaamisemme pohjalta. Vain tällä tavoin teollisuutemme kykenee kasvattamaan kansainvälistä kilpailukykyään.

Mäkisen mukaan nyt kannattaisi ottaa oppia historiasta.

– Suomessa on osattu rakentaa toiminnallisia teollisuusverkostoja aiemminkin. Esimerkiksi Tampereella ICT-ala lähti aikanaan nousuun tutkimuslaitosten, yritysten ja julkishallinnon ryhdyttyä tekemään kehittämistyötä yhdessä.

– Tampereella toimittiin ketterästi avoimen innovaation periaatteiden mukaisesti jo 60-luvulla. Tänä päivänä tämä kolmikanta tarvitsee tuekseen vielä loppukäyttäjän eli markkinat, hän sanoo.

Lisää tutkimusaiheesta (englanniksi)

Päivittäjä: Merja Jaaksi, 05.09.2014 11:30.
Sisällöstä vastaa: Kemiläinen Marjut
Asiasanat: tiede ja tutkimus